Vertailuanalyysi
1. Ydinhavainto
Valtavirran media (Reuters, AP, CNN, BBC) ja suomalaiset mediat (YLE, HS) kehystävät usein samoja Yhdysvaltojen sotilaallisia toimia eri tavoin presidentistä riippuen. Kyse ei ole neutraalista raportoinnista vaan institutionaalisesta kehystämisestä, joka tukee niin sanottua ”sääntöpohjaista järjestystä” ja suhtautuu kriittisesti sitä haastaviin toimijoihin, kuten Donald Trumpiin. Konservatiiviset mediat (Fox News, Epoch Times) puolestaan nimeävät tämän vinouman avoimesti ja tuovat sen näkyväksi.
2. Obama – Syyrian iskut (2013–2016)
Reutersin ja AP:n kehys:
Iskuista käytetään ilmaisuja kuten ”valtuutetut ilmaiskut”, ”kohdennetut iskut”, ”siviilien suojelemiseksi”, ”rajoitettu sotilaallinen operaatio” ja ”kansainväliset normit”.
Iskut esitetään vastuullisina, pakotettuina ja moraalisesti perusteltuina. Sanoja kuten ”sota” tai ”laiton” ei korosteta.
Suomalainen media (YLE, HS):
”Yhdysvallat teki täsmäiskuja”, ”Obama antoi luvan ilmaiskuille”, ”tarkoituksena estää humanitaarinen katastrofi”.
Kehys:
Toimija (USA/Obama) esitetään rationaalisena ja harkitsevana.
Väkivalta kuvataan hallittuna ja perusteltuna.
3. Trump – Syyrian iskut (2017–2018)
Reutersin ja AP:n kehys:
Ilmaukset muuttuvat: ”Trump määräsi iskut”, ”väitetyn kemiallisen iskun jälkeen”, ”ilman kongressin hyväksyntää”, ”eskalaation riski”, ”kriitikot sanovat”.
Iskut kehystetään impulsiivisina ja riskialttiina. Epäily ja kritiikki tuodaan näkyvästi mukaan, vaikka sotilaallinen teko on samankaltainen kuin Obaman aikana.
Suomalainen media:
”Trump määräsi iskut”, ”Trump toimi yksin”, ”Trumpin päätös jakaa mielipiteitä”.
Kehys:
Toimija (Trump) esitetään ennalta-arvaamattomana.
Väkivalta kuvataan mahdollisesti vaarallisena.
4. Biden – Iskut Irakissa ja Syyriassa (2021–2024)
Reutersin ja AP:n kehys:
Käytössä ovat ilmaukset kuten ”vastaiskut”, ”puolustuksellinen toiminta”, ”Yhdysvaltain henkilöstön suojelemiseksi”, ”suhteutettu vastaus”.
Iskut esitetään harkittuina ja puolustuksellisina.
Suomalainen media:
”Yhdysvallat vastasi iskuihin”, ”Bidenin hallinto korostaa toimien puolustuksellisuutta”.
Kehys:
Toimijana on hallinto, ei yksilö.
Väkivalta normalisoidaan osaksi vakauden ja järjestyksen ylläpitoa.
5. Miksi tämä kehystys ei ole neutraalia
Sama teko, kolme kehystä:
Obama: ”Presidentti” + ”valtuutetut iskut” = vastuullinen
Trump: ”Trump” + ”määräsi iskut” = arvaamaton
Biden: ”Hallinto” + ”vastaiskut” = puolustava
Kyse ei ole sattumasta vaan tarkoituksellisesta kehystämisestä. Valtavirran media tukee institutionaalista valtaa ja näkee Trumpin järjestelmää häiritsevänä toimijana. Tämän seurauksena hänen tekonsa kehystetään uhkana vakiintuneelle järjestykselle, kun taas muiden presidenttien samankaltaiset toimet normalisoidaan.
6. Konservatiivisten medioiden näkökulma (Fox News, Epoch Times)
Konservatiiviset mediat eivät väitä olevansa neutraaleja. Ne tuovat avoimesti esiin oman tulkintansa ja paljastavat valtavirran vinouman. Trumpin iskut kehystetään usein ”rohkeina” tai ”välttämättöminä”, kun taas Obaman ja Bidenin toimia voidaan kritisoida ”heikkoina”.
Tämä koetaan usein rehellisempänä, koska ideologista lähtökohtaa ei piiloteta ”objektiivisuuden” taakse.
7. Vaikutus yleiseen mielipiteeseen
Suomessa tällainen kehystys vahvistaa anti-Trump-asenteita ja voi vääristää ymmärrystä Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. Se normalisoi väkivallan ”hyvien” johtajien aikana ja problematisoi sen ”huonojen” johtajien kohdalla. Tämä vaikuttaa sekä transatlanttisiin suhteisiin että kotimaiseen poliittiseen keskusteluun.
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti