 |
| AI Kuva/Grok image |
Lyndon B. Johnson – 36. Yhdysvaltain presidentti
Presidenttikausi: 1963–1969
Puolue: Demokraattinen puolue
Tausta
Lyndon B. Johnson nousi presidentiksi John F. Kennedyn murhan jälkeen. Hän oli kokenut vallankäyttäjä ja kongressipolitiikan mestari, joka uskoi vahvasti valtion kykyyn muuttaa yhteiskuntaa. LBJ yhdisti poikkeuksellisella tavalla sisäpoliittisen idealismin ja ulkopoliittisen kovuuden.
Keskeiset teot ja saavutukset
Sisäpolitiikka – “The Great Society”
Kansalaisoikeuslainsäädäntö:
Civil Rights Act (1964) ja Voting Rights Act (1965) mursivat laillisen rotuerottelun Yhdysvalloissa.Hyvinvointivaltion laajentaminen:
Medicare ja Medicaid, köyhyyden vastainen ohjelma (“War on Poverty”).Koulutus ja sosiaaliturva:
Laajat liittovaltion ohjelmat koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tueksi.
Ulkopolitiikka
Kylmän sodan jatkumo:
Johnson jatkoi Kennedyn linjaa Neuvostoliiton kanssa ilman suurta liennytystä.Vietnamin sodan eskalaatio:
Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo kasvoi räjähdysmäisesti.
Valtavirran kritiikki / epäonnistumiset
Vietnamin sota
Sodan eskalointi ilman selkeää päämäärää.
Gulf of Tonkin -tapauksen pohjalta laajennetut sotavaltuudet.
Kymmeniä tuhansia amerikkalaisia sotilaita kaatui, miljoonia vietnamilaisia kuoli.
Sota repi Yhdysvaltain sisäisesti kahtia.
Sisäpolitiikan seuraukset
Kaupunkimellakat ja rotujännitteet kasvoivat.
Hyvinvointiohjelmien kustannukset paisuivat.
Liittovaltion roolin kasvu herätti vastareaktion.
Johtamistyyli
Autoritaarinen, painostava ja manipuloiva.
Salailu Vietnamin sodan todellisesta tilanteesta heikensi luottamusta hallintoon.
Vastanäkemys / kriittinen uudelleenarviointi
Kansalaisoikeudet
LBJ käytti poliittista pääomaansa enemmän kuin kukaan muu presidentti kansalaisoikeuksien edistämiseen.
Ilman Johnsonia rotuerottelu olisi voinut jatkua vuosikymmeniä pidempään.
Hänen lainsäädäntönsä loi perustan modernille amerikkalaiselle kansalaisyhteiskunnalle.
Vietnam kontekstissa
Vietnam ei ollut Johnsonin aloittama sota, vaan kylmän sodan perintö, jota yksikään presidentti ei uskaltanut hävitä avoimesti.
Vetäytyminen olisi nähty globaalina heikkoutena Neuvostoliittoa ja Kiinaa vastaan.
Johnson pelkäsi menettävänsä sekä sodan että sisäpoliittiset uudistuksensa.
Johtajuus
Johnson oli tehokkain lainsäätäjä, joka on koskaan toiminut Valkoisessa talossa.
Hänen tragediansa oli yrittää käydä kahta sotaa yhtä aikaa: sotaa köyhyyttä vastaan ja sotaa Vietnamissa.
Pitkän aikavälin vaikutus
Kansalaisoikeuslait jäivät pysyviksi ja historiallisiksi saavutuksiksi.
Vietnamista tuli varoittava esimerkki rajattomasta sotilaallisesta sitoutumisesta.
Luottamus hallitukseen heikkeni pysyvästi sodan ja salailun seurauksena.
Yhteenveto
Johnsonin vahvuus:
– Sisäpoliittinen tehokkuus, kansalaisoikeudet, lainsäädäntövoima
Johnsonin heikkous:
– Vietnamin sota, vallan keskittäminen, epäluottamuksen kasvu
Lyndon B. Johnson osoittaa, että suuri sisäpoliittinen edistys voi kaatua ulkopoliittiseen umpikujaan. Hänen perintönsä on kaksijakoinen: historiallinen oikeudenmukaisuus kotimaassa, historiallinen virhe Vietnamissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti