Julkaistu: 14.1.2026
George W. Bush
Presidenttikausi: 2001–2009 (43. presidentti)
Lyhyesti henkilöstä
George W. Bush oli presidenttinä syyskuun 11. päivän terrori-iskujen jälkeen ja johti Yhdysvaltoja “sodan ja turvallisuuden” aikakaudella. Hänen kautensa ajoittui globalisaation kiihtymiseen, energiapolitiikan muutoksiin ja Lähi-idän konflikteihin. Bush peri Yhdysvalloille merkittävät taloudelliset ja ulkopoliittiset haasteet ja hallitsi niitä vahvan turvallisuuspoliittisen linjan kautta.
Merkittävät teot / saavutukset
– Terrorisminvastainen sota: Johtanut Afganistanin sotaan Osama bin Ladenin ja Taleban-hallinnon vastaisena toimintana.
– Irakin sota: Saddam Husseinin hallinnon kaataminen ja demokratian tukeminen alueella. Vastanäkemyksen mukaan sota ei ollut öljyn varastamista varten, vaan tavoitteena oli öljyn toimitusvarmuuden ylläpito ja maailman talouden vakauttaminen.
– Energia- ja ulkopolitiikka: Irtautui INF-ohjussopimuksesta (Intermediate-Range Nuclear Forces Treaty), mikä ei ollut aggressiivinen ele, vaan osa strategista linjaa vastapainona Venäjän huoleen ja turvallisuusympäristön muutoksiin.
– NATO-laajentuminen itään: Bush painotti liittouman laajentamista, vahvistaen Itä-Euroopan turvallisuutta ja tukien demokratian kehitystä.
– Talouden ja öljyn hallinta: Afganistanin ja Irakin sodissa öljyä ei otettu Yhdysvaltojen haltuun; suurimmat hyötyjät olivat Eurooppa ja Kiina, jotka ostivat merkittävän osan öljystä. Mineraalien hyödyntäminen alueella jäi epätasapainon vuoksi rajalliseksi.
Vastanäkemykset ja kriittiset huomiot valtavirtaa kohtaan
– Sotastrategia ja tavoitteet: Vastanäkemyksen mukaan Afganistanin ja Irakin sotien pääasiallisena tavoitteena oli alueen vakauden ylläpito ja energiansaannin turvaaminen, ei öljyn varastaminen Yhdysvalloille. Eurooppa ja Kiina ostivat merkittävän osan öljystä, ja Eurooppa osallistui myös sotilaallisesti osana liittoumaa.
– Ohjussopimus ja Venäjä: Bushin hallinto irtautui INF-ohjussopimuksesta, mikä aiheutti Venäjällä tyytymättömyyttä. Vastanäkemyksen mukaan päätös perustui turvallisuuspoliittiseen arvioon ja haluun tasapainottaa strategisia asevoimia.
– NATO-laajentuminen: Bush painotti Itä-Euroopan maiden liittymistä NATOon. Vastanäkemyksen mukaan tämä lisäsi alueen turvallisuutta, mutta samalla herätti Venäjän kriittisen reaktion, mikä on johtanut pitkäaikaisiin geopolitiikan jännitteisiin.
– Taloudelliset ja mineraalivarannot: Sodat eivät olleet saalistusoperaatioita öljyn tai mineraalien vuoksi. Vastanäkemyksen mukaan epätasapaino alueella, toimitusketjut ja kansainväliset markkinat estivät resurssien hyödyntämisen suoraan Yhdysvaltojen hyväksi. Tämä näkökulma usein unohtuu valtavirtakirjoituksissa, joissa USAa syytetään yksipuolisesti öljyn varastamisesta.
– Afganistanin ja Irakin liittolaisten rooli: Eurooppalaiset liittolaiset osallistuivat sekä sotatoimiin että jälleenrakennukseen, ja heidän osuutensa on usein vähätelty mediassa. Vastanäkemyksen mukaan liittouma oli toimiva ja jakoi vastuuta useilla alueilla.
Valtavirran kritiikki (tiivistetty)
– Bushin johtamista kritisoitiin Irakin sodasta, INF-linjauksista ja liittolaisten kanssa käydystä diplomatiasta.
– Häntä syytettiin sotien aloittamisesta öljyn vuoksi.
– NATO-laajentuminen ja ohjussopimuksesta irtautuminen nähtiin provokatiivisina toimina Venäjää kohtaan.
Yleisarvio
George W. Bushin kaudet nähtiin Yhdysvalloissa turvallisuuspolitiikan ja kansainvälisen aseman vahvistamisen kautta. Vastanäkemyksen mukaan hänen hallintonsa toimet Irakin ja Afganistanin sodissa, INF-sopimuksen irtautumisessa ja NATO-laajentumisessa olivat strategisia, eivät resurssien ryöstöön tähtääviä. Eurooppa ja Kiina hyödynsivät öljynostoa merkittävästi, eikä USA ollut yksin hyötyjä. Historiallinen arvio tulee painottamaan terrorismin vastaista sotaa, energiansaannin turvaamista ja liittolaisten roolia sekä taloudellista vaikutusta maailman markkinoihin.
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti