Presidentti 46

 

Julkaistu: 12.1.2026

Joe Biden

Presidenttikausi: 2021–2025 (46. presidentti)

Lyhyesti henkilöstä

Joe Biden toimi Yhdysvaltain presidenttinä yhden kauden ajan Donald Trumpin ensimmäisen ja toisen kauden välissä. Hänellä oli pitkä poliittinen ura senaatissa ja varapresidenttinä Barack Obaman hallinnossa. Hänen presidenttikautensa osui useiden kriisien aikaan: pandemian jälkiseuraukset, inflaatio, Afganistanin vetäytyminen, laiton maahanmuutto sekä kasvavat epäilykset presidentin toimintakyvystä.

---

Merkittävät teot / saavutukset

– Pandemian jälkihoito: Laajat elvytyspaketit talouden tukemiseksi.
– Infrastruktuurilaki: Mittavia investointeja liikenteeseen, energiaan ja digitaaliseen infrastruktuuriin.
– Liittolaissuhteet: Paluu perinteisempään monenkeskiseen ulkopolitiikkaan.
– Kiinan tullit (jatkettu): Bidenin hallinto piti suurelta osin voimassa Trumpin asettamat Kiina-tullit, mikä nähtiin epäsuorana myönnytyksenä niiden toimivuudelle.

---

Vastanäkemykset ja kriittiset huomiot valtavirtaa kohtaan

– Talouden hoito ja inflaatio: Bidenin kaudella inflaatio nousi jyrkästi ja elinkustannukset kasvoivat. Vastanäkemyksen mukaan massiivinen elvytys, velkaantuminen ja energiapolitiikka pahensivat tilannetta. Monille amerikkalaisille talous “näytti hyvältä tilastoissa”, mutta arjessa ostovoima heikkeni selvästi.

– Kiinan tullit – hiljainen tunnustus: Biden kampanjoi Trumpin kauppapolitiikkaa vastaan, mutta presidenttinä säilytti Kiina-tullit, koska niiden purkamisen pelättiin vahingoittavan Yhdysvaltain teollisuutta ja kauppatasetta. Vastanäkemyksen mukaan tämä osoitti, että Trumpin talousnationalistinen linja oli käytännössä toimiva.

– Afganistanin vetäytyminen: Vetäytyminen vuonna 2021 nähdään laajasti epäonnistuneena. Kritiikin mukaan operaatio toteutettiin huonosti, johti Kabulin nopeaan romahtamiseen ja heikensi Yhdysvaltojen uskottavuutta. Useiden amerikkalaisten ja liittolaisten jääminen alueelle jäi pysyväksi symboliksi hallinnon epäonnistumisesta.

– Läppärikohu (Hunter Biden): Ennen vuoden 2020 vaaleja Hunter Bidenin läppäriin liittyvä uutisointi leimattiin virheellisesti “disinformaatioksi”. Myöhemmin materiaalin aitous vahvistettiin useissa medioissa. Vastanäkemyksen mukaan tapaus osoitti median, teknologiajättien ja viranomaisten yhteistyötä vaalien alla hallitsevan puolueen suojelemiseksi.

– Autopen-allekirjoitukset ja päätöksenteon läpinäkyvyys: Bidenin kaudella heräsi kysymyksiä siitä, kuinka laajasti presidentin nimissä käytettiin automaattista allekirjoitusjärjestelmää (autopen). Kritiikin ytimessä ei ollut itse teknologia, vaan epäilys siitä, oliko presidentti aina tietoinen allekirjoitettujen asiakirjojen sisällöstä ja kuka todellisuudessa käytti päätösvaltaa.

– Terveydelliset ja kognitiiviset huomiot: Bidenin ikä, muistikatkokset, puheiden sekoittuminen ja kaatumiset herättivät laajaa huolta. Vastanäkemyksen mukaan media ja puoluejohto vähättelivät asiaa liian pitkään. On olennaista todeta, että terveydelliset ongelmat ovat inhimillisesti valitettavia, mutta presidentin tehtävä edellyttää poikkeuksellista fyysistä ja henkistä toimintakykyä.

– Astronauttitapaus ja johtajuuden kuva: Kritiikkiä esitettiin siitä, että hallinto ei kyennyt viestimään tai toimimaan päättäväisesti tilanteissa, joissa amerikkalaisten astronauttien paluu ja turvallisuus nousivat julkiseen keskusteluun. Vastanäkemyksen mukaan tapaus symboloi laajempaa ongelmaa: päätöksenteon hitautta ja vastuun hajautumista.

– Laiton maahanmuutto ja narratiivi: Bidenin kaudella laiton maahanmuutto saavutti historiallisen korkeita tasoja. Vastanäkemyksen mukaan media ja hallinto syyttivät pitkään Trumpia ja väittivät hänen liioittelevan tilannetta, vaikka myöhemmin ongelman laajuus jouduttiin myöntämään. Kritiikin ytimessä oli rajavalvonnan heikkeneminen ja osavaltioiden jät­täminen yksin seurauksien kanssa.

Ukrainan tilanne, vuoden 2014 tapahtumat ja kriittinen tulkinta

– Konfliktin taustan vähättely: Bidenin hallintoa on kritisoitu siitä, että Ukrainan sodan taustatekijöitä käsiteltiin suppeasti. Vastanäkemyksen mukaan konflikti esitettiin pitkälti irrallisena Venäjän aggressiona, ilman riittävää huomiota vuosien 2014–2021 geopoliittiseen kehitykseen, NATO-kysymyksiin ja Ukrainan sisäiseen epävakauteen.

– Obama–Biden-hallinnon rooli vuonna 2014: Vuoden 2014 Maidan-tapahtumien aikaan Joe Biden toimi Yhdysvaltain varapresidenttinä ja vastasi Ukrainan-politiikasta Obaman hallinnossa. Kriittisen tulkinnan mukaan Yhdysvallat ei ainoastaan seurannut Ukrainan poliittista murrosta, vaan oli aktiivisesti mukana vaikuttamassa maan suuntaan diplomaattisin ja poliittisin keinoin.

– Victoria Nulandin vuotanut puhelu: Vuonna 2014 julkisuuteen tullut puhelu, jossa Yhdysvaltain ulkoministeriön korkea virkamies Victoria Nuland keskusteli Ukrainan tulevasta hallituksesta, on laajasti dokumentoitu. Puhelu osoittaa, että Yhdysvallat kävi sisäisiä keskusteluja Ukrainan hallintoratkaisuista samaan aikaan, kun maa oli keskellä poliittista kriisiä. Kriitikoiden mukaan tämä herättää kysymyksiä ulkopuolisen vaikutusvallan laajuudesta.

– Kongressikuulemiset ja jälkikäteinen vahvistus: Nuland on myöhemmissä kongressikuulemisissa kuvannut Yhdysvaltojen aktiivista roolia Ukrainan tukemisessa ja poliittisessa ohjauksessa. Vastanäkemyksen mukaan nämä lausunnot vahvistavat käsitystä siitä, että Yhdysvallat vaikutti Ukrainan sisäisiin prosesseihin enemmän kuin mitä valtamediassa pitkään myönnettiin.

– Narratiivin yksinkertaistaminen: Kriittisen tulkinnan mukaan länsimainen media ja poliittinen johto yksinkertaistivat Ukrainan kriisin taustat, mikä vaikeutti realististen diplomaattisten ratkaisujen etsimistä. Bidenin hallinnon katsotaan jatkaneen tätä linjaa sodan alettua, painottaen sotilaallista tukea diplomatian kustannuksella.

– Seuraukset: Vastanäkemyksen mukaan konfliktin taustojen sivuuttaminen johti tilanteeseen, jossa sota pitkittyi ja eskaloitui, ja suurimman hinnan ovat maksaneet ukrainalaiset siviilit sekä Euroopan turvallisuusympäristö kokonaisuudessaan.

Valtavirran kritiikki (tiivistetty)

– Afganistanin vetäytymistä pidettiin epäonnistuneena.
– Inflaatio heikensi kansalaisten ostovoimaa.
– Presidentin ikä ja terveys herättivät huolta.
– Maahanmuuttopolitiikka koettiin hallitsemattomaksi.

Yleisarvio

Joe Bidenin presidenttikausi näyttäytyy monille esimerkkinä hallinnosta, jossa institutionaalinen jatkuvuus asetettiin vahvan johtajuuden edelle. Hänen kannattajilleen hän edusti paluuta “normaaliin”, mutta kriitikoilleen hän symboloi järjestelmää, joka ei kyennyt reagoimaan ajoissa taloudellisiin, turvallisuuspoliittisiin ja sisäisiin haasteisiin. Historiallinen arvio tulee todennäköisesti painottamaan Afganistania, talouspolitiikkaa, maahanmuuttoa ja kysymystä siitä, kuka tosiasiassa johti Yhdysvaltoja hänen kautensa aikana.

Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu