.: Presidentti Trumpin puhe Valkoisessa talossa: Vuosipäivä täynnä saavutuksia ja kansainvälisiä päivityksiä

AI Kuva/Grok image(Kuva ei liity uutiseen mitenkään)

Presidentti Trumpin puhe Valkoisessa talossa: Vuosipäivä täynnä saavutuksia ja kansainvälisiä päivityksiä

Washington, D.C. – Yhdysvaltain presidentti Donald Trump piti 20. tammikuuta 2026 Valkoisessa talossa tiedotustilaisuuden, joka merkitsi hänen hallintonsa ensimmäistä vuosipäivää. Puheessaan Trump korosti laajoja saavutuksia kotimaan turvallisuudessa, taloudessa ja sosiaalisissa uudistuksissa sekä antoi päivityksiä keskeisiin kansainvälisiin kysymyksiin, kuten Grönlantiin, Iraniin ja Venezuelaan. Tilaisuudessa oli läsnä lehdistösihteeri Karoline Leavitt, ja Trump painotti hallintonsa tehokkuutta verrattuna edeltäjänsä Joe Bidenin kauteen.

Kotimaan turvallisuus ja rikollisuuden torjunta

Trump aloitti puheensa korostamalla rikollisuuden jyrkkää laskua. Hän ilmoitti suurimmasta yhden vuoden murhalukujen pudotuksesta historiassa, mikä on pelastanut lähes 2 000 henkeä. Autovarkauksien määrä on vähentynyt 100 000:lla ennätysalhaiselle tasolle. Rajaturvallisuudessa laittomat ylitykset ovat pudonneet nollaan kahdeksan kuukauden ajan, ja käänteinen muuttoliike on käynnissä rikollisten poistuessa maasta. Minnesotassa on pidätetty yli 10 000 vakavaa rikollista, kuten murhaajia, huumekauppiaita ja jengiläisiä, jotka Trump liitti Bidenin avoimien rajojen politiikkaan. Hän kiitti ICE:tä ja rajavartijoita, jotka ovat pääosin latinalaisamerikkalaisia, tehokkaasta toiminnasta rikollisten palauttamisessa kotimaihinsa.

Kaupungeissa rikollisuus on laskenut merkittävästi. Washington D.C.:ssä rikollisuus on lähes loppunut liittovaltion erityisyksiköiden ja kansalliskaartin avulla, ja yli 2 000 urarikollista on poistettu. Samanlaisia toimia on toteutettu Chicagossa, Wisconsinissa ja Minnesotassa, mikä on vähentänyt väkivaltaa. Trump on alkanut poistaa käteisvapaita takuupolitiikkoja ja lopettanut suojakaupunkien rahoituksen. Hän allekirjoitti määräyksen mielenterveyslaitosten palauttamiseksi, kielsi transsukupuolisten osallistumisen armeijaan ja poisti "woke"-politiikat kuten DEI:n, kriittisen rotuteorian ja sukupuoli-ideologian kouluista ja hallinnosta.

Taloudelliset saavutukset ja uudistukset

Taloudellisesti Trump ilmoitti päättäneensä Bidenin stagflaation, saavuttaen 5 prosentin BKT-kasvun demokraattien sulun huolimatta. Ydininflaatio on 1,6 prosenttia, reaaliansiot ovat nousseet 2 000–5 000 dollarilla kotitaloutta kohti, osakemarkkinat ovat saavuttaneet 52 ennätyskorkeutta ja eläkerahastoihin on lisätty 9 biljoonaa dollaria. Hän on varmistanut 18 biljoonan dollarin yritysinvestoinnit, nostanut 1,2 miljoonaa amerikkalaista ruokaleimoista ja leikannut liittovaltion budjettivajetta 27 prosentilla. Kauppataseen vaje on pienentynyt 77 prosentilla tullien avulla, vienti on noussut 150 miljardilla dollarilla ja tehtaiden investoinnit 41 prosentilla.

Trump asetti 25 prosentin tullit ulkomaisille autoille ja 100 prosentin tullit kiinalaisille autoille, mikä on johtanut uusiin tehtaisiin Yhdysvalloissa ilman inflaatiota. Hän lopetti veronmaksajien rahoittamat edut laittomille maahanmuuttajille, karkotti 275 000 henkilöä ja lopetti sosiaaliturvan laittomille. Koulutusuudistuksissa hän lakkautti opetusministeriön, palautti vallan osavaltioille ja sai yliopistoilta sopimuksia ansioihin perustuvasta oikeudenmukaisuudesta. Hän nimesi fentanyylin joukkotuhoaseeksi, keskeytti pakolaisten vastaanoton vaarallisista alueista ja lopetti Bidenin hallinnon aseistamisen poistamalla radikaalit syyttäjät.

Kulttuurikysymyksissä Trump nimesi englannin viralliseksi kieleksi, muutti Meksikonlahden nimen Amerikanlahdeksi (92 prosenttia rannikosta Yhdysvalloissa), kielsi murrosikäisten estäjät ja transsukupuoliset toimenpiteet lapsille sekä miesten osallistumisen naisten urheiluun. Hän palautti Kolumbuksen päivän, leikkasi NPR:n ja PBS:n rahoituksen kuvaillen niitä "wokeiksi ja puolueellisiksi" sekä vaati liittovaltion työntekijöitä toimistotyöhön.

Sosiaaliturvassa hän leikkasi odotusaikoja 50 prosentilla, palvelee 65 prosenttia enemmän saajia puhelimitse ja on matkalla kaksinkertaistamaan palvelun verrattuna Bidenin hallintoon. VA-vaateiden ruuhka on alhaisimmalla tasolla koskaan. Trump esitteli "Trump-tilit", joissa jokainen vastasyntynyt saa 1 000 dollaria, joka kasvaa markkinoiden mukana mahdollisesti 100 000 dollariin 20–21-vuotiaana. Hän kiitti Michael Delliä 6 miljardin dollarin lahjoituksesta. AI-määräyksellä Yhdysvallat hallitsee tekoälyä, ylittäen Kiinan, ja sähköntuotanto on ennätyskorkealla laitosten omien voimaloiden ansiosta nopeilla luvilla. Hän kritisoi Los Angelesin tulipalon käsittelyä, jossa 20 000 taloa tuhoutui veden puutteen vuoksi, ja kiitti Lee Zeldiniä liittovaltion lupien myöntämisestä kahdessa viikossa. Tech-yrityksille kuten Zuckerbergille ja Bezosille annettiin luvat omille voimaloille.

Trump perusti Maha-komission, kielsi keinotekoiset ruokavärit, antoi uusia rokotesuosituksia ja loi uuden ruokapyramidin Bobby Kennedy Jr.:n ja Dr. Ozin kanssa. Hän antoi 12 miljardia dollaria apua amerikkalaisille viljelijöille ja ilmoitti huumekauppiaiden määrän kuukausittaisesta laskusta.

Kansainväliset kysymykset: Grönlanti, Iran ja Venezuela

Grönlannista Trump totesi Yhdysvaltojen käyvän aktiivisia keskusteluja sen tulevaisuudesta diplomaattisen myrskyn ja Naton huolien keskellä. Hän sanoi "kaikki vaihtoehdot ovat pöydällä" priorisoiden diplomatiaa, verraten tilannetta Diego Garcian tilanteeseen, jossa hän vastusti Britannian vuokraussuunnitelmia Mauritiukselle.

Iranista Trump kuvaili onnistunutta operaatiota, joka tuhosi sen ydinrikastamiskapasiteetin, hyläten median skeptisyyden ja korostaen tarkkoja iskuja. Tämä oli osa laajempia sotilaallisia saavutuksia, kuten sotien lopettamista Kambodža-Thaimaassa, Kosovossa-Serbiassa, Kongossa-Ruandassa, Pakistanissa-Intiassa, Israelin-Iranin rajakysymyksissä, Egyptin-Etiopian patokiistoissa ja Armeniassa-Azerbaidžanissa.

Venezuelasta Trump kiitti parantuneita suhteita johtoon, mukaan lukien "mukava nainen" (väliaikainen viranomainen), mikä mahdollisti massiiviset öljyinvestoinnit, sillä Venezuelassa on enemmän öljyä kuin Saudi-Arabiassa. Hän mainitsi yhteistyön öljymyynnissä ja vaikutuksen väliaikaisiin viranomaisiin. Trump ilmoitti diktaattori Nicolás Maduron vangitsemisesta, joka vastasi huumekaupasta ja jengien kuten Tren de Araguan ja MS-13:n muuttoliikkeestä, jotka hän nimesi terroristijärjestöiksi. Sotilaalliset iskut kohdistuivat narkoterroristeihin, vähentäen vesikuljetushuumetta 97 prosentilla.

Muut kansainväliset saavutukset

Trump ilmoitti lopettaneensa kahdeksan "lopettamatonta" sotaa kymmenessä kuukaudessa, pelastaen miljoonia henkiä, ja perusti rauhanlautakunnan. Hän pelasti 83 amerikkalaista panttivankia ulkomailta ilman maksua, pidätti Abbey Gaten pommituksen terroristit (13 Yhdysvaltain sotilaan kuolema) ja sai Naton liittolaiset nostamaan puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:sta (nousu 2 prosentista). Sotilasinvestoinnit ovat 1 biljoona dollaria, suunnitelmilla 1,5 biljoonaan, mukaan lukien edistyneet taistelulaivat. Hän vetäytyi WHO:sta, YK:n ihmisoikeusneuvostosta, UNRWA:sta ja Pariisin ilmastosopimuksesta kritisoiden Yhdysvaltojen taloudellisia rasitteita. Kriittisten mineraalien sopimukset allekirjoitettiin Australian, Malesian, Thaimaan, Ukrainan, Japanin ja muiden kanssa. Somalian merirosvoiskut loppuivat Yhdysvaltojen iskujen ansiosta, ja hän kielsi Hamasin sympatisoijien viisumit sekä karkotti pro-jihad-kansalaisia.

Trump kritisoi YK:ta tehottomuudesta sotien ratkaisemisessa ja kehotti Euroopan johtajia kuten Macronia ja Starmeria hyödyntämään Pohjanmeren resursseja tuulimyllyjen sijaan. Kauppasopimuksissa Yhdysvallat on tehnyt ennätyssopimuksia ilman "ryöstöä", ja tullit ovat tehneet maasta rikkaan ja turvallisen. Hän ehdotti 2 000 dollarin tullipalautussekkejä kansalaisille, mahdollisesti tulorajoilla, rahoitettuna tulleilla, ilman kongressia ja velan vähentämisellä. Trump ilmoitti ratkaisevansa kahdeksan sotaa enemmän kuin kukaan presidentti ilman Nobel-palkintoa, joka hänestä heikentää Norjan uskottavuutta. Hän työskentelee Venäjän-Ukrainan konfliktin ratkaisemiseksi, jossa molemmat osapuolet ovat uupuneita ja Venäjä menettää keskimäärin 25 000 henkeä kuukaudessa. Syyriassa hän tukee hallitusta estääkseen sisällissodan ja verenvuodatuksen, kiittäen presidentin kovuutta terroristivankien hallinnassa.

Trump lopetti puheensa korostamalla Yhdysvaltojen taloudellista menestystä vaikean kauden jälkeen.

Lähde: Presidentin tiedotustilaisuus / Valkoinen talo

Päivämäärä: 20.01.2026

Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

Lisätietoja ja taustoitus kirjoitusta tukevista aiheista

Seuraavat tiedot taustoittavat kirjoituksessa mainittuja keskeisiä teemoja, henkilöitä ja geopoliittisia kysymyksiä luotettavien lähteiden pohjalta.

1. Grönlannin strateginen asema ja ostohalukkuus

Yhdysvallat on historiallisesti osoittanut kiinnostusta Grönlantia kohtaan sen sijainnin ja luonnonvarojen vuoksi. Presidentti Trump esitti jo edellisellä kaudellaan (2019) ajatuksen Grönlannin ostamisesta Tanskalta, perustellen sitä strategisena kiinteistökauppana. Grönlannin maaperässä on huomattavia määriä kriittisiä mineraaleja ja harvinaisia maametalleja, jotka ovat välttämättömiä korkean teknologian ja puolustusteollisuuden tuotteille. Tämä vähentäisi riippuvuutta Kiinasta.

Lähde: Reuters, BBC (Historia-artikkelit Trumpin vuoden 2019 ehdotuksesta)

2. MAHA-liike (Make America Healthy Again) ja Robert F. Kennedy Jr.

Kirjoituksessa mainittu "Maha-komissio" viittaa Robert F. Kennedy Jr.:n johtamaan poliittiseen aloitteeseen "Make America Healthy Again". Aloitteen tavoitteena on puuttua kroonisten sairauksien epidemiaan Yhdysvalloissa rajoittamalla teollisen ruoan lisäaineita, torjunta-aineita ja lääketeollisuuden vaikutusvaltaa. Kennedy on pitkään kritisoinut yhdysvaltalaista ruokateollisuutta prosessoiduista ainesosista, jotka on kielletty Euroopassa.

Lähde: NPR, Julkiset vaalikampanjatiedot 2024

3. Venezuelan öljyvarannot ja Tren de Aragua

Venezuela omaa maailman suurimmat todennetut öljyvarannot (yli 300 miljardia barrelia), mikä tekee siitä strategisesti merkittävän energiapolitiikan kannalta, vaikka tuotanto on kärsinyt pakotteista ja infrastruktuurin rapistumisesta. Kirjoituksessa mainittu "Tren de Aragua" on todellinen venezuelalainen rikollisjärjestö, joka on laajentanut toimintaansa Etelä-Amerikasta Yhdysvaltoihin. Järjestön torjunta on ollut keskeinen teema Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden keskusteluissa.

Lähde: CIA World Factbook, FBI reports

4. Tullit ja talouspolitiikka

Trumpin talouspolitiikan ytimessä on ollut protektionismi ja tullien (tariffien) käyttö vipuvartena. Kirjoituksessa mainitut korkeat tullit (esim. 100 % kiinalaisille sähköautoille) ovat jatkumoa politiikalle, jolla pyritään suojelemaan Yhdysvaltain autoteollisuutta halpatuonnilta ja kannustamaan tehtaiden palauttamista (reshoring) Yhdysvaltoihin.

Lähde: Talouspoliittiset analyysit

(esim. Bloomberg, Financial Times)

Donald Trump ei ole sanonut missään haastattelussa suoraan, että hän hyökkäisi Grönlantiin . Hän on kuitenkin useissa yhteyksissä vihjaillut sotilaallisiin toimiin ja todennut, ettei sulje pois voimankäyttöä Grönlannin hankkimiseksi Yhdysvalloille. Esimerkiksi:

Trump on sanonut, että Yhdysvallat aikoo "tehdä jotain Grönlannin suhteen, pitivät he siitä tai eivät", ja viitannut "helppoon tapaan" (kauppa) tai "vaikeampaan tapaan".
Hän on kieltäytynyt sulkemasta pois sotilaallista voimankäyttöä, kun asiasta on kysytty suoraan lehdistötilaisuuksissa ja haastatteluissa.
Valkoinen talo on vahvistanut, että sotilaallinen vaihtoehto on aina käytettävissä, mutta ei ole vahvistanut suunnitelmia hyökkäyksestä.

Nämä kommentit liittyvät Trumpin toisen kauden (2025–) keskusteluihin Grönlannin strategisesta merkityksestä kansalliselle turvallisuudelle, kuten Venäjän ja Kiinan uhkaan arktisella alueella. Suoraa lupausta hyökkäyksestä ei kuitenkaan ole dokumentoitu.

Lähde: Valkoisen talon lehdistötilaisuudet ja haastattelut

Päivämäärä: 21.01.2026

Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

#Grönlanti #Trump #USA #Arktinen #Turvallisuuspolitiikka #Geopolitiikka

#Greenland #Trump #USA #Arctic #SecurityPolicy #Geopolitics

Lisätietoja ja taustoitus kirjoitusta tukevista aiheista

Alla olevat tiedot avaavat kirjoituksessa mainittuja geopoliittisia jännitteitä ja Grönlannin asemaa luotettavien lähteiden pohjalta.

1. Grönlannin strateginen merkitys ja Thulen lentotukikohta

Grönlanti on Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle kriittinen alue erityisesti Thulen lentotukikohdan (nykyisin Pituffik Space Base) vuoksi. Se on Yhdysvaltain pohjoisin tukikohta ja keskeinen osa ohjuspuolustusjärjestelmää, joka valvoo Venäjän ja muiden toimijoiden mahdollisia ohjusuhkia napapiirin yli. Alueen hallinta tai varmistaminen on ollut Yhdysvaltain intressi toisesta maailmansodasta lähtien.

Lähde: U.S. Space Force, Puolustushallinnon raportit

2. Arktisen alueen kilpailu (Kiina ja Venäjä)

Kirjoituksessa mainittu "Venäjän ja Kiinan uhka" perustuu todelliseen suurvaltakilpailuun. Kiina on määritellyt itsensä "lähi-arktiseksi valtioksi" ja pyrkinyt investoimaan Grönlannin infrastruktuuriin ja kaivostoimintaan (Polar Silk Road). Venäjä on puolestaan vahvistanut sotilaallista läsnäoloaan arktisella alueella avaamalla uudelleen neuvostoaikaisia tukikohtia. Yhdysvallat näkee nämä toimet uhkana Pohjois-Atlantin turvallisuudelle.

Lähde: The Arctic Institute, NATO Strategic Communications

3. "Helppo tapa" (Ostotarjous) historiallisessa kontekstissa

Viittaus "helppoon tapaan" eli kauppaan ei ole uusi. Presidentti Trump esitti vuonna 2019 julkisesti kiinnostuksensa ostaa Grönlanti Tanskalta, mitä Tanska piti "absurdina". Historiallisesti Yhdysvallat on kuitenkin yrittänyt ostaa Grönlannin aiemminkin: vuonna 1946 presidentti Harry Truman tarjosi saaresta 100 miljoonaa dollaria kullassa, koska alue nähtiin sotilaallisesti välttämättömänä.

Lähde: Yhdysvaltain ulkoministeriön

historia-arkistot, National Archives

Tässä on päivitetty kirjoitus, johon on lisätty pyytämäsi osuus muiden presidenttien historiasta ja nykyisen presidentin roolista asian päätökseen viemisessä.

Ei, Donald Trump ei ole sanonut missään haastattelussa suoraan, että hän hyökkäisi Grönlantiin (olettaen, että "grölantiin" viittaa Grönlantiin). Hän on kuitenkin useissa yhteyksissä vihjaillut sotilaallisiin toimiin ja todennut, ettei sulje pois voimankäyttöä Grönlannin hankkimiseksi Yhdysvalloille. Esimerkiksi:

Trump on sanonut, että Yhdysvallat aikoo "tehdä jotain Grönlannin suhteen, pitivät he siitä tai eivät", ja viitannut "helppoon tapaan" (kauppa) tai "vaikeampaan tapaan".
Hän on kieltäytynyt sulkemasta pois sotilaallista voimankäyttöä, kun asiasta on kysytty suoraan lehdistötilaisuuksissa ja haastatteluissa.
Valkoinen talo on vahvistanut, että sotilaallinen vaihtoehto on aina käytettävissä, mutta ei ole vahvistanut suunnitelmia hyökkäyksestä.

Yhdysvaltain kiinnostus Grönlantia kohtaan ei ole uusi ilmiö, vaan se on ollut osa maan strategista ajattelua yli sadan vuoden ajan. Jo vuonna 1867, samana vuonna kun Yhdysvallat osti Alaskan, ulkoministeriö tutki mahdollisuutta ostaa myös Grönlanti ja Islanti. Vuonna 1946 presidentti Harry S. Truman teki Tanskalle virallisen 100 miljoonan dollarin ostotarjouksen kullassa, sillä hän näki saaren välttämättömänä puolustukselle kylmän sodan alkaessa. Vaikka aiemmat hallinnot ovat jättäneet asian diplomaattisten neuvottelujen ja tukikohtasopimusten varaan, nykyinen presidentti on ottanut askeleen pidemmälle ja on se johtaja, joka vie tämän historiallisen geopoliittisen tavoitteen lopulliseen päätökseen.

Lähde: Valkoisen talon lehdistötilaisuudet, Ulkoministeriön historia-arkistot

Päivämäärä: 21.01.2026

Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu

#Grönlanti #Trump #Historia #Geopolitiikka #USA #Arktinen

#Greenland #Trump #History #Geopolitics #USA #Arctic

Lisätietoja ja taustoitus kirjoitusta tukevista aiheista

Alla olevat tiedot avaavat Yhdysvaltain historiallisia pyrkimyksiä Grönlannin suhteen luotettavien lähteiden pohjalta.

1. Harry S. Trumanin ostotarjous (1946)

Toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Yhdysvallat oli jo miehittänyt Grönlantia suojellakseen sitä natsi-Saksalta, presidentti Harry Truman näki saaren strategisen arvon Neuvostoliittoa vastaan. Vuonna 1946 Yhdysvallat tarjosi Tanskalle 100 miljoonaa dollaria (kullassa) saaren omistuksesta. Tanska hylkäsi tarjouksen, mutta maat solmivat myöhemmin puolustussopimuksen, joka salli Thulen lentotukikohdan rakentamisen.

Lähde: National Archives, Yhdysvaltain ulkoministeriön asiakirjat

2. Vuoden 1867 selvitys (Sewardin visio)

Ulkoministeri William Seward, joka neuvotteli Alaskan oston Venäjältä, tilasi vuonna 1867 raportin Grönlannin ja Islannin luonnonvaroista ja strategisesta sijainnista. Raportti puolsi hankintaa, nähden pohjoisen pallonpuoliskon hallinnan tärkeänä Yhdysvaltain kasvavalle vaikutusvallalle. Hanke ei kuitenkaan edennyt senaatissa tuolloin.

Lähde: U.S. Department of State - Office of the Historian

3. Thulen tukikohdan (Pituffik) merkitys

Grönlannissa sijaitseva Pituffik Space Base (aiemmin Thule Air Base) on Yhdysvaltain pohjoisin sotilastukikohta. Se on varustettu ballististen ohjusten ennakkovaroitusjärjestelmällä, joka on kriittinen Yhdysvaltain mannermaan puolustukselle. Tämä olemassa oleva sotilaallinen infrastruktuuri selittää, miksi "asian loppuun vieminen" eli täysi kontrolli on pysynyt strategisena tavoitteena vuosikymmenien ajan.

Lähde: U.S. Space Force

.

1/21/26