 |
| Britannian hallinnoimien Falklandinsaarten itsemääräämisoikeudesta käydään jälleen kiivasta keskustelua Yhdysvaltojen yllättävien diplomaattisten siirtojen, Iranin sodan heijastusvaikutusten ja Argentiinan uusien neuvottelualoitteiden myötä. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Argentiina ehdottaa neuvottelujen uudelleenaloittamista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa Falklandinsaarten itsemääräämisoikeudesta
Argentiinan hallitus on tuonut jälleen esiin valmiutensa aloittaa uudelleen kahdenväliset neuvottelut Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.
Neuvottelujen aiheena on Falklandinsaarten, joita Argentiina kutsuu nimellä Malvinas, itsemääräämisoikeutta koskeva kiista. Argentiina on pitkään katsonut saarten kuuluvan itselleen.
Argentiinan ulkoministerin Pablo Kurernon antama lausunto oli vastaus Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin Keir Starmerin tiedottajan kommenteihin, joiden mukaan Falklandinsaarten itsemääräämisoikeus kuuluu Britannialle. Tämä tilanne kehittyi sen jälkeen, kun sisäinen Pentagonin sähköposti ehdotti Yhdysvaltojen Falkland-kannan uudelleentarkastelua rangaistuksena Britannian asenteesta Iranin sotaa kohtaan. Samaan aikaan Yhdysvallat on vahvistanut puolueettomuutensa Argentiinan ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisessä kiistellyssä Falklandinsaarten itsemääräämisoikeuskysymyksessä Yhdysvaltain ulkoministeriön tiedottajan antaman lausunnon mukaisesti.
NewsX World -uutiskanavan kirjeenvaihtaja Thomas Portius avaa tilannetta tarkemmin. Falklandinsaarten tilannetta voidaan verrata Hormuzinsalmeen, sillä kyseessä on pohjimmiltaan sijainti tai maa-alue, josta kaksi kansakuntaa kiistelee, ja jolla on mahdollisia vaikutuksia Yhdistyneen kuningaskunnan talouteen.
Britannia on hallinnoinut Falklandinsaaria vuodesta 1813 lähtien. Sitä ennen Argentiinalla oli vaatimus saariin, mutta siitä on kulunut jo yli sata vuotta, kun saaret ovat olleet tiukasti Lontoon hallinnossa. Yhdistynyt kuningaskunta ja Argentiina kävivät alueista sodan vuonna 1982 argentiinalaisten hyökättyä saarille. Sota päättyi Argentiinan vetäytymiseen ja Britannian voittoon, mutta samalla yli 900 sotilasta menetti henkensä. Saaret ovat edelleen erittäin kiistanalaisia. Vuonna 2013 järjestettiin kuitenkin vaalit, joissa noin 92 prosenttia saarten 3 500 asukkaasta äänesti ylivoimaisella enemmistöllä Britannian kansalaisina pysymisen puolesta.
Vuodesta 1982 lähtien Yhdysvallat on ylläpitänyt puolueettomuuskantaansa, jossa se on tunnustanut Britannian vallan, mutta myös huomioinut Argentiinan vaatimukset saariin. Eilen julkisuuteen tullut Pentagonin muistio toimi laukaisimena tilanteelle ja herätti luonnollisesti voimakasta tyytymättömyyttä Lontoossa sekä Nato-liittolaisten keskuudessa. Donald Trumpin kerrotaan tässä muistiossa kutsuneen Falklandinsaarten kaltaisia alueita imperialistisiksi alueiksi.
Argentiinan presidentti Javier Milei on puolestaan vankka Trumpin liittolainen. Nämä kaksi johtajaa ovat olleet poliittisesti erittäin läheisiä ja lähentyneet toisiaan entisestään. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa Trumpista ja Starmerista sekä niin kutsutusta Britannian ja Yhdysvaltojen välisestä erityissuhteesta. Tämä kaikki tapahtuu juuri ennen kuin Englannin kuningas Charles III yhdessä vaimonsa Camillan kanssa tekevät huomenna vierailun Yhdysvaltoihin. Kyseessä on kuninkaalle erittäin harvinainen diplomaattinen matka. Britannian kansa seuraa nyt tarkasti, voivatko Charles ja hänen vaimonsa mahdollisesti korjata Starmerin ja Trumpin välistä säröytynyttä suhdetta.
Kaikkien katseet ovat kiinnittyneet tähän tilanteeseen ja transatlanttiseen suhteeseen Yhdysvaltojen sekä koko Euroopan, ei pelkästään Britannian, välillä. Donald Trump vaikuttaa olevan hyvin vihainen. Hän on julkaissut runsaasti lausuntoja, joissa hän ilmaisee suuttumuksensa Pohjois-Atlantin liiton (Nato) jäseniä kohtaan siitä, etteivät nämä puuttuneet tilanteeseen ja auttaneet häntä Iranin sodassa sekä Hormuzinsalmen avaamisessa.
Ensi viikolla huomio keskittyy vahvasti Yhdysvaltoihin. Vaikka diplomaattisia kehityskulkuja tapahtuu, suuria muutoksia ei ole toistaiseksi näkyvissä. Hälytyskellot soivat tämän muistion eilisen julkaisun myötä, mutta nyt Yhdysvallat on vahvistanut säilyttävänsä puolueettoman kantansa Falklandinsaarten suhteen.
Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallisen ampumisesta epäilty myönsi kohteenaan olleen Trumpin hallinnon virkamiehet
Saamme jatkuvasti uusia lisätietoja epäillystä, joka liittyy eiliseen ampumavälikohtaukseen illallisella, johon presidentti osallistui. Toimittaja Bill Melugin oli paikalla kyseisellä illallisella ja kertoo nyt tutkinnan etenemisestä. Melugin huomautti, ettei Yhdysvaltain salainen palvelu ole saanut rahoitusta 71 päivään. Kotimaan turvallisuusvirasto (DHS) on ollut ilman rahoitusta helmikuun puolivälistä lähtien. Osa etulinjan salaisen palvelun agenteista on saanut palkkansa tänä aikana muita reittejä pitkin, mutta monet tukihenkilöstön jäsenet ovat jääneet ilman.
Samalla epäillystä on paljastunut uusia yksityiskohtia. Kyseessä on 31-vuotias Cole Allen, joka on kotoisin Kalifornian Torrancesta. Useat tutkinnan tuntevat liittovaltion lainvalvontalähteet ovat kertoneet, että tultuaan pidätetyksi eilen illalla epäilty antoi tutkijoille alustavia kommentteja, joissa hän myönsi tarkoituksenaan olleen ottaa kohteeksi Trumpin hallinnon virkamiehiä. Lainvalvontalähteet kertovat Allenin kirjautuneen sisään Washington Hilton -hotelliin perjantaina, eli päivää ennen Valkoisen talon kirjeenvaihtajien illallista. Vaikka hän aluksi puhui tutkijoille pidätyksensä jälkeen, hän ei tee enää yhteistyötä viranomaisten kanssa.
Eilen illalla suoritettiin kotietsintöjä sekä epäillyn kotiin Kalifornian Torrancessa että hänen hotellihuoneeseensa Washington Hiltonissa. Viranomaiset takavarikoivat kaikki elektroniset laitteet pyrkiessään selvittämään, kuinka kauan hän on oletettavasti suunnitellut tekoa ja kenen muiden kanssa hän on mahdollisesti ollut yhteydessä. Hänen perheenjäseniään haastatellaan parhaillaan. Tutkijat ovat myös yhteydessä luottokorttiyhtiöihin käydäkseen läpi hänen ostoksiaan ja selvittääkseen, mistä hän hankki haulikon ja käsiaseen. Lisäksi hänellä oli mukanaan kaksi veistä.
Entinen FBI-agentti Nicole Parker avaa meneillään olevaa massiivista tutkintaa. FBI vastaa aluksi rikospaikkatutkinnasta ja koordinoi toimintaansa suurkaupungin poliisilaitoksen, salaisen palvelun sekä kaikkien liittovaltion, osavaltion ja paikallisten kumppaneiden kanssa. Kyseessä on kaikkien osapuolten yhteinen ponnistus. Todisteiden keruuyksikkö lähetettiin välittömästi paikalle käsittelemään aulaa, jossa välikohtaus tapahtui. Ballistiset todisteet kerätään ja lähetetään Quanticoon perusteellisiin tutkimuksiin. Tässä tutkinnassa käännetään aivan jokainen kivi. FBI johtaa tutkintaa, mutta saa merkittävää apua kaikilta muilta virastoilta.
Aulan tutkinnan lisäksi viranomaiset siirtyvät hotellihuoneeseen, jossa epäilty majoittui, ja keräävät todisteita myös sieltä. Samaan aikaan eri puolilla maata haetaan ja pannaan täytäntöön kotietsintälupia hänen kotiinsa. Kotietsinnöissä löytyy usein todisteita, jotka antavat perusteen hakea uusia etsintälupia esimerkiksi erillisiin varastotiloihin. Kulissien takana FBI kerää myös niin kutsuttuja säilytysmääräyksiä. On yleistä, että ihmiset yrittävät poistaa todisteita teoistaan, mutta FBI:n säilytysmääräykset varmistavat, että jokainen todisteen palanen säilytetään tismalleen siinä tilassa kuin se oli tapahtumahetkellä.
FBI työskentelee myös laajasti todistajien haastattelemiseksi. Voidaan taata, että monet tanssiaissalissa olleet henkilöt tullaan haastattelemaan jossain vaiheessa. Haastateltavien joukossa on myös perheenjäseniä, tuttavia, entisiä luokkakavereita ja kollegoita. FBI yritti kuulustella henkilöä sen jälkeen, kun hänelle oli luettu hänen oikeutensa, mutta hän ei halua puhua lainvalvontaviranomaisille. Tämä on melko yleistä, kun henkilöt eivät halua puhua ilman asianajajan läsnäoloa. FBI rakentaa kuitenkin parhaillaan kokonaisvaltaista profiilia henkilöstä, käy läpi hänen digitaalisia laitteitaan, luo digitaalista jalanjälkeä ja ottaa vastaan kaikki mahdolliset vihjeet. Vihjeitä voi antaa soittamalla numeroon 800-CALL-FBI, eikä yksikään tieto ole liian pieni.
Oikeusministeriöllä (DOJ) on erittäin tärkeä rooli prosessissa, sillä FBI kerää todisteet ja oikeusministeriö hoitaa syyttämisen. Tuomari Jeanine Pirro, Columbian piirikunnan liittovaltion syyttäjä, totesi eilen illalla erittäin rohkeasti, että epäiltyä tullaan aluksi syyttämään Yhdysvaltain lakikokoelman (US Code) osaston 18 pykälän 111 ja pykälän 924c nojalla. Nämä rikosnimikkeet koskevat liittovaltion virkamiehen pahoinpitelyä ja ampuma-aseen käyttöä väkivaltaisen rikoksen tekemiseen. Nämä ovat kuitenkin vasta alustavia porttisyytteitä, ja lisää syytteitä on varmuudella tulossa. Epäilty on elossa ja hän joutuu kohtaamaan lain koko ankaruuden. Keskustelua on herännyt myös siitä, onko tulossa mahdollisia terrorismisyytteitä.
Suuria kysymyksiä on herännyt siitä, miten on ylipäätään mahdollista, että henkilö pääsee aivan huoneen ulkopuolelle kantaen haulikkoa, käsiaseita ja veitsiä, kun paikalla tanssiaissalissa on ylipäällikkö ja vapaan maailman johtaja. Vaikka tilanne on erittäin huolestuttava, Yhdysvaltain salaisella palvelulla on nollatoleranssi epäonnistumisille. Eilinen tapahtuma oli massiivinen tilaisuus, jossa oli paikalla Yhdysvaltain presidentti, useita hallituksen jäseniä ja lehdistöä – yhteensä yli 2 000 osallistujaa. Epäilty ryntäsi suoraan metallinpaljastimen läpi, mutta salainen palvelu toimi nopeasti ja päättäväisesti. Agentti ja epäilty vaihtoivat laukauksia, ja agentti sai osuman suoraan luotiliiviinsä. On suuri kiitollisuuden aihe, että hän on elossa. Lainvalvontaviranomaiset tekevät tätä työtä joka ikinen päivä ja asettavat elämänsä alttiiksi pitääkseen presidentti Trumpin ja meidät turvassa.
Tapahtumapaikka, Washington Hilton -hotelli, on kuitenkin erittäin vaikeasti suojattava ja haavoittuva sijainti, koska siellä majoittuu valtavasti ihmisiä, mukaan lukien itse epäilty. Tapahtuneesta tehdään varmasti jälkiarviointi, jossa saatetaan keskustella asioista, kuten turva-alueen (perimetrin) laajentamisesta ensi kerralla. Tanssiaissali on erittäin tärkeä osa tätä palapeliä, sillä sen saaminen hallintaan tekisi koko sijainnista paljon turvallisemman. Syyt sille, miksi tätä tanssiaissalia vastustetaan, ylittävät monen ymmärryksen.
Presidentti Trump on itse kiinnittänyt huomiota epäillyn Cole Allenin taustaan. Kuten presidentti on todennut, epäilty on valmistunut Caltech-yliopistosta (California Institute of Technology), hänellä on tutkinto konetekniikasta ja maisterin tutkinto tietojenkäsittelytieteestä. Epäilty on erittäin älykäs. Presidentti Trump huomautti aamulla käydyssä puhelinkeskustelussa, että salamurhaajat ovat usein taustaltaan neroja, ja tällä henkilöllä oli erittäin vakuuttava ansioluettelo. Presidentin päättäväisyys on uskomaton. Hän kuulosti aamulla rauhalliselta ja täysin tilanteen herralta, aivan kuten eilen illalla pitäessään tiedotustilaisuuden vain noin tunti tapahtuneen jälkeen. Presidentti Trump on vahva ja vakaa, ja hän toi koko tilanteeseen rauhan ja levollisuuden tunteen, vaikka tapahtuma oli äärimmäisen järkyttävä sekä televisiosta seuranneille että paikalla olleille.
Entinen FBI-agentti Parker siteerasi tapahtuneen johdosta Jesajan kirjan lukua 54 ja jaetta 17, todeten uskovana naisena: "Yksikään ase, joka on taottu sinua vastaan, ei menesty." Parkerin mukaan tätä on nähty yhä uudelleen presidentti Trumpin kohdalla; häntä on kirjaimellisesti suojeltu. Aina asiat eivät pääty näin, eikä syytä aina ymmärretä, mutta häntä on suojeltu. Parker katsoo Trumpin olevan erittäin vaikuttava, ja jos hän ei tekisi mitään, hänen kimppuunsa ei myöskään hyökättäisi. Kun ihmiset ihmettelevät, miksi näin tapahtuu jatkuvasti presidentti Trumpille, Parkerin mukaan kyse on vasemmiston tulenpalavasta retoriikasta, joka yllyttää ihmisiä toimimaan tällä tavalla. Samalla syynä on se, että presidentti tekee asioita, joita kukaan muu presidentti ei ole valmis tekemään. Hän on valmis tekemään niitä vaikeita valintoja suojellakseen maata – aina Maduron syrjäyttämisestä Iranin tilanteeseen ja kaikkeen siltä väliltä. Vain presidentti Trump on ollut valmis astumaan esiin ja tekemään nämä päätökset, ja juuri se tekee hänestä kohteen.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=5U711cuMZxs Fox News
Konservatiivit vaativat polttoaineverojen täydellistä poistamista – Poilievre esitteli puolueensa talousohjelmaa ja kritisoi voimakkaasti pääministeri Mark Carneyta
.jpg) |
| Konservatiivijohtaja Pierre Poilievre esitteli puolueensa talousohjelmaa lehdistötilaisuudessa, jossa hän vaati polttoaineverojen täydellistä poistamista. Samalla hän esitti jyrkkää kritiikkiä pääministeri Mark Carneyn talous- ja ulkopoliittisia päätöksiä kohtaan. https://en.wikipedia.org/wiki/Pierre_Poilievre |
Kanadan konservatiivipuolue on käynnistänyt kampanjan polttoaineverojen poistamiseksi kokonaan. Puolueen tavoitteena on "nollaveroa polttoaineelle", millä pyritään laskemaan hintoja ja helpottamaan kanadalaisten elinkustannuksia. Lehdistötilaisuudessa mukana olivat konservatiivien hiljattain valittu Bramptonin kansanedustaja Amarjit Gil, senioreiden asioista vastaava varjoministeri Anna Roberts, Mississauga East–Cooksvillen tuleva kansanedustaja Muhammad Ishach sekä Melissa Lantsman.
Konservatiivien johtaja Pierre Poilievre huomauttaa, että liittovaltion hallitus kerää bensiinistä tällä hetkellä kolmea eri veroa. Liberaalihallitus on keskeyttänyt näistä kolmesta verosta väliaikaisesti vain yhden. Konservatiivien tavoitteena on poistaa kaikki kolme veroa, mikä toisi kanadalaisille 25 sentin säästön litralta. Tämä tarkoittaisi keskimäärin 1 200 dollarin säästöä vuodessa ja 20 dollarin säästöä jokaisella tankkauskerralla. Poilievren mukaan kanadalaiset ovat maksaneet liikaa jo liian pitkään, ja konservatiivien tehtävänä on tehdä Kanadasta jälleen edullinen, turvallinen ja vahva maa.
Puolueen visiona on palauttaa Kanadan lupaus siitä, että kovaa tekevä saa kohtuuhintaista ruokaa, asunnon, turvallisen asuinalueen ja omavaraisen valtion. Perheiden tulisi voida kuljettaa lapsiaan jalkapalloharjoituksiin ja kouluun ilman huolta pankkitilin tyhjentymisestä. Maanviljelijöiden on voitava tankata traktorinsa ja leikkuupuimurinsa kasvattaakseen edullista, ravitsevaa ruokaa, jota kuljetetaan runsaalla energialla toimivilla junilla ja kuorma-autoilla, jotta ruokakaupat voivat tarjota tuotteita edullisesti. Tankkaamisen tulisi jälleen olla arkinen rutiini ilman ahdistusta nousevista mittarilukemista. Aiemmin Kanadassa oli varaa täyttää ostoskärry ilman pankkitilin tyhjentämistä ja ostaa terveellistä ruokaa ilman, että ruokavaliosta täytyi tinkiä tai turvautua epäterveellisiin, pitkälle prosessoituihin elintarvikkeisiin.
Poilievre muistuttaa, että 11 vuoden liberaalihallinnon jälkeen aiemmin itsestäänselvyyksinä pidetyt asiat ovat muuttuneet täysin saavuttamattomiksi. Pelkästään Torontossa ruokapankeissa vierailtiin viime kuussa lähes 2,2 miljoonaa kertaa, ja yksi kymmenestä ihmisestä turvautuu ruokapankin apuun. Hänen mukaansa liberaalit ovat lisänneet veroja ja kaksinkertaistaneet rahan tarjonnan inflaatiota kiihdyttävällä rahan painamisella, mikä on vain pahentunut Mark Carneyn hallintokaudella. Poilievre esittää, että Carney lupasi peruuttaa kaiken, mitä hän ja hänen puolueensa olivat tehneet edellisen vuosikymmenen aikana, mutta tämä oli vain vaalitemppu. Kokonaisen vuoden jälkeen Carney tekee täsmälleen samaa kuin aiemmat liberaalit: tuloksena on enemmän kuluja, enemmän rikollisuutta ja enemmän korruptiota.
Luvuilla mitattuna Carney sanoi vähentävänsä kuluja, mutta hän käyttää 7 prosenttia enemmän. Hän on lisännyt 90 miljardia dollaria uusia nettokuluja luvattujen säästöjen päälle, ja kaksi kolmasosaa näistä uusista kuluista menee päivittäiseen toimintaan pitkän aikavälin pääomasijoitusten sijaan. Carney on kaksinkertaistanut alijäämän, joka on nyt kaksi kertaa suurempi kuin Justin Trudeaun jälkeensä jättämä alijäämä. Julkiset menot suhteessa talouteen ovat korkeimmillaan 30 vuoteen, jos korona-aikaa ei lasketa. Carney johtaa Kanadan historian suurinta alijäämää ilman pandemiavuosia. C.D. Howe -instituutti on linjannut, ettei Kanada voi enää ylpeillä vahvalla taloudellisella asemalla, ja hallituksen on muutettava kulutussuuntaansa.
Carney lupasi vähentää byrokratiaa, mutta hän on yhden vuoden aikana perustanut 12 uutta virastoa, osastoa ja valtionyhtiötä. Hän lupasi rakentaa asuttamista ennennäkemättömällä vauhdilla, mutta hallituksen oman asuntoviraston mukaan asuntorakentaminen laskee 18 prosenttia. Rakentamisesta puhuttaessa Carney ei ole poistanut ainuttakaan Trudeaun asettamaa kehityksen vastaista lakia tai veroa.
Hän ei ole hyväksynyt ainuttakaan putkilinjaa, eikä hänen suurhankkeista vastaava toimistonsa ole hyväksynyt yhtäkään projektia. Tyynenmeren putkilinjalla, josta hän lupasi melkein vuosi sitten, ei ole lupaa, reittiä, sijoittajaa, rakentajaa, aloitus- tai lopetuspäivää eikä öljyä. Ainoa yritys, joka voisi rakentaa putkilinjan, on todennut, ettei siihen riitä öljyä, koska Carney on pitänyt voimassa kaikki liberaalien verot ja lait, jotka estävät tuotannon lisäämisen.
Talouden osalta pääministeri lupasi nopeimmin kasvavan talouden, mutta tuloksena on G7-maiden ainoa kutistuva talous. Mark Carneyn alaisuudessa Kanadan kotitalouksien velka on G7-maiden pahin, ruoan hintainflaatio on G7-maiden pahin, asumiskustannukset ovat G7-maiden pahimmat ja työttömyys on G7-maiden toiseksi pahin.
Kaikki tämä tapahtui jo ennen tulleja. Carney lupasi neuvotella voiton Yhdysvaltojen kanssa tariffeista viime heinäkuuhun mennessä, mutta melkein vuotta myöhemmin voittoa ei ole saavutettu. Yhdysvaltain tullit ovat kaksinkertaistuneet alumiinille ja teräkselle ja kolminkertaistuneet kanadalaiselle havupuutavaralle. Amerikkalaiset ovat nyt laajentaneet tullit koskemaan kaikkia tuotteita, jotka sisältävät kanadalaista terästä.
Yhdysvaltain-suhteiden osalta Carneyn kannanottojen seuraaminen on vaikeutunut. Viikonloppuna julkaistulla videolla hän vertasi itseään 1700-luvun sotasankariin ja kutsui kauppaa Yhdysvaltojen kanssa pysyväksi heikkoudeksi sekä puhui pysyvästä välirikosta. Myöhemmin samalla viikolla hän ilmoitti maiden olevan vahvempia yhdessä.
Hallituksen oma suurlähettiläs todisti, että suhde Yhdysvaltoihin on taloudellinen nettohyöty, joka vaatii taloudellisen integraation kasvattamista. Poilievre kyseenalaistaa nämä ristiriitaisuudet ja pohtii, käyttääkö Carney sensaatiohakuisia sanoja viedäkseen huomion pois nousevista elinkustannuksista, rikollisuudesta ja korruptiosta kotimaassa, vai aikooko tämä korvata Yhdysvaltain-suhteet strategisella kumppanuudella ja "uudella maailmanjärjestyksellä" Pekingin diktatuurin kanssa, jota Carney itse kutsui suurimmaksi uhaksi Kanadalle vuosi sitten.
Carney ei vastaa kysymyksiin alahuoneessa ja välttelee puolustamasta aiempia lausuntojaan, joiden mukaan ostovoima ja hintataso ovat parhaalla tasolla vuosikymmeniin. Tosiasiassa vuokrat ovat yli kaksinkertaistuneet viimeisen vuosikymmenen aikana, ruoan hinta on noussut yli 40 prosenttia (naudanliha 70 prosenttia) ja asuntolainojen kustannukset reilusti yli 70 prosenttia.
Vanhemmat jättävät tuotteita kaupan hyllyille varojen puutteessa, kiinteätuloiset eläkeläiset joutuvat valitsemaan ruoan ja lämmityksen välillä, sadattuhannet torontolaiset jonottavat ruokapankeissa ja nuoret asuvat vanhempiensa kellareissa perheen perustamisen sijaan. Poilievre painottaa, että Carney on ollut väärässä jokaisessa talousasiassa koko viimeisen vuosikymmenen ajan, tukien hiiliveroja ja inflaatioon johtanutta rahan painamista sekä vastustaen öljy- ja kaasuteollisuutta.
Polttoaineiden hintojen osalta Carney tarjoaa vain osittaisia ratkaisuja. Irlanti, Australia ja muut länsimaat antavat kuluttajille todellista helpotusta poistamalla kaikki veronsa kansainvälisten öljynhintojen noustessa, kun taas Kanadan hallitus tuo helpotusta vain kolmannekseen veroista kolmannekseksi vuotta. Kanadalaiset maksavat edelleen 15 senttiä litralta jopa tämän lyhytaikaisen valmisteveron keskeytyksen aikana.
Konservatiivien suunnitelmana on poistaa uusi hiilivero (jota hallitus kutsuu polttoainestandardiksi) sekä polttoaineen arvonlisävero (GST). Veroleikkausten rahoittamiseksi puolue poistaisi hallituksen 90 miljardin dollarin turhan kulutussuunnitelman, tukkisi veroporsaanreiät ja veroparatiisit, jotka hyödyttävät pääministerin yrityksen Brookfieldin kaltaisia toimijoita, sekä leikkaisi byrokratiaa, konsulttikuluja, ulkomaanapua, yritystukia ja perusteettomia tukia. Poilievre rinnasti visuaalisella esimerkillä hallituksen pienen väliaikaisen helpotuksen konservatiivien tarjoamaan pysyvään ja täydelliseen 25 sentin litrasäästöön.
Lehdistön kysymysosiossa Poilievre vastasi Global Newsin Nathaniel Doven kysymykseen Erin O'Toolen kommenteista. O'Toole oli kehottanut moderoimaan suhtautumista kulttuurisodan aiheisiin ja varoittanut yhteyksistä sosiaalisen median vaikuttajiin. Poilievre torjui ajatuksen toteamalla, että hänen johtajuutensa ja suosittujen linjaustensa ansiosta puolue sai 2,5 miljoonaa ääntä enemmän edellisissä vaaleissa. Moderoinnin tarpeessa on hänen mukaansa Mark Carney, joka on pitänyt rajat heikkoina, kiihdyttänyt inflaatiota ja kasvattanut alijäämää.
Western Standard -lehden Jeremy Borg kysyi tuoreesta LNG-putkilinjan hyväksynnästä Brittiläisessä Kolumbiassa. Poilievre totesi päätöksen kestäneen aivan liian kauan ja kyseessä olevan vain olemassa olevan hankkeen laajennus. Hän moitti Carneyta Tyynenmeren öljyputken viivästyttämisestä ja 20 miljardin dollarin hiilidioksidin talteenottovaatimuksista. Poilievre itse lupasi kumota muun muassa C-69- ja C-48-lait, poistaa uuden hiiliveron ja laillistaa öljyn viennin BC:n luoteisrannikolta. Valtiovalta on hänen mukaansa vain saatava pois tuottavien hankkeiden tieltä.Rebel Newsin Scarlett Grace nosti esiin Toronton synagogiin ja Yhdysvaltain konsulaattiin kohdistuneet ampumiset sekä sen, ettei pidätyksiä ole tehty. Poilievre tuomitsi jyrkästi juutalaisyhteisöön, muihin uskonnollisiin ryhmiin ja kirkkoihin kohdistuneen terrorismin ja väkivallan (viitaten satoihin kirkkopaloihin).
Hän kritisoi turvallisuustilanteen heikkenemistä ja vaati terroristien vangitsemista sekä ei-kansalaisten ja ilman pysyvää oleskelulupaa olevien karkottamista. Iranin vallankumouskaartin (IRGC) jäsenten karkottamisen osalta Poilievre huomautti, että kansalaiset pystyvät tunnistamaan nämä henkilöt julkisilla paikoilla ja kuntosaleilla, joten myös poliisin tulisi pystyä jäljittämään, pidättämään ja karkottamaan heidät luksusasunnoistaan.
Muiden toimittajien kysymyksiin vastatessaan Poilievre toisti, ettei Kanadan pidä antaa Yhdysvaltain tapahtumien tai lausuntojen viedä huomiota pois kotimaan elinkustannuksista, rikollisuudesta ja taloudesta, jotka ovat täysin Kanadan omissa käsissä. Hän painotti tullivapaan kaupan tärkeyttä Yhdysvaltojen kanssa 2,6 miljoonan työpaikan turvaamiseksi ja vaati, että Mark Carneyta aletaan vihdoin arvioida tulosten, ei vain puheiden ja YouTube-videoiden perusteella. Suurkaupunkien työväenluokan ahdinkoon ratkaisuna on konservatiivien tarjoama täydellinen suunnanmuutos, joka tuo takaisin vuosikymmenen takaisen turvallisuuden ja kohtuuhintaisuuden.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=iCZuWeOGXFE Pierre Poilievre
Kanadan rooli Euroopan energiakriisin ratkaisijana: Saksalaisjätti Uniper tähyää kanadalaiseen nesteytettyyn maakaasuun
 |
| Kanadan massiiviset maakaasuvarannot houkuttelevat eurooppalaisia energiayhtiöitä, kuten Saksan Uniperia. Vientimahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen vaatii kuitenkin miljardiluokan investointeja puuttuvaan LNG-infrastruktuuriin. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Eurooppalaiset energiayritykset etsivät yhä enenevissä määrin nesteytettyä maakaasua (LNG) Kanadan markkinoilta. Reutersin uutisoinnin mukaan yksi merkittävistä potentiaalisista ostajista on Saksan valtion omistama energiayhtiö Uniper, jonka osuus on lähes puolet koko Saksan nesteytetyn maakaasun tarjonnasta. Yhtiön kerrotaan käyvän neuvotteluja Brittiläisessä Kolumbiassa päämajaansa pitävän KSISMs-yhtiön kanssa. Kyseessä on suunnitteilla oleva vientiterminaali Kanadan länsirannikolla.
Tilannetta purkaa tarkemmin CIBC World Marketsin entinen pääekonomisti Jeff Rubin, joka on säännöllinen asiantuntijavieras CTV Your Morning -ohjelmassa. Rubinin mukaan Lähi-idän konfliktilla on selkeitä, pitkäaikaisia seurauksia globaaleille energiamarkkinoille. Asiakkaat ympäri maailmaa etsivät nyt aiempaa turvallisempia ja luotettavampia toimituslähteitä. Vaikka Yhdysvallat on todennäköisesti suurin yksittäinen hyötyjä tässä markkinamurroksessa, myös Kanada pyrkii ottamaan tilanteesta täyden hyödyn irti. Kanadan asema maailman neljänneksi suurimpana maakaasun tuottajana luo tälle vankan pohjan, ja asiantuntijoiden mukaan maan aktivoituminen asiassa on jo korkea aika.
Nesteytetyn maakaasun laivaaminen Kanadan länsirannikolta Brittiläisestä Kolumbiasta aina Euroopan energianälkäisille markkinoille Panaman kanavan kautta on erittäin pitkä ja erikoinen kuljetusreitti. Se on kuitenkin tällä hetkellä ainoa mahdollinen tapa toimittaa kanadalaista maakaasua Eurooppaan, sillä Kanadan itärannikolla ei ole lainkaan nesteytetyn maakaasun vientilaitoksia.
Kysymys Panaman kanavan kautta kulkevan reitin taloudellisesta kannattavuudesta nousee väistämättä esiin. Saksalainen valtava energiayhtiö Uniper kuitenkin selvästi uskoo reitin olevan taloudellisesti elinkelpoinen. Taustalla vaikuttaa vahvasti se, että Saksa on tällä hetkellä 96-prosenttisesti riippuvainen Yhdysvalloista LNG:n tuonnissaan ja maa haluaa kipeästi monipuolistaa tarjontaansa. Vaikka pitkä kuljetusmatka nostaa rahtikustannuksia merkittävästi, tilannetta tasapainottaa Länsi-Kanadan maakaasun hinta. Kanadalainen maakaasu on hinnaltaan vain noin puolet Yhdysvaltain maakaasun vertailuhinnasta (Henry Hub). Tämä huomattava hintaero tarjoaa erinomaisen puskurin, joka pystyy vaimentamaan korkeammat kuljetuskustannukset.
Tuotteen kilpailukyky vientimarkkinoilla on herättänyt kysymyksiä, mutta matalamman perushinnan ansiosta kanadalainen maakaasu säilyttää asemansa korkeammista vientikuluista huolimatta. Uniperin päätös edetä asiassa on selkeä vahvistus sille, että kanadalainen tuote on hintansa puolesta täysin kilpailukykyinen. Tämä hinta-asetelma on kuitenkin samanaikaisesti sekä ratkaisu että koko alan perusongelma.
Syy sille, miksi Länsi-Kanadan maakaasu maksaa vain puolet Yhdysvaltain kaasun hinnasta, on sama kuin Länsi-Kanadan öljyn kohdalla: tuotteella ei yksinkertaisesti ole ollut muuta vientikohdetta kuin Yhdysvaltain markkinat. Yhdysvallat on hyödyntänyt tätä tilannetta surutta omaksi edukseen. Tällä hetkellä Kanada vie maakaasua Yhdysvaltoihin erittäin halpana raaka-aineena. Yhdysvalloissa tämä kanadalainen maakaasu prosessoidaan nesteytetyksi maakaasuksi ja laivataan eteenpäin Eurooppaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tuotteeseen liittyvä jalostusarvo jää kokonaan Kanadan ulkopuolelle.
Nyt suunnitteilla olevan uuden vientiterminaalin eteneminen – jonka lopullinen ja positiivinen investointipäätös näyttää olevan aivan nurkan takana – auttaisi Kanadaa vihdoin saavuttamaan suoran pääsyn maailmanmarkkinoille ja sitä kautta korkeampiin hintoihin. Tämä on merkittävä ja positiivinen uutinen jatkumossa, jossa pyritään toteuttamaan "Carneyn unelma" Kanadasta todellisena energia-alan suurvaltana. Suurvallaksi nouseminen vaatii kuitenkin muutakin kuin pelkkiä mittavia luonnonvaroja; se vaatii ehdottomasti infrastruktuuria. Ilman toimivaa ja kattavaa infrastruktuuria valtavatkin luonnonvarat jäävät markkinoilla täysin arvottomiksi.
Kanadan nykyisten maakaasuputkien ja LNG-vientiterminaalien verkosto on painottunut voimakkaasti länteen. Esimerkiksi idän suuntaan Kanadan itärannikolle suuntautuva uusi putkilinja edellyttäisi massiivisen välimatkan kattamista. Liiketoiminnallisesta näkökulmasta katsottuna putkilinjan rakentaminen lännestä itään olisi kuitenkin erittäin perusteltua. Maakaasun laivaaminen Atlantin rannikolla sijaitsevasta satamasta Eurooppaan olisi huomattavasti järkevämpää kuin pitkä kiertotie Panaman kanavan kautta. Nykytilanteessa Panaman reitti asettaa Kanadan valtavaan kuljetukselliseen kilpailuhaittaan verrattuna Yhdysvaltain Meksikonlahdella sijaitseviin LNG-laitoksiin.
Vaikka liiketoiminnalliset perusteet idän putkilinjalle ovat vahvat, tällaisen valtavan infrastruktuurihankkeen toteuttaminen vaatii maakuntatason hyväksynnän. Jokainen Atlantin rannikolle suuntautuva putkilinja joutuisi väistämättä kulkemaan Quebecin provinssin halki, mikä asettaa hankkeelle omat merkittävät haasteensa alueen aiemman poliittisen suhtautumisen vuoksi.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=250iUoUlsKU CTV Your Morning
Pääministeri Mark Carney Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluista: ”Olemme valmiita”
 |
| Pääministeri Mark Carney kommentoi Yhdysvaltojen ja Kanadan välisiä jännittyneitä kauppasuhteita painottaen, että Kanada ei aio vain ottaa sanelua vastaan, vaan on valmis puolustamaan etujaan käynnissä olevissa neuvotteluissa. ( kuva ei vastaa oikeaa henkilöä) Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Kanadan pääministeri Mark Carney osallistui BNN Bloombergin lehdistötilaisuuteen, jossa hän vastasi toimittajien tiukkoihin kysymyksiin Yhdysvaltojen ja Kanadan välisistä kauppaneuvotteluista, kiristyneistä kauppasuhteista ja uusista tulitariffeista. Tilanne maiden välillä on herättänyt kysymyksiä ja hämmennystä kauppaneuvotteluiden todellisesta luonteesta.
Toimittaja Marco Vigliotti (Politics) pyysi pääministeriltä selvitystä kauppaneuvottelujen tilasta ja nosti esille amerikkalaisten näkemyksen, jonka mukaan he eivät ymmärrä puhetta "sisäänpääsymaksusta" ja katsovat olleensa hyvin selkeitä tavoitteistaan. Vigliotti huomautti, että Howard Lutnick ja Jameson Greer olivat edellisenä päivänä toistaneet maitotuotteiden ja alkoholin olevan valtavia esteitä kauppaneuvottelujen uudelleenkäynnistämiselle. Greer jopa uhkasi vastatoimilla, jos Kanada ei saa maakuntatason kollegoitaan poistamaan tiettyjä yhdysvaltalaisiin alkoholijuomiin kohdistuvia kieltoja. Vigliotti kysyi, mikä Kanadan pelisuunnitelma on, jotta amerikkalaiset saataisiin neuvottelupöytään, vai onko hallitus tyytyväinen nykyiseen kiusalliseen vallitsevaan tilaan.
Pääministeri Carney kiisti aluksi toimittajan tavan kehystää hänen aiempia lausuntojaan. Hän korosti, että maiden välillä on useita kauppaan liittyviä kysymyksiä, joista useimmat on nostanut esiin Yhdysvallat. Näihin kuuluvat muun muassa asiat, joita Yhdysvallat haluaa Kanadan muuttavan. Carney muistutti, että Yhdysvallat on asettanut useita tariffitoimenpiteitä, jotka ovat olemassa olevan sopimuksen vastaisia. Näihin kuuluvat teräs-, alumiini-, auto- ja metsäteollisuuden tuotteisiin kohdistuvat tariffit.
"Odotamme innolla, että pääsemme istumaan alas. Käymme näistä asioista ajatustenvaihtoa sekä sen suhteen, että ymmärrämme, mitä he kutsuvat – käytän heidän termiään – kaupan ärsykkeiksi", Carney totesi. Hän tarkensi, että osa näistä ärsykkeistä koskee toimenpiteitä, joita on tehty vastauksena amerikkalaisten toimiin, kuten maakunnallisia päätöksiä alkoholin hyllyttämisestä. Pääministeri muistutti, että asiakkaina näissä tapauksissa ovat maakuntien alkoholiviranomaiset, jotka tekevät itsenäisesti päätökset hyllyvalikoimastaan useiden tekijöiden perusteella.
Neuvotteluprosessin osalta Carney korosti Kanadan valmistautumista kaikkiin kysymyksiin, oman näkökulman esittämiseen ja kokonaisvaltaiseen neuvotteluun. Kyseessä on arviointiprosessi, joka on sisäänrakennettu nykyisen sopimuksen puitteisiin. Lisäksi tarkoituksena on löytää mahdollisuuksia, joissa maat voivat olla vahvempia yhdessä. Pääministeri Carney kiisti jyrkästi koskaan käyttäneensä tai edes kuulleensa Yhdysvaltain presidentin käyttävän termiä "sisäänpääsymaksu" (entry fee). "Olemme valmiita. Käymme ajatustenvaihtoa asioiden ymmärtämiseksi ja yhteistyömahdollisuuksien löytämiseksi. Se on neuvottelu; näillä asioilla on oma rytminsä, ja asioita tapahtuu niin pinnan ylä- kuin alapuolellakin", hän summasi.
Vigliottin jatkokysymykseen siitä, että amerikkalaisten mielestä kyse ei ole neuvottelusta, vaan heidän vaatimustensa esittämisestä ja siitä, ettei Kanada vastaa näihin, Carney vastasi tiukasti: "Neuvottelussa on kaksi osapuolta. Emme istu täällä vain tekemässä muistiinpanoja ja ottamassa ohjeita Yhdysvalloilta." Hän painotti, että Kanadan hallitus ymmärtää Amerikan position, mutta tietää myös, missä asioissa yhteistyö on Kanadan ja molempien maiden yhteisten etujen mukaista.
Carney puolusti hallituksensa kykyä hoitaa useita asioita samanaikaisesti. Hän nosti esiin syyskuussa perustetun Build Canada Homes -ohjelman, joka on jo käynnistänyt yli 10 000 kodin rakennushankkeen, joista 1 400 on jo rakenteilla tai alkaa lähikuukausina. Hän korosti, että Yhdysvaltojen ennennäkemättömistä kauppatoimenpiteistä huolimatta Kanada on G7-maiden toiseksi nopeimmin kasvava talous, jolla on paras finanssipoliittinen asema ja joka on allekirjoittanut 20 uutta sopimusta muiden maiden kanssa. "Olemme valmiita siirtymään yksityiskohtaisiin neuvotteluihin. Olemme myös valmiita odottamaan, jos niin täytyy tapahtua", Carney julisti.
Globe and Mailin toimittaja Stephanie Levitz palasi kysymyksessään Kanadan omiin "kaupan ärsykkeisiin" ja kysyi, haluaako hallitus ratkaista ne ennen neuvotteluja vai osana niitä. Carney torjui jaon neuvotteluja edeltäviin ja neuvottelujen aikaisiin asioihin epähyödyllisenä. Hänen mukaansa mikä tahansa kauppapuolen mukautus on osa itse neuvottelua – riippumatta siitä, syntyykö globaali sopimus vai poistetaanko joitain asioita pöydältä sitä kohti edettäessä. Kaupan ärsykkeiksi hän nimesi Yhdysvaltain asettaman 50 prosentin tariffin alumiinille ja teräkselle, näiden johdannaistoimenpiteet, autojen tariffit ja metsäteollisuustuotteiden tariffit. Carney ymmärtää, että Yhdysvallat on muuttanut yleistä kauppapolitiikkaansa, mutta korosti, että maiden on tehtävä yhteistyötä molempien etujen mukaisesti.
Levitzin jatkokysymys koski terästariffeja ja alan työntekijöiden huolta siitä, että tariffien muuttunut soveltaminen johtaa tuhansien työpaikkojen välittömään menetykseen. Carney halusi tehdä selkeän eron terästeollisuuden ydinalan ja uusien toimenpiteiden välillä. Ydinteollisuudessa Kanada on jo vastannut nostamalla tariffeja, asettamalla tariffikiintiöitä kolmansien maiden teräkselle, esittelemällä "Buy Canadian" -politiikan ja tarjoamalla satojen miljoonien dollarien tuen teollisuudelle ja työntekijöille. Tämä on auttanut suurimpia teräsvalmistajia siirtymään kohti kannattavuutta ja uusia markkinoita.
Pääministeri kuitenkin korosti, että on ehdottomasti sekä Yhdysvaltojen että Kanadan edun mukaista palata yhtenäiseen teräsmarkkinaan. Tämä tekisi Yhdysvalloista kilpailukykyisemmän Kiinaa vastaan ja loisi uusia markkinoita yhdysvaltalaiselle teräkselle. Carney osoitti huolensa uudesta kehityskulusta: "derivative"-termiin liittyvistä toimista. Tässä tapauksessa Yhdysvallat asettaa koko tuotteelle terästariffin kaltaisen tariffin, jos kyseessä on teräksen loppukäyttäjä. Tämä johtaa valtavaan tariffien hyppäykseen. Carney muistutti lopuksi, että Yhdysvallat soveltaa näitä teräs- ja alumiinitoimenpiteitä maailmanlaajuisesti kaikkiin, mutta Kanadan tapauksessa toimet ovat suoraan ristiriidassa olemassa olevan kauppasopimuksen kanssa.
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=f23AZ7j1C8M
Kirjoittaja Aksu
Päivämäärä: 27.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti