 |
| Ai Kuva/Gemini 3 Pro |
Tässä on uutisartikkeli, joka avaa EU:n ja Mercosur-maiden välisen kiistan taustat ja analysoi tekstissä esitettyjen väitteiden paikkansapitävyyttä nykytilanteen valossa.
EU-Mercosur-sopimus ajautui oikeustaisteluun – Parlamentti jarruttaa, Saksa vaatii välitöntä voimaantuloa
BRYSSELI – Euroopan unionin historian suurin vapaakauppasopimus on ajautunut historialliseen umpikujaan. Euroopan parlamentti on äänestänyt sopimuksen viemisestä EU-tuomioistuimeen, mikä on herättänyt raivoa erityisesti Saksassa. Samaan aikaan viljelijöiden mielenosoitukset leviävät ympäri Eurooppaa.
Yli 25 vuotta neuvoteltu EU–Mercosur-sopimus on saavuttanut kriittisen pisteen. Sopimus loisi maailman suurimman vapaakauppa-alueen kattamalla yli 700 miljoonaa ihmistä, mutta se on repinyt Euroopan unionin kahtia.
Keskiviikkona 21. tammikuuta 2026 Euroopan parlamentti päätti tiukan äänestyksen (334–324) jälkeen pyytää Euroopan unionin tuomioistuimen (TSUE) lausuntoa sopimuksen laillisuudesta. Tämä siirtää sopimuksen toteutumista mahdollisesti kuukausilla tai jopa vuosilla eteenpäin.
Julkisuudessa useita väitteitä, jotka pohjautuvat todellisiin tapahtumiin, mutta sisältävät voimakasta poliittista väritystä. Tässä on faktoihin perustuva tarkistus:
Väite 1: Liittokansleri Merz ja Ursula von der Leyen vaativat välitöntä voimaantuloa.
* TOTUUS: Pitää paikkansa. Saksan uusi liittokansleri Friedrich Merz on kutsunut parlamentin päätöstä "valitettavaksi" ja "geopoliittiseksi virhearvioksi". Merz ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ajavat sopimuksen väliaikaista soveltamista (provisional application). Tämä tarkoittaisi, että kauppaosio astuisi voimaan heti, vaikka koko sopimuksen ratifiointi kestäisi vuosia.
Väite 2: Sopimus on viety EU:n tuomioistuimeen.
* TOTUUS: Pitää paikkansa. Parlamentti haluaa tuomioistuimen tutkivan, onko sopimuksen "pilkkominen" (split) laillista. Kriitikoiden mukaan komissio yrittää ohittaa kansalliset parlamentit erottamalla kauppasopimuksen muusta poliittisesta sopimuksesta.
Väite 3: Puolan hallitus ja pääministeri Tusk ovat "samassa leirissä" saksalaisten kanssa.
* TOTUUS: Ristiriitainen. Vaikka pääministeri Donald Tuskin puolue (KO) kuuluu samaan EPP-ryhmään kuin Friedrich Merz ja Ursula von der Leyen, Tusk on julkisesti vastustanut sopimusta sen nykyisessä muodossa. Puola on yhdessä Ranskan kanssa kampanjoinut sopimusta vastaan suojellakseen omia viljelijöitään eteläamerikkalaiselta halpatuonnilta. Kirjoituksen väite siitä, ettei Tusk suojelisi Puolan etuja, on poliittinen mielipide, ei fakta.
Väite 4: "Atomivaihtoehto" ja protestien radikalisoituminen.
* TOTUUS: Mahdollinen skenaario. Viljelijöiden protestit ovat kiihtyneet tammikuun aikana ympäri Eurooppaa. Mikäli komissio päättää ohittaa parlamentin vastustuksen ja soveltaa sopimusta väliaikaisesti, asiantuntijat arvioivat sen voivan johtaa entistä suurempiin levottomuuksiin ja jopa jäsenmaiden välisiin oikeusjuttuihin.
Mikä sopimuksessa hiertää?
Sopimuksen kannattajat, kuten Saksa ja Suomi, näkevät siinä suuria mahdollisuuksia vientiteollisuudelle (autot, teknologia) ja raaka-aineiden saannille. Vastustajat taas pelkäävät, että halpa naudanliha, sokeri ja siipikarja Etelä-Amerikasta tuhoavat eurooppalaisen maatalouden, koska Mercosur-maissa ei noudateta samoja tiukkoja ympäristö- ja laatustandardeja kuin EU:ssa.
Tilanne pysyy jännittyneenä, ja katseet kääntyvät nyt Luxemburgiin, jossa EU-tuomioistuin aloittaa asian käsittelyn.
Lähde: Euroopan parlamentti, Euroopan komissio, AFP, Maaseudun Tulevaisuus, Reuters.
Päivämäärä: 24.1.2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti