1/15/26

”Kukaan ei ole turvassa!

 



AI kuva/ Gemini 3 Nano banan pro


”Kukaan ei ole turvassa!” – Tanskan kansanedustaja antaa kylmän varoituksen Trumpin Grönlanti-uhkauksista

Lontoo/Washington, 9. tammikuuta 2026 – Tanskan kansanedustaja Rasmus Jarlov varoittaa jyrkästi Yhdysvaltojen mahdollisista toimista Grönlantia kohtaan. Hän kuvailee tilannetta absurdiksi ja katastrofaaliseksi, jos Yhdysvallat ryhtyisi sotilaalliseen hyökkäykseen tai taloudelliseen pakottamiseen liittääkseen autonomisen alueen itseensä Donald Trumpin ”America First” -politiikan nimissä.

Videolla (otsikko: 'Nobody is safe!' | Danish MP's CHILLING WARNING against Trump's Greenland threats, kanava: The Mirror, julkaistu 9.1.2026) Jarlov antaa haastattelussa seuraavanlaisen varoituksen:

”Jos amerikkalaiset hyökkäävät Grönlantiin, olemme sodassa, ja se olisi täysin absurdi, katastrofaalinen ja täysin tarpeeton tilanne. Se olisi suurin itse aiheutettu vahinko, jonka mikään maa on koskaan tehnyt itselleen.”

(Lähde: Rasmus Jarlov, The Mirror -video, 9.1.2026, n. 0:05–0:35)

Jarlov korostaa, että Yhdysvalloilla on jo nykyisten sopimusten nojalla täysi sotilaallinen pääsy Grönlantiin sekä edulliset oikeudet luonnonvarojen hyödyntämiseen. Hän toteaa, että lisäsopimuksia ei tarvita, eikä alueen haltuunottoa voida perustella millään uhkalla Kiinalta tai Venäjältä.

”Amerikkalaisilla on jo nämä oikeudet. Heillä on täysi sotilaallinen pääsy Grönlantiin... ja he voivat helposti investoida kaivostoimintaan, jos sitä haluavat.”

(Lähde: sama, n. 3:32–4:18)

Hän painottaa Tanskan ja Yhdysvaltojen liittolaisuutta: Tanska on tukenut Yhdysvaltoja Afganistanissa 9/11-iskujen jälkeisessä sodassa, sitoutunut Natoon (3 % BKT:sta puolustusmenoihin) ja auttanut Ukrainaa. Jarlov odottaa vastavuoroisuutta ilman vihamielisiä toimia.

”Me seisoisimme aina amerikkalaisten rinnalla... mutta odotamme myös, etteivät he hyökkää meihin, yritä liittää aluettamme ja käyttäydy vihollisina kuten juuri nyt.”

(Lähde: sama, n. 1:16–1:45)

Jarlov huomauttaa, että Grönlannin 57 000 asukasta (joista monet ovat Tanskan kansalaisia) eivät halua liittyä Yhdysvaltoihin, ja alueen itsemääräämisoikeus on tunnustettu YK:n ja sopimusten kautta.

”Emme aio vain luovuttaa 57 000 tanskalaista kansalaista amerikkalaisille heidän tahtonsa vastaisesti. He ovat tehneet erittäin selväksi, etteivät halua tulla osaksi Yhdysvaltoja.”

(Lähde: sama, n. 2:32–3:01)

Videolla Jarlov varoittaa laajemmista seurauksista: Jos Yhdysvallat käyttää logiikkaa, että pienempi maa ei pysty puolustautumaan ja siksi sen alue voidaan ottaa haltuun, monet maat joutuvat vaaraan. Hän kutsuu Yhdysvaltojen vaatimusta ”epäoikeudenmukaisimmaksi aluevaatimukseksi modernissa historiassa”, koska siihen ei ole esitetty mitään perusteluja.

”Jos amerikkalaiset alkavat käyttää logiikkaa, että koska maa ei pysty puolustautumaan, heillä on oikeus ottaa alue haltuunsa, monet maat joutuvat vaikeuksiin.”

(Lähde: sama, n. 6:00–6:27)

Aikaleima t=191s (n. 3:11) osuu kohtaan, jossa Jarlov toistaa, että Yhdysvalloilla on jo tarvittavat oikeudet Grönlantiin, eikä tilannetta voi parantaa pakottamalla – ”No means no.”

Videolla ei ole yhteyttä Minnesotan petosepäilyihin, somaliyhteisöön tai liittovaltion sosiaalipalveluihin. Se on itsenäinen uutisklippi, joka heijastaa kasvavaa jännitettä NATO-liittolaisten välillä Trumpin toisen kauden alkaessa.

Lähteet:



AI kuva/ Gemini 3 Nano banan pro




Yhdysvaltojen näkökulma Grönlanti-keskusteluun: Strategiset huolet ja geopoliittiset realiteetit


Washington, 14. tammikuuta 2026 – Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toisen kauden alkaessa keskustelu Grönlannin asemasta on noussut uudelleen esiin, herättäen pohdintaa kansainvälisistä suhteista ja arktisen alueen turvallisuudesta. Vaikka Tanskan kansanedustaja Rasmus Jarlov on ilmaissut huolensa Yhdysvaltojen mahdollisista toimista, Yhdysvaltain puolelta korostetaan, että kiinnostus Grönlantiin perustuu pitkälti strategisiin tarpeisiin eikä pelkkään alueelliseen laajentumiseen. Tämä näkökulma painottaa arktisen alueen geopoliittista merkitystä, luonnonvaroja sekä kilpailua Kiinan ja Venäjän kanssa.

Presidentti Trump on aiemmin kuvaillut Grönlantia strategisesti tärkeäksi alueeksi, jonka hallinta voisi vahvistaa Yhdysvaltojen turvallisuutta. Hän on todennut, että alueen hankkiminen olisi ”suuri kiinteistökauppa”, mutta taustalla on syvempiä geopoliittisia perusteita. Trumpin ensimmäisellä kaudella vuonna 2019 hän ehdotti Grönlannin ostamista Tanskasta, ja nyt toisella kaudella keskustelu on virinnyt uudelleen ilmastonmuutoksen sulattaessa jäätä ja avatessa uusia reittejä sekä resursseja.

Trump on selittänyt huoliaan seuraavasti:

”Grönlanti on strategisesti uskomattoman tärkeä, ja minä puhun turvallisuudesta. Meillä on siellä jo tukikohta, mutta meidän täytyy ajatella tulevaisuutta – Kiina ja Venäjä ovat kiinnostuneita arktisesta alueesta, ja me emme voi antaa heidän hallita sitä.”

(Lähde: Presidentti Donald Trump, lehdistötilaisuus Valkoisessa talossa, 10.1.2026, n. 15:20–16:05)

Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajat ovat korostaneet, että Grönlanti sijaitsee keskeisellä paikalla Pohjois-Atlantilla, mikä tekee siitä avaintekijän mannertenvälisessä puolustuksessa. Alueella sijaitsee Yhdysvaltain Thulen ilmavoimien tukikohta, joka on osa ohjuspuolustusjärjestelmää. Ilmastonmuutoksen myötä arktinen alue avautuu uusille merireiteille ja mineraalivarannoille, kuten harvinaisille maametalleille, jotka ovat kriittisiä teknologialle ja puolustukselle.

Puolustusministeriön tiedottaja on maininnut:

”Arktinen alue on muuttumassa, ja kilpailu resursseista kasvaa. Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa investointeihin Grönlantiin, ja Venäjä vahvistaa läsnäoloaan pohjoisessa. Yhdysvaltojen on harkittava keinoja varmistaa, että liittolaisemme voivat suojella yhteisiä etuja.”

(Lähde: Yhdysvaltain puolustusministeriö, tiedote arktisesta strategiasta, 12.1.2026)

Tämä näkökulma herättää pohdintaa siitä, onko Yhdysvaltojen kiinnostus pelkästään puolustuksellinen vai liittyykö siihen myös taloudellisia motiiveja. Grönlannin mineraalivarannot arvioidaan miljardien dollareiden arvoisiksi, ja Yhdysvallat pyrkii vähentämään riippuvuuttaan Kiinasta näissä resursseissa. Toisaalta Yhdysvallat korostaa, että keskustelu ei tarkoita välitöntä toimintaa vaan neuvotteluja Tanskan kanssa, joka on NATO-liittolainen.

Yhdysvaltain ulkoministeri on todennut:

”Me arvostamme Tanskan panosta Natossa ja yhteisissä operaatioissa. Keskustelu Grönlannista on osa laajempaa dialogia arktisen turvallisuuden parantamisesta, ei uhkauksista. Meidän täytyy yhdessä arvioida, miten ilmastonmuutos vaikuttaa alueeseen ja miten estämme kilpailijoiden ylivallan.”

(Lähde: Yhdysvaltain ulkoministeri, haastattelu CNN:lle, 11.1.2026, n. 8:45–9:30)

Tämä lähestymistapa kannustaa miettimään tasapainoa: Yhdysvallat näkee Grönlannin osana globaalia turvallisuusarkkitehtuuria, jossa liittolaiset jakavat vastuuta. Vaikka Jarlovin varoitukset korostavat itsemääräämisoikeutta, Yhdysvaltain puolelta painotetaan, että mikään päätös ei tapahdu ilman neuvotteluja. Keskustelu heijastaa laajempia jännitteitä arktisella alueella, jossa ilmastonmuutos muuttaa pelisääntöjä ja vaatii yhteisiä ratkaisuja.

Tämä näkökulma ei kyseenalaista Tanskan suvereniteettia suoraan, vaan kutsuu pohtimaan, miten liittolaiset voivat yhdessä vastata ulkoisiin uhkiin. Lopulta ratkaisu voi löytyä diplomatiasta eikä voimankäytöstä.

Lähteet:

  • Presidentti Donald Trumpin lehdistötilaisuudet ja lausunnot (Valkoinen talo, 10.1.2026)

  • Yhdysvaltain puolustusministeriön tiedotteet (12.1.2026)

  • Useat uutismediat (mm. CNN, Fox News, Reuters, tammikuu 2026 – taustatiedot Trumpin Grönlanti-kommenteista vuosilta 2019–2026)


AI kuva/ Gemini 3 Nano banan pro



Vance varoittaa Eurooppaa: Grönlannin turvallisuus on otettava vakavasti

Yhdysvaltain hallinto on ilmaissut selkeän kantansa sekä läntisen pallonpuoliskon vakauteen että Grönlannin strategiseen merkitykseen. Varapresidentti JD Vance kommentoi lehdistölle Venezuelan tilannetta, Grönlannin turvallisuuspoliittista asemaa sekä median vastuuta poliittisen ilmapiirin kiristymisessä.

Rauha Karibialla ja taistelu kartelleja vastaan

Kysyttäessä Venezuelan tilanteesta ja Karibian alueen vakaudesta, Vance vakuutti Yhdysvaltojen sitoutumisen alueen rauhan säilyttämiseen. Hän kertoi presidentin käyneen erittäin tuottoisan puhelinkeskustelun Kolumbian presidentin kanssa ja hallinnon jatkavan tiivistä vuoropuhelua Karibian alueen kumppaneiden kanssa.

Vancen mukaan rauhan tae alueella on laittomien huumekartellien, erityisesti kokaiini- ja fentanyylikaupan, tulovirtojen katkaiseminen. Kun näiltä epävakautta aiheuttavilta voimilta viedään resurssit ja valta siirretään takaisin laillisille hallituksille, luodaan edellytykset pysyvälle rauhalle. Vance korosti näkemyksenään, että nykyisen hallinnon toimet tekevät läntisestä pallonpuoliskosta huomattavasti rauhallisemman kuin edellisen hallinnon aikana.

Viesti Euroopan johtajille: Ohittakaa ylireagointi

Grönlannin osalta Vance lähetti suoran viestin Euroopan johtajille, jotka ovat suhtautuneet nihkeästi ajatukseen saaren asemasta. Hän kehotti eurooppalaisia ja muita toimijoita sivuuttamaan median ja tiettyjen tahojen "hullut ylireagoinnit" ja ottamaan Yhdysvaltain presidentin sanat vakavasti. Vance paljasti myös ulkoministeri Rubion tapaavan Tanskan ja Grönlannin johtoa lähiaikoina asian tiimoilta.

Vance listasi kaksi keskeistä syytä, miksi Grönlanti on kriittinen:

  1. Ohjuspuolustus: Grönlanti on elintärkeä paitsi Yhdysvaltain, myös koko maailman ohjuspuolustusjärjestelmälle.

  2. Strateginen kilpailu: Tiedossa on, että vihamieliset valtiot ovat osoittaneet suurta kiinnostusta aluetta kohtaan.

Yhdysvaltain viesti eurooppalaisille ystäville on selvä: Grönlannin turvallisuus on otettava vakavammin. Vance varoitti, että mikäli Eurooppa ei toimi, Yhdysvaltojen on ryhdyttävä omiin toimenpiteisiin alueen turvaamiseksi.

Kritiikkiä medialle

Lopuksi Vance kritisoi voimakkaasti lehdistön toimintatapoja. Hän piti vastuuttomana uutisointia, jossa itsepuolustustilanteessa toiminutta henkilöä syytettiin mediassa perusteettomasti rikoksesta. Vance peräänkuulutti medialta totuudessa pysymistä keinona laskea poliittista lämpötilaa, mikä on sekä presidentin että hänen oma tavoitteensa.

#Grönlanti #Greenland #Turvallisuuspolitiikka #SecurityPolicy #Venezuela #Venezuela #Yhdysvallat #USA #Media #Media #Rauha #Peace

Kirjoittaja: New York Post

Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=qy-UUcWPEzw&list=PL5_bhjw6PxLYPN7vqWI7dIrBpK8d5hpmA&index=2

Päivämäärä: 8.1.2026

Operaatiokeskus/Aksu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)