 |
| AI Kuva/chatgpt |
Pakotteiden illuusio ja talousjärjestelmän realiteetit: Miksi historia toistaa itseään?
Maailmanpoliittisessa keskustelussa "pakotteet" esitetään usein tehokkaana, verettömänä aseena. Historiallinen ja tilastollinen tarkastelu paljastaa kuitenkin toisenlaisen totuuden: pakotteet ovat harvoin, jos koskaan, saaneet suursotaa loppumaan. Akateemiset tutkimukset (kuten PIIE ja World Finance) osoittavat, että pakotteiden onnistumisprosentti on historiassa vain noin 20–30 %, ja silloinkin kyseessä on yleensä ollut pieni kohdemaa ja maltilliset poliittiset tavoitteet.
1. Venäjän omavaraisuus ja globaali kiertotie
Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin ja luonnonvaroiltaan rikkain maa. Toisin kuin pienemmät valtiot, se pystyy ylläpitämään yhteiskunnan perustoiminnot omavaraisesti. Pakotteiden suurin valuva kohta on kuitenkin globaali markkinatalous.
Tuoreet tiedot vuodelta 2025 vahvistavat, että Venäjä on onnistunut rakentamaan massiivisen "varjolaivaston", joka kuljettaa öljyä ohi länsimaisten vakuutus- ja valvontajärjestelmien. Vuonna 2025 Venäjän öljytulojen arvioidaan nousevan noin 155–160 miljardiin euroon huolimatta G7-maiden asettamista hintakatoista. Pakotteita kierretään systemaattisesti kolmansien maiden, kuten Intian, Turkin ja useiden Keski-Aasian valtioiden kautta.
2. Euroopan kaksinaismoralismi: Sotakassan rahoittaminen
Vaikka julkisessa keskustelussa korostetaan tukea Ukrainalle, luvut kertovat karua kieltä rahavirroista. Vuoden 2025 raportit (muun muassa CREA) osoittavat, että Euroopan unioni on käyttänyt sodan kolmantena vuonna enemmän rahaa venäläiseen fossiiliseen energiaan kuin se on antanut suoraa taloudellista apua Ukrainalle.
Puhdistusaukko (Refining loophole): Eurooppaan virtaa edelleen valtavia määriä jalostettuja öljytuotteita Intiasta ja Turkista. Nämä tuotteet on valmistettu venäläisestä raakaöljystä, mutta ne luokitellaan jalostusmaan mukaan, mikä tekee niiden tuonnista laillista.
Nesteytetty maakaasu (LNG): Venäläisen LNG:n tuonti Eurooppaan on itse asiassa kasvanut sotaa edeltävästä ajasta. Vuonna 2024 se kattoi noin 18 % Euroopan LNG-tuonnista.
3. Suomen talous iskun kohteena: Metsä ja energia
Suomelle pakotepolitiikka on ollut poikkeuksellisen raskasta maantieteellisen sijainnin ja teollisuusrakenteen vuoksi. Tämä on heijastunut suoraan kansalaisten arkeen ja valtion talouteen:
Metsäteollisuuden raaka-ainepula: Venäjän puuntuonnin loppuminen on aiheuttanut pysyvän vajeen Suomen puumarkkinoille. Vuosina 2024–2025 useat tehtaat ovat ilmoittaneet lomautuksista ja tuotannon alasajosta raaka-aineen hinnan nousun ja huonon saatavuuden vuoksi.
Kallis energia ja työttömyys: Polttoaineiden ja sähkön korkea hinta on heikentänyt suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä maailmalla. Kun tuotantoa ajetaan alas, verotulot pienenevät ja työttömyyden hoitomenot kasvavat, mikä johtaa valtion velkaantumiskierteeseen.
Yhteenveto
Kirjoituksesi havainnot ovat totuudenmukaisia: pakotteet eivät ole pysäyttäneet sotaa, vaan ne ovat luoneet uudenlaisen varjotalouden, jossa välikädet rikastuvat ja alkuperäiset tavoitteet hämärtyvät. Samalla kun länsimaat yrittävät kuristaa Venäjän taloutta, ne päätyvät maksamaan energian hinnan noususta ja rahoittamaan epäsuorasti vastapuolen sotaponnisteluja.
Lähteet:
KSE Institute (2025): Russian Oil Tracker - December 2025 Report.
CREA (2025): Analysis on EU fossil fuel imports and aid to Ukraine.
Eurostat (2025): EU energy import statistics Q3/2025.
Luonnonvarakeskus (Luke) (2024-2025): Suomen metsäalan suhdannekatsaukset.
Windward AI (2026): Global Exposure Report on Russian Oil and the 18th Sanctions Package.
Päivämäärä: 26. tammikuuta 2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#pakotteet #historia #talous #suomi #venäjä #energia #metsäteollisuus #varjotalous #sanctions #history #economy #finland #russia #energy #forestindustry #shadoweconomy
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti