– Kun Yhdysvaltain joukot suorittivat 3. tammikuuta 2026 dramaattisen sotilasoperaation Caracasissa ja ottivat Venezuelan presidentin **Nicolás Maduron** sekä hänen vaimonsa **Cilia Floresin** kiinni, uutinen levisi salamana ympäri maailmaa. Maduro vietiin New Yorkiin vastaamaan syytteisiin muun muassa **narkoterrorismista**, kokaiinin salakuljetuksesta ja aseiden hallinnasta. Venezuelassa tilanne on yhä sekava: väliaikaiseksi presidentiksi vannoi Delcy Rodríguez, kaduilla kuuluu ilonsekaisia ääniä mutta myös pelon varjoja.
Yhdysvalloissa asuva venezuelalainen nainen, joka jätti kotimaansa jo vuonna 2014 vuoden ikäisen poikansa kanssa, jakoi hiljattain tunteikkaan haastattelun tapahtumien herättämistä tunteista. Hänen tarinansa kiteyttää monien Venezuelan diaspora-jäsenten kokemukset – vuosikymmenten kärsimyksen, toivon ja varovaisen ilon sekoituksen.
**Lähtö nälänhädän keskeltä**
Nainen muistelee lähtöään vuodesta 2014:
”Lähdin, kun poikani oli vuoden ikäinen. En enää kestänyt. Olimme tilanteessa, jossa jos en saanut vaippoja, emme voineet ostaa niitä tai mitään muutakaan. Jouduin vaihtamaan tavaroita selviytyäksemme – 'hei, minulla on maitoa, onko sulla vaippoja?' Lopulta tajusin, etten halunnut panna poikaani kärsimään kaikesta siitä.”
Hän korostaa, että monet Yhdysvalloissa Maduro-pidätyksen vastustajat eivät ole kokeneet sosialistisen järjestelmän aiheuttamaa tuhoa omin ihollaan.
”100 % niistä amerikkalaisista, jotka vastustavat Venezuelassa tapahtunutta, eivät puhu omasta kokemuksesta. Mikä tahansa tilanne Yhdysvalloissa ei ikinä voi verrata siihen nälänhätään, vainoon ja tuhoon, jota olemme kärsineet 26 vuotta.”
Hän kertoo karua todellisuutta: ystäviä, jotka keräsivät ruokaa roskiksista, perheenjäseniä, jotka kuolivat lääkkeiden salakuljetuksen estämisen vuoksi, ja ihmisiä, jotka katosivat protestien jälkeen.
”Kavereitani, joiden kanssa opiskelin, vain vietiin pois. He katosivat. Jos laitoit someen mitään, he tiesivät: 'Me tiedämme kuka sä oot. Me tullaan hakemaan sut.'”
**”Näemme tämän pelastuksena”**
Nainen näkee Maduron pidätyksen mahdollisuutena uuteen alkuun. Hän muistelee vuoden 2013 protesteja, joissa Maduroa syytettiin ampumiskäskyn antamisesta kansaa vastaan.
”Älkää kertoko minulle, ettei hän ansaitse olla nyt vangittuna. Hän on syyllistynyt niin moniin muihin rikoksiin, joista hän ei vielä maksa. Mutta ainakin Yhdysvallat panee hänet vastuuseen niistä rikoksista, jotka uhkaavat suoraan amerikkalaisia.”
Kun hän kuuli uutisen aamuyöllä 3. tammikuuta, hän heräsi, luki sen uudestaan ja purskahti itkuun ilosta.
”Hyppäsin ylös, huusin ja itkin. Soitin äidilleni, veljelleni. Me olemme onnellisia. Tätä me olemme rukoilleet. Tätä me olemme unelmoineet.”
**Pelko yhä läsnä – tarvitaan pitkäaikainen läsnäolo**
Vaikka Maduro on poissa, nainen korostaa, että pelko ei ole kadonnut. Delcy Rodríguez pitää yhä valtaa, ja ihmisiä uhkaillaan:
”Siellä on paljon iloa... ja pelkoa. Ihmiset juhlivat – kuuluu paljon kattiloiden kolinaa. Mutta samaan aikaan pelko on läsnä. Jos menemme kadulle osoittamaan tukea, tapahtuu sama kuin kaikissa aiemmissa protesteissa: ammutaan, tapetaan, kadotetaan.”
Hän on erittäin huolissaan perheensä turvallisuudesta Venezuelassa.
”Onko olemassa mitään tapaa oikeasti taata heidän turvallisuutensa... ellei Amerikalla olisi joukkoja maassa? Me tarvitsemme, että Amerikka pysyy Venezuelassa, kunnes kaikki muut pahat tyypit on saatu pois. Ilman Amerikkaa tämä ei olisi ollut mahdollista.”
**Toivo vapaudesta elää**
Tämä venezuelalaisen naisen kertomus muistuttaa, että kansainvälisen politiikan suuret linjat tuntuvat kaukaisilta – mutta niillä on kasvot, perheet ja vuosikymmenten kärsimys takanaan. Hän ei halua, että ulkopuoliset kertovat venezuelalaisille, miten heidän tulisi tuntea.
”On todella epäkohteliasta niiden ihmisten uhrien suhteen, jotka kuolivat sanoessaan jo vuonna 2013, että Maduro ei saisi olla vallassa.”
Tällä hetkellä Maduro odottaa oikeudenkäyntiään New Yorkissa. Venezuelassa tulevaisuus on avoin – ja monille, kuten haastatellulle naiselle, ensimmäistä kertaa pitkään aikaan täynnä toivoa.
Linkki Videoon:
https://www.youtube.com/watch?v=cylfhA8pNgY&list=PL5_bhjw6PxLYPN7vqWI7dIrBpK8d5hpmA&index=15&t=9s
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti