Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen (vas.) ja Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldt puhuvat lehdistötilaisuudessa Tanskan suurlähetystössä Washingtonissa 14. tammikuuta 2026. Emel Akan/The Epoch Times
WASHINGTON – Valkoisessa talossa 14. tammikuuta pidetyn kokouksen jälkeen Tanskan ja sen itsehallinnollisen alueen Grönlannin ulkoministerit kertoivat sopineensa korkean tason työryhmän perustamisesta Yhdysvaltojen kanssa auttamaan Grönlannin tulevaisuuden ohjaamisessa.
Tällä hetkellä Grönlanti on Tanskan alue ja kuuluu Pohjois-Atlantin liiton (NATO) piiriin. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kuitenkin toistuvasti ilmaissut kiinnostuksensa hankkia Grönlanti tai muutoin vahvistaa hallintaansa saarialueella.
Trumpin kommentit ovat kohdanneet vastustusta Tanskan ja Grönlannin johtajilta.
Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance ja ulkoministeri Marco Rubio isännöivät Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussenia ja Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldtia Valkoisessa talossa 14. tammikuuta keskustellakseen asiasta.
Lehdistötilaisuudessa Tanskan suurlähetystön ulkopuolella Valkoisen talon kokouksen jälkeen Rasmussen kuvaili "suoraa mutta myös rakentavaa keskustelua" Vancen ja Rubion kanssa, mutta totesi erimielisyyksien jatkuvan.
Kokouksesta tietoinen lähde kertoi The Epoch Timesille, että keskustelu oli erittäin kireä.
Truth Social -julkaisussaan 14. tammikuuta ennen Valkoisen talon kokousta Trump esitti jälleen Grönlannin keskeisenä tekijänä Yhdysvaltojen turvallisuuden takaamisessa.
"Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin. Se on elintärkeä Kultaiselle Kupolille (Golden Dome), jota olemme rakentamassa", Trump kirjoitti.
Trump totesi lisäksi, että ilman Yhdysvaltojen sotilaallisia kyvykkyyksiä muulla NATO:lla ei olisi tehokkaita joukkoja pitämään Grönlantia Venäjän tai Kiinan käsien ulottumattomissa.
Päätettyään sosiaalisen median julkaisunsa Trump kirjoitti: "NATOsta tulee paljon mahtavampi ja tehokkaampi, kun Grönlanti on YHDYSVALTOJEN käsissä. Mikään vähempi kuin se ei ole hyväksyttävää."
Tammikuun 14. päivän lehdistötilaisuudessaan Rasmussen sanoi nykyisen kehyksen voivan edelleen toimia Yhdysvaltojen turvallisuushuolien käsittelemiseksi.
"Me, Tanskan kuningaskunta, uskomme edelleen, että myös Grönlannin pitkän aikavälin turvallisuus voidaan taata nykyisen kehyksen puitteissa, vuoden 1951 sopimuksen Grönlannin puolustuksesta sekä NATO-sopimuksen puitteissa", Rasmussen sanoi.
Motzfeldt sanoi, että on tärkeää tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa jaettujen turvallisuushuolien käsittelemiseksi, "mutta se ei tarkoita, että haluamme olla Yhdysvaltojen omistuksessa".
Puhuessaan toimittajille Valkoisessa talossa 14. tammikuuta Trump pysyi järkkymättömänä siinä, että hän punnitsee useita vaihtoehtoja Grönlannille.
"Me tarvitsemme Grönlantia kansalliseen turvallisuuteen, joten katsomme mitä tapahtuu", hän kertoi toimittajille.
Kun häneltä kysyttiin, mitä vaihtoehtoja hän harkitsee, Trump vastasi: "En tietenkään aio luopua vaihtoehdoista, mutta se on erittäin tärkeää. Grönlanti on erittäin tärkeä kansalliselle turvallisuudelle, mukaan lukien Tanskan turvallisuudelle."
Trump sanoi, että Tanska voisi tehdä vain vähän omin avuin säilyttääkseen hallinnan Grönlannissa, jos Venäjä tai Kiina pyrkisivät vahvistamaan hallintaansa.
"Mutta me voimme tehdä kaiken", hän sanoi. "Huomasitte sen viime viikolla Venezuelan kanssa. Voimme tehdä kaiken sellaisten asioiden suhteen."
Yhdysvaltain joukot vangitsivat Venezuelan entisen johtajan Nicolás Maduron aamuyön iskussa 3. tammikuuta murtauduttuaan maan ilmapuolustusverkon läpi. Trump on kiihdyttänyt vaatimuksiaan Yhdysvaltojen hallinnasta Grönlannissa Venezuelan operaation jälkeisinä päivinä.
Kirjoittajat: Ryan Morgan ja Emel Akan
Lähde: The Epoch Times
Päivämäärä: 14.1.2026
Operaatiokeskus/Aksu
#Greenland #Grönlanti #USA #Yhdysvallat #Denmark #Tanska #Trump #Politics #Politiikka #Security #Turvallisuus #News #Uutiset
Grönlannin ja Tanskan ulkoministerit pitävät lehdistötilaisuuden tavattuaan Vancen ja Rubion
Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen:
"Meillä oli suora mutta myös rakentava keskustelu, joka keskittyi siihen, kuinka varmistaa pitkän aikavälin turvallisuus Grönlannissa. Näkökulmamme eroavat kuitenkin edelleen toisistaan. Täytyy sanoa, että presidentti on tehnyt näkemyksensä selväksi, ja meillä on eriävä kanta. Meidän näkemyksemme mukaan Grönlannin pitkän aikavälin turvallisuus voidaan taata nykyisen kehyksen puitteissa.
Sovimme, että on järkevää yrittää istua alas korkealla tasolla tutkimaan, onko mahdollista ottaa huomioon presidentin huolet samalla kun kunnioitamme Tanskan kuningaskunnan punaisia viivoja. Joten tämä on työ, jonka aloitamme. Ryhmän tulisi nähdäksemme keskittyä siihen, miten vastata amerikkalaisiin turvallisuushuoliin kunnioittaen samalla Tanskan kuningaskunnan punaisia viivoja.
Ideat, jotka eivät kunnioita Tanskan kuningaskunnan alueellista koskemattomuutta ja Grönlannin kansan itsemääräämisoikeutta, ovat tietysti täysin mahdottomia hyväksyä. Meillä on siis edelleen perustavanlaatuinen erimielisyys, mutta sovimme myös olevamme eri mieltä. Siksi jatkamme kuitenkin keskustelua.
On selvää, että presidentillä on tämä toive Grönlannin valloittamisesta, ja teimme hyvin, hyvin selväksi, että tämä ei ole kuningaskunnan edun mukaista. Emme onnistuneet muuttamaan Yhdysvaltain kantaa. Yhdysvaltain hallinta Grönlannissa on täysin tarpeetonta.
Haluamme työskennellä amerikkalaisten ystäviemme ja liittolaistemme kanssa, mutta sen täytyy olla kunnioittavaa yhteistyötä. Pidämme itseämme Yhdysvaltojen läheisimpinä liittolaisina. Tiedän hyvin, ettei tulevaisuus ole menneisyyttä, mutta mielestäni on tärkeää pitää menneisyys mielessä. Olemme innokkaita täyttämään lupauksemme."
Grönlannin ulkoministeri Vivian Motzfeldt:
"Grönlanti ei ole myytävänä. Grönlanti ei halua olla Yhdysvaltojen omistama. Grönlanti ei halua olla Yhdysvaltojen hallinnoima. Grönlanti ei halua olla osa Yhdysvaltoja. On tärkeää tehdä yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa jaettujen turvallisuushuolien käsittelemiseksi, mutta se ei tarkoita, että haluamme olla Yhdysvaltojen omistuksessa."
Lähde: The Epoch Times
Päivämäärä: 14.1.2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#Greenland #Grönlanti #Denmark #Tanska #USA #Yhdysvallat #Diplomacy #Diplomatia #Politics #Politiikka #News #Uutiset
![]() |
| Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu kierroksellaan Ford Motor Companyn River Rougen tehtaalla Dearbornissa, Michiganissa, 13. tammikuuta 2026. Mandel Ngan/AFP Getty Imagesin kautta. |
Trump sanoo Yhdysvaltain hallinnan Grönlannissa tekevän Natosta vahvemman
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhuu vieraillessaan Ford Motor Companyn River Rougen tehtaalla Dearbornissa, Michiganissa, 13. tammikuuta 2026. Mandel Ngan/AFP via Getty Images
Presidentti Donald Trump sanoi 14. tammikuuta, että Nato olisi vahvempi ja uskottavampi pelote, jos Grönlanti olisi Yhdysvaltain käsissä, uusiutuen pitkäaikaisen vaatimuksensa saada hallintaansa Tanskan hallinnoima alue, mikä on hermostuttanut eurooppalaisia liittolaisia ja herättänyt suoria vastalauseita koko Nato-liittoumassa.
"Yhdysvallat tarvitsee Grönlantia kansallisen turvallisuuden tarkoituksiin. Se on elintärkeä Kultaiselle Kupolille (Golden Dome), jota olemme rakentamassa. Naton pitäisi johtaa tietä, jotta saamme sen", Trump kirjoitti julkaisussaan Truth Socialissa.
Jos Yhdysvallat ei hallitse Grönlantia, silloin Venäjä tai Kiina hallitsee, Trump varoitti, lisäten, että ilman Yhdysvaltain tukea Nato olisi tehoton voima tai pelote.
"Natosta tulee paljon mahtavampi ja tehokkaampi, kun Grönlanti on YHDYSVALTOJEN käsissä", Trump sanoi. "Mikään vähempi kuin se ei ole hyväksyttävää."
Grönlannin strategisen sijainnin on jo pitkään ymmärretty olevan tärkeä Yhdysvaltain turvallisuusnäkökulmasta.
Atlantic Council totesi äskettäin, että Grönlannissa sijaitsevat ennakkovaroitus- ja ohjustenseurantatutkajärjestelmät "syöttävät tietoa suoraan Yhdysvaltain kotimaan puolustukseen", samalla kun saaren maantiede tekee siitä yhä tärkeämmän satelliittien ohjaukselle ja valvonnalle, avaruusseurannalle ja turvallisille viestiyhteyksille kilpailijoiden kehittäessä avaruuden vastaisia ja kyberkyvykkyyksiä.
Yhdysvalloilla on jo pitkäaikainen sotilaallinen jalansija Grönlannissa Pituffik Space Basen kautta, joka tunnettiin aiemmin nimellä Thule Air Base. Arktinen tukikohta on isännöinyt Yhdysvaltain joukkoja toisesta maailmansodasta lähtien ja sillä on keskeinen rooli Yhdysvaltain ja Naton turvallisuusarkkitehtuurissa alueella.
Kuitenkin Trump on sanonut, että vain Yhdysvaltain hallinta Grönlannissa voi mahdollistaa sen riittävän turvaamisen ja että mikään täyttä Yhdysvaltain omistajuutta vähempi on riittämätöntä vastaamaan Venäjän ja Kiinan kasvaviin uhkiin.
Grönlanti on itsehallinnollinen alue Tanskan kuningaskunnassa, ja sekä Tanska että Yhdysvallat ovat Naton jäseniä. Asiasta on tullut kasvava diplomaattinen ärsyke Tanskalle, joka on sanonut, ettei Yhdysvaltain omistajuudelle Grönlannissa ole strategista tarvetta, koska saari kuuluu jo Naton kollektiivisen puolustuksen sateenvarjon alle.
Euroopan johtajat vastaavat
Trumpin kommentit, jotka kehystävät kiistan liittoumaa vahvistavana kysymyksenä, tulevat aikana, jolloin useat Nato-kumppanit ovat tuohtuneet ajatuksesta Yhdysvaltain hallinnasta Grönlannissa.
Useat Euroopan johtajat ovat sanoneet, että kaikki yritykset muuttaa suvereniteettijärjestelyjä arktisen saaren ympärillä voisivat murentaa liittouman yhtenäisyyttä ja asettaa vaarallisen ennakkotapauksen Nato-blokin sisällä.
Ranska on noussut yhdeksi Trumpin hallinnon asenteen suorasanaisimmista kriitikoista ulkoministeri Jean-Noël Barrotin tuomitessa 14. tammikuuta sen, mitä hän kuvaili Yhdysvaltain "kiristykseksi" Grönlannin suhteen, viimeisimpänä merkkinä ärsytyksestä Washingtonin liittolaisten keskuudessa.
Barrot sanoi, että Ranska suunnittelee avaavansa konsulaatin Grönlantiin helmikuussa, siirto joka laajentaisi Ranskan diplomaattista jalanjälkeä saarella Euroopan johtajien pyrkiessä korostamaan tukeaan Tanskan suvereniteetille.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi 14. tammikuuta, että mikä tahansa uhka eurooppalaisen liittolaisen suvereniteetille voisi aiheuttaa laajakantoisia seurauksia Arktisen alueen ulkopuolelle.
"Emme aliarvioi lausuntoja Grönlannista", Macron sanoi hallituksen kokouksessa Ranskan hallituksen tiedottajan Maud Bregeonin mukaan.
"Jos eurooppalaisen maan ja liittolaisen suvereniteettiin vaikutettaisiin, kerrannaisvaikutukset olisivat ennennäkemättömät. Ranska seuraa tilannetta erittäin tarkasti ja toimii täydessä solidaarisuudessa Tanskan ja sen suvereniteetin kanssa."
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen otti myös kantaa aiemmin 14. tammikuuta sanoen, että grönlantilaiset voivat luottaa Euroopan unionin tukeen, korostaen blokin poliittista panosta saaren tulevaisuudessa.
Viime viikolla Tanskan suuret eurooppalaiset liittolaiset liittyivät Tanskan pääministeri Mette Frederiksenin rinnalle antamaan lausuntoa, jossa julistettiin, että Grönlanti kuuluu sen ihmisille ja että "on Tanskan ja Grönlannin, ja vain heidän, asia päättää Tanskaa ja Grönlantia koskevista asioista".
Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen kertoi toimittajille Kööpenhaminassa 13. tammikuuta: "Jos meidän täytyy valita Yhdysvaltojen ja Tanskan välillä tässä ja nyt, me valitsemme Tanskan. Me valitsemme Naton. Me valitsemme Tanskan kuningaskunnan. Me valitsemme EU:n."
Kun Trumpilta kysyttiin kommenttia Nielsenin kommenteista myöhemmin samana päivänä, hän kertoi toimittajille olevansa eri mieltä ja että Nielsenin kanta asiassa "tulee olemaan iso ongelma hänelle".
Reuters ja The Associated Press osallistuivat tähän raporttiin.
Kirjoittanut: Tom Ozimek
Lähde: The Epoch Times
https://www.theepochtimes.com/us/trump-says-us-control-of-greenland-would-make-nato-stronger-5970681
Päivämäärä: 14.1.2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#Trump #Greenland #Grönlanti #NATO #Nato #USA #Yhdysvallat #Denmark #Tanska #Politics #Politiikka #Security #Turvallisuus #News #Uutiset


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti