 |
| KUVA: Liettuan tiedustelupalvelun (VSD) tarkkailija seuraa tilannetta rajan tuntumassa. Taustalla näkyy Venäjän puolella sijaitseva, hiljattain uudelleenaktivoitu neuvostoaikainen huoltotukikohta, jonne on siirretty raskasta panssarikalustoa osana laajempaa joukkojen keskitystä Naton rajojen läheisyyteen. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2 |
Liettuan tiedustelupalveluiden (VSD ja AOTD) maaliskuussa 2026 julkaistu vuosiraportti sekä tuoreet satelliittikuvat vahvistavat vakavan kehityskulun: Venäjä ei ole "kaikki pelissä" Ukrainassa. Vaikka rintama vaatii jatkuvasti verta ja rautaa, Moskova rakentaa samanaikaisesti kokonaan uutta armeijarakennetta Naton rajojen tuntumaan, hyödyntäen vanhoja neuvostoaikaisia tukikohtia ja irtautuen lopullisesti riippuvuudesta länsimaiseen teknologiaan.
Strateginen reservi ja "uusi armeija" Naton rajoilla
Liettuan tiedustelu korostaa, ettei Venäjä ole käyttänyt kaikkia voimavarojaan Ukrainassa. Moskova toteuttaa parhaillaan massiivista rakenteellista uudistusta, jossa se muuttaa prikaatejaan divisiooniksi. Tämä ei ole vain nimellinen muutos, vaan se tarkoittaa raskaamman aseistuksen, tykistön ja huollon pysyvää lisäämistä erityisesti Suomen ja Baltian rajojen läheisyyteen.
Leningradin ja Moskovan sotilaspiirien palauttaminen on suora vastaus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille. Tuoreet tiedustelutiedot ja satelliittianalyysit osoittavat, että Venäjä on aktivoinut vanhoja, osittain hylättyjä tukikohtiaan Karjalassa ja Murmanskin alueella. Esimerkiksi Petroskoin ja Alakurttiin on keskitetty uutta kalustoa ja rakenteita, jotka on tarkoitettu uuden 44. armeijakunnan käyttöön. Nämä joukot eivät ole Ukrainassa, vaan ne muodostavat strategisen pelotteen ja hyökkäysvalmiuden suoraan Pohjoismaita ja Baltiaa vastaan. Arvion mukaan Venäjä pystyy kasvattamaan armeijansa kokoa 30–50 prosentilla verrattuna sotaa edeltävään aikaan.
Riippumattomuus lännestä: Sotateollisuuden uusi aikakausi
Yksi raportin merkittävimmistä havainnoista on, että Venäjä on onnistunut murtamaan kriittisen riippuvuutensa länsimaisista komponenteista. Vaikka pakotteet vaikeuttivat aluksi tuotantoa, Venäjä on sopeuttanut sotateollisuutensa seuraavasti:
Korvaavat komponentit: Venäjä on korvannut länsimaisen mikroelektroniikan joko kotimaisilla standardeilla tai useimmiten Kiinasta saatavilla komponenteilla, jotka on suunniteltu ohittamaan läntiset patentit.
Standardisointi: Asejärjestelmiä on yksinkertaistettu siten, että ne eivät enää vaadi monimutkaista länsiteknologiaa, mikä on mahdollistanut massatuotannon kiihtymisen.
Kiinan ja idän elämänlanka: Noin 90 % Venäjän tarvitsemasta teknologiasta ja työstökoneista virtaa nyt Kiinan kautta. Tämä tekee Venäjän sotakoneistosta immuunin länsimaiselle taloudelliselle painostukselle niin kauan kuin itäraja pysyy auki.
Kiinan rooli ja "rajaton kumppanuus"
Kiina tarjoaa Venäjälle kaiken muun tarvittavan paitsi virallisesti suoraa tappavaa asetta:
Mikrosirut ja elektroniikka: Käytetään ohjusten, panssarivaunujen ja lennokkien valmistukseen.
Työstökoneet: Kiina on korvannut länsimaiset toimittajat huipputarkkojen koneiden osalta.
Satelliittikuvat ja teknologia: Kiina tarjoaa Venäjälle avaruuspohjaista tiedustelutietoa.
Ruuti ja räjähteet: Kiinalaiset yritykset toimittavat massiivisia määriä nitroselluloosaa tykistöammusten valmistukseen.
Varjotalous ja resursseja säästyy hämäryydessä
Venäjä on rakentanut massiivisen varjotalouden infrastruktuurin:
Hämärät laivastot: Öljyä kuljetetaan vakuuttamattomilla tankkereilla, mikä takaa jatkuvan rahavirran sotakoneistoon.
Kolmannet maat: Keski-Aasia, Turkki ja Arabiemiraatit toimivat kauttakulkumaina teknologialle.
Sotateollinen ylivoima: Venäjä tuottaa nyt noin 3 miljoonaa tykistöammusta vuodessa, mikä on enemmän kuin koko lännen yhteistuotanto. Tämä ylijäämä ei mene kokonaan Ukrainaan, vaan sitä kerrytetään strategisiin varastoihin.
Hybridisodankäynti ja "Kineettinen" sabotaasi Euroopassa
Liettuan raportti nostaa esiin "kineettiset" operaatiot eli fyysisen sabotaasin Nato-maissa:
Infrastruktuuri: Iskut tietoliikennekaapeleihin ja rautateihin.
Värväys: GRU värvää rikollisia suorittamaan ilkivaltaa Euroopassa.
GPS-häirintä: Järjestelmällinen häirintä Itämerellä testaa lännen sietokykyä.
Ydinasepelote ja ilmavoimien säästäminen
Venäjä on käyttänyt Ukrainassa vain pienen osan moderneimmasta ilmavoimien kalustostaan. Strategiset pommikoneet, ydinkäyttöiset sukellusveneet ja elektronisen sodankäynnin parhaat resurssit on säästetty mahdollista Nato-konfliktia varten. Venäjä on oppinut Ukrainassa lännen heikkoudet ja integroi tätä tietoa nyt uuteen armeijarakenteeseensa.
Aikajänne: Konfliktin uhka Baltiassa ja Pohjois-Euroopassa
Raportin mukaan Venäjän kyky palauttaa sotilaallinen suorituskyky on yllättänyt kaikki. Mikäli Ukrainan sota laantuu, Venäjällä on 1–2 vuotta aikaa suunnata painopisteensä Baltiaan. Laajamittaisen varusteluohjelman valmistuminen on tähdätty 6–10 vuoden päähän, jolloin Venäjä uskoo olevansa valmis haastamaan Naton globaalisti.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde: Liettuan tiedustelupalvelun (VSD/AOTD) raportit 2024–2026, ISW (Institute for the Study of War), Financial Times, Reuters, UA.NEWS, Yle (satelliittianalyysit)
Päivämäärä: 8. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti