 |
| Britannian pääministeri Keir Starmer vastaamassa parlamentin valiokunnan kysymyksiin maan turvallisuuspolitiikasta, armeijan valmiustilasta sekä hintakeinottelun kitkemisestä energiakriisin keskellä. AI Kuva/Grok Image |
Britannian pääministeri Keir Starmer on vastannut parlamentin valiokunnan tiukkoihin kysymyksiin maata koskevista keskeisistä turvallisuus- ja talouskysymyksistä. Keskustelun keskiössä olivat asevoimien tila, valmisteilla oleva kymmenvuotinen puolustusinvestointisuunnitelma, Ukrainan sodan opetukset sekä kansalaisten ja yritysten ahdinko nousevien energiahintojen keskellä.
Sukellusvenemiehistöjen ja asevoimien henkilöstön tilanne
Pääministeri aloitti puheenvuoronsa kunnioittamalla Britannian ydinpelotteesta vastaavien sukellusvenemiehistöjen työtä. Hän kertoi vierailleensa äskettäin tukikohdassa ottamassa vastaan erittäin pitkältä komennukselta palannutta miehistöä, joka ei tehtävänsä luonteen vuoksi tiennyt edes tarkkaa sijaintiaan merellä. Starmer kuvasi kokemusta erittäin nöyräksi tekeväksi, korostaen merimiesten kuuden tunnin vuoroissa tekemää vaativaa työtä aina lähdöstä paluuseen asti. Hän nosti esiin myös perheiden tekemät uhraukset ja kertoi viettäneensä aikaa perheenjäsenten kanssa varhain aamulla laivojen palatessa, kiittäen heitä yhteisestä venymisestä.
Asevoimien pitkäaikaisiin rekrytointiongelmiin viitaten Starmer toi esiin positiivisen käänteen. Pääministerin mukaan rekrytointiluvut ovat nyt kääntyneet merkittävään nousuun ja henkilöstön pitovoima on parantunut aiempaan verrattuna. Syyksi hän nosti suoraan hallituksen toteuttamat palkankorotukset, jotka vihdoin heijastavat sotilaiden tekemän työn vaativuutta, sekä selkeät sitoumukset muun muassa asumisolosuhteiden ja kotien laadun parantamiseksi. Starmer lupasi toimittaa tarkat tilastotiedot valiokunnalle myöhemmin kirjallisesti, mutta vakuutti suunnan olevan vakaasti oikea.
Puolustusinvestointisuunnitelma ja varautuminen
Valiokunnan jäsenet, muun muassa Bernard Jenkin, esittivät erittäin kovaa kritiikkiä puolustusinvestointisuunnitelman viivästymisestä, jota oli alun perin luvattu jo edellisen vuoden syksyksi ja jonka saapumista on odotettu nyt maaliskuun loppuun asti. Kritiikin mukaan puolustusteollisuus kaipaa kipeästi 10 vuoden varmuutta, ja nykyinen epävarmuus hidastaa ratkaisevia investointeja. Jenkin huomautti, että Ison-Britannian tulisi asennoitua sotatilaan verrattavaan valmiuteen ja kysyi suoraan, miksi valtiovarainministeriö ei tee tarvittavia sitoumuksia.
Starmer painotti painokkaasti, ettei hän aio julkaista suunnitelmaa tai tehdä massiivisia kymmenvuotisia taloudellisia sitoumuksia ennen kuin on täysin ja sataprosenttisesti selvää, mistä tarvittavat varat todellisuudessa tulevat. Pääministeri kritisoi voimakkaasti edellisen hallituksen 14 vuotta kestänyttä alirahoitusta ja tehottomia toimintatapoja, joissa sitoumuksia on tehty jatkuvasti yli varojen ilman kunnollista aikataulutusta. Hän vastasi valiokunnan arvosteluun huomauttamalla, että aivan kuten Winston Churchill tai Margaret Thatcher aikoinaan, hänenkin hallituksensa joutuu nyt siivoamaan edeltäjiensä jättämät valtavat sotkut. "Haluan aloittaa puhtaalta pöydältä", Starmer korosti ja muistutti, että hallitus on jo tehnyt päätöksen nostaa puolustusmenot 2,5 prosenttiin, mikä oli jäänyt edelliseltä hallitukselta tekemättä. Hän vahvisti valiokunnalle investointisuunnitelman olevan vihdoin viimeisteltävänä suoraan hänen työpöydällään.
Kyproksen puolustus ja Ukrainan lennokkiosaaminen
Turvallisuuspoliittisessa osiossa nousi esiin syvä huoli Britannian tukikohtien turvallisuudesta Kyproksella. Valiokunta otti esimerkiksi tapauksen, jossa 150 kilometrin tuntivauhtia lentänyt lennokki pääsi läpäisemään puolustuksen kohti suvereenia tukikohtaa, ja tilanne pakotti hävittäjäaluksen välittömiin puolustustoimiin, mikä viittasi valmistautumattomuuteen. Starmer vakuutti olevansa jatkuvasti ja usein yhteydessä Kyproksen presidenttiin, kertoen heidän puhuneen pitkään asiasta viimeksi lauantaina. Starmerin ja Kyproksen johdon yhteinen arvio on, että maiden sotilasjohdot työskentelevät nykyään tiiviimmin yhdessä kuin koskaan aiemmin turvallisuuden takaamiseksi.
Ukrainan osalta valiokunta nosti esiin ukrainalaisten joukkojen hämmästyksen nykyisestä varautumisen tasosta ja heidän halukkuutensa jakaa arvokasta lennokkisodankäynnin asiantuntemustaan Persianlahden valtioille ja NATO:n etulinjan valtioille. Starmer vahvisti tavanneensa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin henkilökohtaisesti vain viikkoa aiemmin. Johtajat keskustelivat nimenomaan teollisesta yhteistyöstä lennokkituotannon lisäämiseksi ja puolustuskapasiteetin tukemisesta. Pääministerin mukaan Zelenskyi näkee Britannian edelleen Ukrainan kaikkein tärkeimpänä liittolaisena, eikä Ukrainan taholta ole tullut viestejä siitä, että mikään heidän toimintansa hidastuisi Britannian teollisten suunnitelmien vuoksi.
Pienet ja keskisuuret yritykset puolustusteollisuudessa
Patricia Ferguson siirsi keskustelun puolustushankintoihin ja nosti esiin puolustusalan startup-yritysten ja pienten sekä keskisuurten yritysten (SME) kokeman turhautumisen. Näillä yrityksillä on ollut suuria vaikeuksia päästä mukaan puolustusvoimien alihankintaketjuihin ja tarjouskilpailujen listoille innovatiivisista ratkaisuistaan huolimatta. Pääministeri vakuutti, että pk-yritysten rooli koko puolustusketjussa on aivan elintärkeä. Hän muistutti, että hallitus on luonut kuukausia sitten erityisen ohjelman näiden yritysten tukemiseksi. Koska asia nousi valiokunnassa uudelleen esille, Starmer lupasi ohjelman pikaista päivittämistä ja varmistamista siitä, että tieto ohjelmasta saavuttaa kaikki toimijat tehokkaammin.
Energiakriisi, hintakatto ja hintakeinottelu
Toinen merkittävä kokonaisuus valiokunnan kuulemisessa koski nousevia elinkustannuksia, polttoaineita ja energiahintoja. Esille nostettiin elinkustannusasiantuntija Richard Walkerin sunnuntaina esittämät vaatimukset lyhyen aikavälin hallituksen väliintulosta, jotta öljyn ja polttoaineiden nousevilla maailmanmarkkinahinnoilla ei tehtäisi perusteetonta tulosta. Starmer vahvisti hallituksen etsivän aktiivisesti keinoja hintakeinottelun eli "price gougingin" hillitsemiseksi ja sanoi pyytäneensä kilpailu- ja markkinaviranomaista (CMA) puuttumaan asiaan. Starmerin mukaan alueella on liian vähän sääntelyä, ja hallitus harkitsee tiukasti lisävaltuuksien myöntämistä CMA:lle tilanteen korjaamiseksi.
Mitä tulee laajempaan energialaskujen tukemiseen kotitalouksille, pääministeri muistutti edellisen vuoden 2022 universaalin tukipaketin maksaneen valtiolle jopa 40 miljardia puntaa. Erittäin kireän julkisen talouden tilan vuoksi hallitus pohtii tarkasti, voiko se tarjota enää universaalia tukea, vai siirrytäänkö huomattavasti kohdennetumpiin tukitoimiin. Erityisen kriittisinä aikarajoina Starmer piti kesäkuun loppua, jolloin nykyinen hintakatto on päättymässä. Yhtä tärkeänä hän piti syys- ja lokakuun taitetta. Kesäkuun ja syyskuun välisenä aikana kotitaloudet käyttävät vain pienen murto-osan, noin 7 prosenttia energiasta, mutta syksyllä kulutus ja sitä myötä hintojen vaikutus iskee huomattavasti raskaammin kansalaisiin.
Kemianteollisuus, ydinvoima ja uusiutuva energia
Kemianteollisuuden ahdinko nousi pöydälle asiana, joka heijastuu puolustusteollisuuteen saakka. Alan tuotanto on laskenut peräti 40 prosenttia vuosien 2021 ja 2024 välillä erilaisten kriisien puristuksessa. Pääministeri lupasi hallituksen katsovan kemian alan tilannetta laajemman teollisuustuen näkökulmasta, mutta antoi realistisen varoituksen: valtiolla ei ole mitään mahdollisuutta tarjota rajatonta tukea jokaiselle sektorille vain näiden omien toiveiden mukaisesti, vaan tuet on arvioitava huolellisesti resurssien puitteissa.
Energiantuotannon ja teollisuuden pitkän aikavälin rakenteellisina ratkaisuina Starmer korosti ydinvoiman ja uusiutuvien energialähteiden yhdistelmää. Hän vahvisti alan kaipaaman pitkän tähtäimen varmuuden sitoutumalla vahvasti pienydinvoimaloiden (SMR) ohjelmaan ja tuotantoketjun turvaamiseen. Sijoituspaikoista hän mainitsi nimenomaisesti Pohjois-Walesin, ja lisäsi, että myös Skotlanti voisi toimia sijoituspaikkana, mikäli Skotlannin kansallispuolue (SNP) suostuisi poistamaan poliittisen veto-oikeutensa asiassa.
Pääministeri korosti poikkeuksellisen vahvasti asennettaan uusiutuvaan energiaan. Pitkittynyt riippuvuus kansainvälisistä fossiilisten polttoaineiden markkinoista tekee Britanniasta erittäin haavoittuvan. Hän viittasi suoraan Ukrainan konfliktiin, 12 päivän sotaan ja Iranin ajankohtaisiin tapahtumiin esimerkkeinä siitä, kuinka nopeasti ulkoiset kriisit heijastuvat brittien energiahintoihin. Nopeutettu, eikä hidastettu, siirtymä uusiutuvaan ja kotimaiseen energiaan on Starmerin mukaan ainoa keino saavuttaa todellinen riippumattomuus ja kyky hallita hintoja kansallisesti.
Lopuksi valiokunnassa käsiteltiin vihreän siirtymän konkreettisia hidasteita kuluttajatasolla. Nykyisellään sähkön hinta on yli nelinkertainen maakaasuun verrattuna, mikä estää tehokkaasti kotitalouksia siirtymästä puhtaampiin lämmitysratkaisuihin. Starmer myönsi ongelman laajuuden ja lupasi hallituksen ryhtyvän toimiin tämän hintaeron kaventamiseksi ja sähkön hinnan alentamiseksi. Keskustelun päätteeksi pääministeri totesi myös kansallisen sähköverkon massiivisen ja pitkäaikaisen uudistamisen olevan yksi suurimmista pöydällä olevista hankkeista, hymähtäen ettei hän poliittisen uransa alussa vuonna 2015 osannut koskaan aavistaa viettävänsä näin suurta osaa ajastaan puhumalla sähköverkon rakenteista
Kirjoittaja: Aksu
Lähde: DRM News
https://www.youtube.com/watch?v=NfhYWtDAu7c&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2&t=6sPäivämäärä: 24.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti