3/17/26

EU:n energiaministerit kokoontuivat Brysselissä: Iranin sota, energiakriisi ja öljyn hintojen nousu puhuttivat

Euroopan unionin energiaministerit kokoontuivat Brysselissä keskustelemaan energiamarkkinoiden epävakaudesta, Lähi-idän konfliktin vaikutuksista sekä suhtautumisesta Venäjän energiatuontiin ja pakotteisiin. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2


EU:n energiaministerien kokouksessa Brysselissä käsiteltiin useita ajankohtaisia haasteita. Pääaiheina olivat energiakriisi, Iranin ja Yhdysvaltojen välinen konflikti sekä sen vaikutukset öljyn ja kaasun hintoihin. Keskusteluissa korostui huoli siitä, kuinka mahdollisesti pitkittyvä sota vaikuttaa Euroopan energiaturvallisuuteen ja hintoihin. Useat ministerit nostivat esiin tarpeen löytää ratkaisuja hintojen laskemiseksi sekä irtautumiseen Venäjän energiariippuvuudesta, vaikka näkemyksissä oli selkeitä eroja.

Tanskan edustaja totesi, ettei EU:lla ole välitöntä toimitusvarmuuskriisiä koskien kaasua tai öljyä kyseiseltä alueelta. Haasteena on kuitenkin hintakriisi, sillä maailmanmarkkinahintojen nousu vaikuttaa myös Eurooppaan. Tilannetta seurataan ja lyhyen aikavälin toimenpiteisiin ollaan valmistelemassa, jotta jäsenmaita voidaan auttaa, mikäli tilanne kärjistyy entisestään. Kysymykseen kaasun hintakatosta vastattiin, että rakenteellisia muutoksia energiajärjestelmään ei olla tekemässä, ja sähkömarkkinoiden suunnittelu halutaan pitää ennallaan, jotta toimitusvarmuus voidaan taata marginaalihinnoittelujärjestelmällä.

Liettuan energiaministeri painotti, että Euroopassa koetaan kriisi toisensa perään, ja seuraavaan talveen on varauduttava paremmin. Hän teki selväksi, ettei Venäjän energialle – ei kaasulle eikä öljylle – ole enää sijaa Euroopassa, eikä aikaisemmista päätöksistä pidä tinkiä. Öljyn hintojen nousuun liittyen Liettua aikoo vapauttaa öljyvarastoja Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) päätöksen mukaisesti. Liettuan mukaan Venäjä hyötyy nykyisestä energiakriisistä, ja irtautumista Venäjän energiasta on jatkettava, mukaan lukien öljyn tuonnin asteittainen lopettaminen.

Puolan edustaja korosti ydinvoiman merkitystä luotettavana ja puhtaana energialähteenä, ja piti presidentti von der Leyenin lausuntoa ydinvoimasta luopumisen virheellisyydestä merkittävänä. Hän painotti verkkosuunnittelun vakautta ja toi esiin huolensa korkeista energianhinnoista, jotka vaikuttavat teollisuuden kilpailukykyyn Puolassa, jossa energiavalikoima on edelleen osittain riippuvainen korkeapäästöisistä lähteistä. Puola peräänkuulutti lyhyen ja pitkän aikavälin ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan horjuttaisi markkinoiden vakautta, ja suhtautui varauksella hintakattoihin ja päästökauppajärjestelmän (ETS) sääntöjen nopeisiin muutoksiin.

Ruotsin edustaja saapui kokoukseen "taistelemaan Ruotsin etujen puolesta" ja ilmaisi huolensa mahdollisista lyhyen aikavälin toimenpiteistä, kuten pullonkaulatulojen viemisestä, mikä koettaisiin rangaistuksena hyvin kotiläksynsä tehneelle ja fossiilisista polttoaineista irtautuneelle maalle. Ruotsi piti kaasun tukemista yhteisillä varoilla kyseenalaisena ja asetti ehdottoman punaisen linjan pullonkaulatulojen käytölle muuhun kuin omien kotitalouksien tukemiseen. Belgian pääministerin puheisiin suhteiden normalisoimisesta Venäjän kanssa Ruotsin edustaja vastasi jyrkästi tuomiten Venäjän toimet Ukrainassa ja korostaen, että Venäjältä ei osteta kaasua sotakoneiston rahoittamiseksi.

Romanian ministeri korosti ydinvoiman ja erityisesti SMR-teknologian (Small Modular Reactors) rahoituksen tärkeyttä. Hän nosti esiin korkeiden hiilidioksidisertifikaattien hintojen vaikutuksen energian hintaan, ja ehdotti niiden alentamista, sillä Romania on edelleen osittain riippuvainen kaasusta ja hiilestä energiantuotannossaan. Romania esitti myös joustavuutta ETS-järjestelmän soveltamisessa eri maiden lähtökohtien mukaan. Venäläisen kaasun palauttaminen ei Romanian mukaan ole neuvoteltavissa, vaan vaihtoehtoina nähtiin Yhdysvaltain LNG, pystysuora käytävä ja Mustanmeren omien resurssien hyödyntäminen.

Viron ulkoministeri totesi, että Iran ja Venäjä ovat "saman pahan kolikon eri puolia" ja tukevat toisiaan. Hän torjui ehdottomasti ajatukset Venäjän vastaisten pakotteiden purkamisesta Lähi-idän tilanteen varjolla, ja vaati uuden, 20. pakotepaketin hyväksymistä sekä Ukrainalle suunnatun 90 miljardin euron tuen käyttöönottoa. Unkarin ja Ukrainan väliseen tilanteeseen, jossa Unkari on estänyt lainojen ja pakotteiden etenemisen, Viro ilmaisi syvän huolensa. Viron ministeri mainitsi myös huolensa Georgian demokratiakehityksestä.

Suomen ulkoministeri korosti, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleen suurin uhka ja aktiivisin sotanäyttämö. Hän ilmaisi huolensa Iranin konfliktin eskaloitumisesta ja sen vaikutuksista. Suomen prioriteettina on Venäjän vastaisen rajan ja Itämeren turvaaminen, ja samalla jatkuva tuki Ukrainalle. Suomi kannattaa täyttä merenkulun palveluiden kieltoa Venäjän öljy- ja kaasutuotteille, koska Venäjän talous on jo murenemassa.

Unkarin ulkoministeri Péter Szijjártó esitti voimakasta kritiikkiä EU:n pakotepolitiikkaa kohtaan, jota hän piti valtavana epäonnistumisena. Unkari hylkäsi näkemykset siitä, että "isänmaallisten puolueiden" vaalivoitot olisivat uhka demokratialle, ja tuki vahvasti Georgian hallitusta. Szijjártó vahvisti, että Unkari on fyysisesti kykenevä vastaanottamaan öljyä Druzhba-putken kautta, mutta poliittinen päätös ja Ukrainan asettama öljysaarto estävät tämän. Unkari asetti selväksi ehdoksi, ettei se tue EU:n päätöksiä, kuten 90 miljardin euron apua Ukrainalle, niin kauan kuin öljysaarto on voimassa, eikä maa suostu olemaan riippuvainen vain yhdestä öljyputkesta.

Szijjártó toivotti tervetulleeksi mahdolliset avaukset, joiden tavoitteena olisi kommunikaatiokanavien avaaminen ja suhteiden normalisointi Venäjän kanssa, sillä nykyinen politiikka ei ole tuottanut tuloksia. Unkarin mukaan paras tapa hallita energiakriisiä ja alentaa hintoja Euroopassa olisi poistaa Venäjän energiatoimituksia koskevat pakotteet ja palauttaa venäläinen öljy Euroopan markkinoille, varsinkin kun Lähi-idän toimitukset ovat epävarmoja. Unkari korosti, että heidän tavoitteenaan on varmistaa halpa energian saanti ja pitää hinnat kurissa.


Kirjoittaja (Aksu), 

Lähde: GBNews https://www.youtube.com/watch?v=i2i-30sGmpc&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=7 

16.3.2026

Operaatiokeskus/Aksu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti