 |
| Liittovaltion syyttäjä Jeanine Pirro piti tiukkasanaisen tiedotustilaisuuden ja syytti tuomari James Boasbergia suuren valamiehistön tutkinnan laittomasta estämisestä Federal Reserve -tapauksessa. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2 |
Yhdysvaltain Washington D.C.:n liittovaltion syyttäjä Jeanine Pirro antoi päivityksen oikeusministeriön (DOJ) rikostutkinnasta, joka koskee Yhdysvaltain keskuspankin (Federal Reserve) pääjohtaja Jerome Powellia ja Federal Reserve -järjestelmän kuvernöörejä. Pirro ilmoitti heti alkuun, että Amerikan kansa on kyllästynyt julkisiin varoihin, jotka näyttävät katoavan mustaan aukkoon, erityisesti Washington D.C.:ssä, missä ketään ei pidetä vastuullisena.
Pirron mukaan yksi syyttäjien ikiaikaisista työkaluista minkä tahansa rikoksen, mukaan lukien kustannusten ylitykset, tutkimiseksi on suuren valamiehistön haaste (grand jury subpoena). Washingtonissa aktivistituomari on kuitenkin vienyt tämän työkalun syyttäjiltä puuttumalla asiaan ja estämällä suurta valamiehistöä edes saamasta, saati sitten kuulemasta, todistusaineistoa. Pirro totesi tuomarin vieneen suurelta valamiehistöltä kyvyn tutkia rikoksia, minkä seurauksena Jerome Powell kylpee nyt immuniteetissa, mikä estää syyttäjänvirastoa tutkimasta Federal Reserveä. Pirro korosti tämän olevan väärin ja vailla laillista perustaa.
Kesäkuussa 2025 Jerome Powell todisti senaatin pankkivaliokunnan edessä antaen kyseenalaisia lausuntoja, jotka eivät vastanneet julkisesti saatavilla olevia asiakirjoja. Kyse oli yli miljardin dollarin kustannusylityksistä hänen päämajansa remonteissa. Pirro painotti sanaa "miljardi" ja huomautti, että tämä tulee mieheltä, joka sanoo olevansa julkisten varojemme hoitaja. Yhdysvaltain syyttäjänvirasto aloitti tutkinnan marraskuussa. Syyttäjät keräsivät tietoja kuukausien ajan ennen kuin he antoivat kaksi suuren valamiehistön haastetta.
Joulukuun 19. päivänä virasto lähetti sähköpostia Federal Reservelle pyytääkseen keskustelua, tapaamista tai edes puhelua huoliensa käsittelemiseksi, mutta vastausta ei kuulunut. Joulukuun 29. päivänä lähetettiin uusi sähköposti, mutta virasto sivuutettiin jälleen. Tammikuun ensimmäisellä viikolla pyydettiin tapaamista, mutta pyyntö jätettiin huomiotta. Tässä vaiheessa annettiin kaksi suuren valamiehistön haastetta Federal Reservelle, ei edes Jerome Powellille itselleen. Tuloksena oli jälleen ei vastausta eikä noudattamista, vaan sen sijaan Powellin julkaisema "voi minua" -video. Pirron mukaan Powell väitti videolla virheellisesti, että häntä uhattiin rikossyytteellä, ja vaati itselleen uhrin asemaa. Powell alkoi soittaa poliittisille ystävilleen D.C.:ssä ja ympäri maailmaa kerätäkseen tukea itselleen, kieltäytyen samalla tuottamasta yksinkertaisia asiakirjoja.
Tässä vaiheessa kuvaan astui paikallinen käräjäoikeuden tuomari James Boasberg, jonka kirjallinen päätös tekee Pirron mukaan selväksi hänen vastenmielisyytensä presidentti Trumpia ja tätä hallintoa kohtaan. Tuomari kumosi molemmat haasteet, kieltäen siten syyttäjiä tarkastelemasta mitään asiakirjoja ja estäen heitä toimittamasta asiakirjoja suurelle valamiehistölle, joka koostuu tavallisista ihmisistä. Pirro painotti, ettei kukaan ole lain yläpuolella, mutta ensimmäistä kertaa tuomari linjaa, että suuren valamiehistön haaste, joka on kaikin puolin laillinen, voidaan jättää huomiotta, koska tuomari pitää kohdetta moitteettomana.
Tämä päätös on Pirron mukaan irrallaan laista. Se luo kaaosta, jossa kuka tahansa tutkintaa välttelevä syytetty, syyllinen tai ei, voi väittää olevansa uhri ja joutuneensa kohteeksi, eikä häntä siksi voida tutkia, "ja jos löydät oikean tuomarin, hän uskoo sen." Tämä on amerikkalaisen oikeudenmukaisuuden vastakohta. Pirro painotti, että kenenkään vapauttaminen ilman asiakirjoja, ilman tutkintaa tai kysymyksiä ei ole se tapa, jolla rikosoikeusjärjestelmämme toimii. Tuomari on asettanut itsensä suuren valamiehistön ovelle ja paiskannut sen kiinni riippumatta oikeusprosessista, estäen siten suurta valamiehistöä tekemästä työtään.
Pirro kysyi retorisesti, mikä on laki Yhdysvaltain korkeimman oikeuden, maan korkeimman oikeuden, mukaan – joka on varmasti korkeammalla kuin tuomioistuin, jossa Boasberg istuu. Jokaisella suurella valamiehistöllä on laaja harkintavalta tutkia "pelkästään epäilyn perusteella, että lakia rikotaan", tai koska se haluaa varmuuden siitä, ettei lakia rikota. Oikeus on jopa todennut, että suuri valamiehistö voi toimia vihjeiden ja huhujen perusteella. Silti tuomari Boasberg vaatii hallitusta osoittamaan jotain "todennäköisen syyn" kaltaista (hänen omien sanojensa mukaan) perustellakseen suuren valamiehistön haasteen antamisen. Pirro selvensi, että todennäköinen syy ei ole, eikä ole koskaan ollut, se standardi, jota syyttäjät tässä maassa tarvitsevat mennäkseen suuren valamiehistön eteen.
Tuomari Boasbergin päätös on siten suorassa ristiriidassa korkeimman oikeuden varoituksen kanssa, jonka mukaan tuomioistuimet ja tuomarit eivät saa rasittaa suuria valamiehistöjä minioikeudenkäynneillä ja alustavilla näytöillä, jotka haittaavat syyttäjän tutkintaa ja turhauttavat yleisön edun oikeudenmukaiseen ja nopeaan oikeudenkäyttöön. Kukaan ei ole lain yläpuolella, ja Yhdysvaltain oikeusministeriö valittaa tästä pöyristyttävästä päätöksestä.
Toimittajien kysyessä kuuden kongressiedustajan syyttämättä jättämisestä, Pirro kieltäytyi keskustelemasta asiasta ja toisti, että suuren valamiehistön tehtävä on tarkastella todisteita ja päättää syytteeseenpanosta. Kysymykseen senaattori Thom Tillisin lausunnoista Pirro vastasi, ettei hän tiedä eikä välitä, ja kutsui sitä "valkoiseksi kohinaksi". Hänen mukaansa amerikkalaisilla ja D.C.:n asukkailla on oikeus tietää, mihin miljardi dollaria on mennyt. Toimittajan kysyessä tutkittavista rikoksista, Pirro mainitsi pykälän 101 ja petokseen liittyvän säännöksen, mutta korosti sen olevan suuren valamiehistön päätettävissä. "Puhumme miljardin dollarin kustannusylityksistä... emme puhu täällä valtavista rakennuksista."
Kun Pirrolta kysyttiin presidentti Trumpin valinnoista tai poliittisista motiiveista, hän korosti toimineensa syyttäjänä, tuomarina, piirisyyttäjänä ja nyt liittovaltion syyttäjänä yli kolme vuosikymmentä. Politiikka ei ole hänen kaistansa, ja hänen tehtävänsä on esittää todisteita. Pirro kiisti myös tuomari Boasbergin arvion siitä, että hän olisi toiminut presidentti Trumpin ohjeiden mukaisesti Powellin syyttämiseksi, ja totesi tuomarin olevan täysin väärässä päivämäärien suhteen, minkä vuoksi päätöksestä tehdään uudelleenkäsittelypyyntö (motion to reconsider). Kyse oli julkisesta edusta, senaatin pankkivaliokunnan tiedontarpeesta ja hänen toimivallastaan.
Lopuksi Pirro korosti, että tuomari estää suurta valamiehistöä kuulemasta asiaa. Aktivistituomari on mielivaltaisesti heikentänyt prosessia. Jos suuri valamiehistö toteaa, ettei asiassa ole mitään, Pirro hyväksyy sen. Sitä hän ei kuitenkaan hyväksy, että tuomari seisoo suuren valamiehistön ovella estämässä pääsyä. Hän huomautti D.C.:n siivoamisesta rikollisuudesta ja mainitsi historialliseksi sen, että hänen toimistonsa syyttää kaikista paitsi 10 prosentista tapauksista, kun taas edellinen syyttäjä jätti syyttämättä 67 prosenttia tapauksista.
Fox Newsin uutisankkuri totesi lähetyksen päätteeksi, että syyttäjä Jeanine Pirro oli erittäin vihainen ja huomautti, että todennäköinen syy ei ole vaatimus tapauksen viemiselle suuren valamiehistön eteen.
Kirjoittaja (Aksu)
Lähde: Fox News
https://www.youtube.com/watch?v=MIPotSxhkNs&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 15. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti