 |
| Kurdien Peshmerga-taistelijat tarkastelevat raketti-iskun jälkeisiä tuhoja Pohjois-Irakissa. Joukkojen keskuudessa elää vahva tahto ja valmius liittyä kansainväliseen rintamaan Iranin nykyisen hallinnon kaatamiseksi. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Peshmerga-taistelijoiden perheiden asuinkorttelissa Pohjois-Irakissa taistelijat osoittavat tuhoisan raketti-iskun jättämiä jälkiä. Vääntynyt metalli, pirstoutunut betoni ja sirpaleiden rei'ittämät seinät kertovat karua kieltään tapahtuneesta.
Kyseinen isku vaati yhden ihmisen hengen ja haavoitti kahta muuta. Taistelijoiden keskuudessa tuhon näkeminen herättää entistä voimakkaamman halun kostaa iskussa kuolleen ystävän puolesta. He vakuuttavat, että taistelu tulee jatkumaan järkkymättömänä.
Kurdijoukkojen veteraanitaistelija Leaki esitteli tilannetta alueella ja kertoi jatkuvasta uhasta, jonka Iranin hallinto muodostaa. Hänen mukaansa Iranin hallinto toteuttaa taukoamatta terroristisia toimia ja jatkaa hyökkäyksiään kurditaistelijoita ja näiden tukikohtia vastaan. Nämä taistelijat kuuluvat Kurdistanin vapauspuolueeseen (PAK), joka on pitkään vastustanut Iranin hallitusta ja toimii alueen vuoristoisessa maastossa.
Viimeaikaisista iskuista huolimatta 21-vuotiaan "Sniper"-lempinimeä kantavan Jirin kaltaiset nuoret taistelijat eivät aio perääntyä. Hän toteaa rehellisesti, ettei pelkää kuolemaa, ja pitäisi jopa kunniana antaa henkensä kansansa ja maansa puolesta. Vaikka joukkoja ei vielä mobilisoida varsinaiseen hyökkäykseen, ne eivät myöskään pysy toimettomina. Kuten viimeaikaisten iskujen aiheuttamat tuhot osoittavat, heidän turvallisuustilanteensa on kaikkea muuta kuin vakaa. Taistelijat toivovatkin, että Yhdysvallat ja Israel jatkavat ponnistelujaan Iranin hallinnon heikentämiseksi, samalla kun kurdijoukot jatkavat oman kansansa suojelemista kaikin mahdollisin keinoin.
Pohjois-Irakissa haastatellut Peshmerga-taistelijat kertovat olevansa avoimia ajatukselle yhteistyöstä ulkopuolisten voimien, kuten Yhdysvaltojen ja Israelin, kanssa. He korostavat ehdottomasti, että he tarvitsevat apua näiltä molemmilta valtioilta. Iranin nykyinen hallinto on erittäin voimakas, ja sen kaataminen vaatii kansainvälistä tukea, mistä ei ole epäilystäkään. Taistelijoiden mukaan nyt olisi oikea aika perustaa lentokieltoalue Länsi-Iraniin. Tämä mahdollistaisi Peshmerga-joukkojen vapaamman liikkumisen rajan yli, ja tämän tuen turvin he uskovat kykenevänsä saavuttamaan lopullisen voiton.
Monet taistelijat tähdentävät, että heidän aiemmat taistelunsa ovat valmistaneet heitä siihen, mitä tuleman pitää. Peshmerga-joukkoina he ovat taistelleet Isis-järjestöä, Irania tukevia puolisotilaallisia joukkoja ja muita terroristiryhmittymiä vastaan. Näistä taisteluista kertynyt arvokas kokemus on jotain, mitä he voivat hyödyntää ja tuoda mukanaan mahdollisiin operaatioihin Iranin maaperällä.
Rintamalinjojen takana on myös tapahtunut poliittista liikehdintää, sillä viisi kurdimiliisiryhmää muodosti aiemmin tänä vuonna uuden liittouman. Tämän liittouman nimenomaisena tarkoituksena on haastaa Iranin islamilainen tasavalta. Kurdijoukkojen keskuudessa elää vahva toivo siitä, että hallinto kohtaa vihdoin loppunsa, sillä se on heidän mukaansa menettänyt täysin oikeutuksensa. Hallinto on eristetty kansainvälisestä yhteisöstä ja siitä on muodostunut epävakauden lähde paitsi koko Lähi-idälle, myös koko maailmalle.
Asiantuntija Parisi kuitenkin varoittaa, että kaikki yritykset hallinnon kaatamiseksi vaativat välttämättä tukea myös Iranin sisältä, pelkän ulkopuolisen väliintulon sijaan. Jos ulkovalta lähettäisi Iraniin sotilaallista voimaa ja sotilaita, se voisi onnistua kaatamaan hallinnon, mutta se saattaisi kohdata ylitsepääsemättömiä ongelmia maan hallitsemisessa. Parisi vertaa tätä mahdollisuutta Afganistanin tilanteeseen, jossa vieraat vallat kohtasivat suuria vaikeuksia. Jos hallinnon kaataminen sen sijaan toteutetaan Iranin sisäisten toimijoiden ja maan eri etnisten ryhmien – kuten kurdien, turkkilaisten, arabien, belutšien ja muiden – avulla, on mahdollista paitsi kaataa nykyinen hallinto, myös turvata Iranille pitkäkestoisesti parempi tulevaisuus.
Pohjois-Irakissa olevat taistelijat tekevät selväksi, että he ovat täydessä valmiudessa, kun tuo hetki koittaa. Eräs taistelija vakuuttaa olevansa henkilökohtaisesti valmis koko sydämestään ja sielustaan, mikäli suunnitelma Länsi-Iranin haltuunottamiseksi ja vapauttamiseksi toteutuu. Kuitenkin epävarmuus leimaa nykyistä hetkeä vahvasti. Taistelijat tiedostavat erittäin hyvin, että kaikilla rajan yli suuntautuvilla toimilla voisi olla vakavia ja laajoja seurauksia paitsi heille itselleen, myös koko alueen siviiliväestölle. Siksi he toistaiseksi tarkkailevat tilannetta ja odottavat, eläen jatkuvasti seuraavan mahdollisen iskun muodostaman varjon alla.
Kurdijoukkojen rooli Iranin vastaisessa kamppailussa: Historiallinen tausta ja geopoliittiset realiteetit
 |
| Iranilaiset kurdioppositioryhmät, kuten Kurdistanin vapauspuolue (PAK), ovat jo vuosia ylläpitäneet tukikohtiaan Pohjois-Irakin vuoristoissa, tasapainoillen Iranin jatkuvan ohjusuhan ja kansainvälisen suurvaltapolitiikan paineiden ristitulessa. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Pohjois-Irakin vuoristoisilla alueilla ja Irakin Kurdistanin autonomisella alueella on jo vuosikymmenten ajan toiminut useita iranilaisia kurdioppositioryhmiä, joiden tavoitteena on ollut vastustaa Teheranin keskushallintoa ja ajaa kurdivähemmistön oikeuksia. Näihin ryhmiin kuuluvat Kurdistanin vapauspuolueen (PAK) lisäksi muun muassa Iranin Kurdistanin demokraattinen puolue (KDPI), Komala sekä Kurdistanin vapaan elämän puolue (PJAK). Näiden ryhmien läsnäolo naapurimaan maaperällä on muodostanut pitkäaikaisen jännitteen lähteen Iranin ja Irakin välille, ja se on kietoutunut tiiviisti laajempaan Lähi-idän geopoliittiseen valtapeliin, johon osallistuvat myös Yhdysvallat ja Israel.
Iranin islamilainen tasavalta ja erityisesti sen vallankumouskaarti (IRGC) ovat historiallisesti suhtautuneet näihin rajan takaa toimiviin ryhmiin erittäin vakavana turvallisuusuhkana. Teheran katsoo kurditaistelijoiden tukevan Iranin sisäisiä levottomuuksia, salakuljettavan aseita rajan yli ja tekevän yhteistyötä ulkomaisten tiedustelupalveluiden, kuten Israelin Mossadin ja Yhdysvaltain CIA:n, kanssa. Tämän seurauksena Iran on toistuvasti iskenyt ballistisilla ohjuksilla ja lennokeilla kurdijoukkojen tukikohtiin Erbilin ja Sulaimaniyyan maakunnissa. Nämä iskut ovat aiheuttaneet merkittävää tuhoa ja vaatineet sekä taistelijoiden että heidän perheenjäsintensä ja siviilien hengen, pitäen alueen jatkuvassa pelon ja epävarmuuden tilassa.
Irakin Kurdistanin aluehallinnon (KRG) asema tässä konfliktissa on äärimmäisen monimutkainen ja tasapainoilua vaativa. Yhtäältä Erbil on historiallisesti tehnyt tiivistä turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen ja länsiliittouman kanssa erityisesti Isis-järjestön vastaisessa taistelussa, josta paikalliset Peshmerga-joukot keräsivät valtavasti taistelukokemusta ja kansainvälistä arvostusta. Toisaalta Irakin Kurdistanilla on pitkä maaraja Iranin kanssa, ja se on taloudellisesti erittäin riippuvainen itäisestä naapuristaan. Iranin poliittinen ja sotilaallinen painostus on voimakasta paitsi suoraan Erbiliä kohtaan, myös Bagdadin keskushallinnon kautta. Irakin ja Iranin välillä on solmittu turvallisuussopimuksia, jotka velvoittavat Irakia riisumaan iranilaiset kurdiryhmät aseista ja siirtämään ne kauemmas rajalta. Tämä asettaa kurditaistelijat ahtaalle, sillä heidän liikkumatilansa ja kykynsä toteuttaa sotilaallisia operaatioita on tiukasti rajattu.
Ajatus siitä, että ulkovallat, kuten Yhdysvallat ja Israel, liittoutuisivat avoimesti näiden kurdimiliisien kanssa Iranin hallinnon kaatamiseksi, sisältää merkittäviä strategisia haasteita. Sotilasasiantuntijat ja geopoliittiset analyytikot painottavat, että vaikka kurdijoukoilla on huomattavaa taistelutahtoa ja kokemusta asymmetrisestä sodankäynnistä, pelkkä ulkopuolinen sotilaallinen väliintulo tai lentokieltoalueiden perustaminen ei riitä vakaan lopputuloksen saavuttamiseen. Iran on maantieteellisesti valtava ja sotilaallisesti erittäin kyvykäs valtio, jolla on laaja verkosto liittolaisia ja asiamiesryhmiä ympäri Lähi-itää.
Hallinnon vaihtuminen tavalla, joka ei johtaisi valtion täydelliseen romahdukseen ja sisällissotaan – kuten tapahtui osittain Irakissa ja Afganistanissa – edellyttäisi laajaa sisäistä tukea. Iranin kurdien lisäksi maan sisällä on lukuisia muita merkittäviä etnisiä vähemmistöjä, kuten belutšit maan kaakkoisosassa, arabit lounaassa Khuzestanin alueella sekä azerit luoteessa. Jotta Iranin nykyinen hallinto voitaisiin todellisuudessa haastaa ja korvata toimivalla järjestelmällä, se vaatisi näiden kaikkien ryhmien sekä maan persiankielisen enemmistön yhtenäistä rintamaa. Ulkopuolinen sotilaallinen puuttuminen ilman vahvaa, yhdistynyttä sisäistä oppositiota voisi johtaa pitkittyneeseen ja veriseen konfliktiin, jolla olisi katastrofaalisia heijastusvaikutuksia koko alueen ja maailman turvallisuuteen.
Kurditaistelijoiden valmius tarjota osaamistaan ja henkeään on kiistaton, mutta heidän roolinsa mahdollisessa laajemmassa konfliktissa on sidottu suurvaltapolitiikan ratkaisuihin. Toistaiseksi he joutuvat toimimaan varjoissa, vahvistamaan rivejään ja ylläpitämään valmiuttaan samalla, kun he kantavat jatkuvaa huolta Iranin seuraavasta ohjusiskusta.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: CBN News, Geopoliittinen ja historiallinen tietokanta
Päivämäärä: 29.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti