Pohjois-Makedonian presidentti Gordana Siljanovska-Davkova ja NATOn pääsihteeri Mark Rutte pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden Skopjessa 3. maaliskuuta 2026. Tapaamisessa korostuivat alueellinen vakaus, puolustusinvestoinnit ja liittokunnan yhtenäisyys globaalien haasteiden edessä.
Presidentti Siljanovska-Davkova aloitti tilaisuuden toteamalla, että hän oli jo ilmoittanut pääsihteerille viikonloppuna koolle kutsumastaan turvallisuusneuvostosta, johon myös Rutte osallistui. Hän painotti, että nykyiset monimutkaiset turvallisuusolosuhteet vaativat valmiuden vahvistamista, ennakkovaroitusinstrumenttien toiminnan tehostamista sekä vahvempia ja kestäviä investointeja puolustuskykyyn.
"Uskon vahvasti, että NATO ei ole vain sotilasliitto; se on jaettujen arvojen, jaetun vastuun ja ennen kaikkea yhteisen vision yhteisö turvallisen tulevaisuuden puolesta", presidentti sanoi. Hän vakuutti Pohjois-Makedonian jatkavan vastuullisena jäsenenä ja korosti maan olevan uskottava liittolainen, joka toteuttaa puolustusinvestointisuunnitelmaa. Tähän sisältyy tavoite asettaa tietty prosenttiosuus bruttokansantuotteesta puolustukseen vuoteen 2035 mennessä.
Presidentti tähdensi, ettei kyse ole vain prosenteista, vaan investoinnista yhteiseen puolustukseen ja turvallisuuteen. Pohjois-Makedonia on jo saavuttanut Walesin huippukokouksen 2 prosentin BKT-tavoitteen, ja tällä hetkellä yli 30 prosenttia näistä varoista on suunnattu varusteluun ja modernisointiin. Maa osallistuu aktiivisesti pelotevaikutuksen luomiseen ja NATOn aseman suojelemiseen muun muassa Latviassa, Romaniassa, Kosovon KFOR-operaatiossa sekä Bosnia ja Hertsegovinan Althea-missiossa.
Ukrainan osalta presidentti totesi yhteistyön ja tuen jatkuvan tavoitteena kestävän ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttaminen. Puheensa päätteeksi hän painotti, että suurin takuu Länsi-Balkanin rauhalle ja kestävyydelle ulkopuolista vaikutusvaltaa vastaan on alueen kiireellinen ja täysi poliittinen integraatio Euroopan unioniin. Hän odottaa vuoden 2026 Ankaran huippukokouksen kiinnittävän erityistä huomiota Länsi-Balkanin turvallisuustilanteeseen ja vaati loppua keinotekoisille historiallisille ja identiteettiin liittyville syille, jotka estävät alueen EU-jäsenyyden.
Pääsihteeri Mark Rutten vastaus
Pääsihteeri Mark Rutte kiitti presidenttiä vieraanvaraisuudesta ja kutsui Pohjois-Makedoniaa järkähtämättömäksi ja arvostetuksi liittolaiseksi. Hän kiitti maan sotilaita, jotka palvelevat muiden liittolaisten rinnalla Bulgariassa ja Latviassa suojaten liittokunnan itäistä sivustaa.
Rutte antoi tunnustusta sille, että Pohjois-Makedonia on käyttänyt yli 2 prosenttia BKT:staan puolustukseen vuonna 2025 ja valmistelee polkua 5 prosentin tavoitteeseen vuoteen 2035 mennessä. "Nyt ei ole aika itsetyytyväisyyteen; kaikkien liittolaisten on tehtävä enemmän. Puolustusinvestointien lisääminen ja tuotannon kasvattaminen on avainasemassa sovittujen suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi ja NATOn suunnitelmien täydeksi resursoimiseksi", Rutte totesi.
Pääsihteeri kiitti myös maan tukea Ukrainalle, mukaan lukien panosta Saksassa sijaitsevaan komentoelimeen, joka tarjoaa turvallisuusapua ja koulutusta, sekä osallistumista PURL-aloitteeseen, joka toimittaa sotilaallista apua. Hän painotti, että momentumia on ylläpidettävä, jotta Ukraina voi puolustautua Venäjän terroria vastaan ja estää tulevat hyökkäykset.
Länsi-Balkanista puhuessaan Rutte totesi alueen olevan strategisesti tärkeä ja vakuutti, ettei NATO salli turvallisuustyhjiön syntymistä. Hän kiitti maata pitkäaikaisesta tuesta KFOR-missiolle, jolla on perustavanlaatuinen rooli pysyvän turvallisuuden takaamisessa Kosovossa. NATO on sitoutunut puolustamaan jokaista tuumaa liittolaisten alueesta. Rutte totesi valmistelujen olevan hyvässä vauhdissa heinäkuun Ankaran huippukokousta varten.
Toimittaja kysyi NATOn kantaa Lähi-idän viimeaikaisiin tapahtumiin, joissa Iran ja NATO-jäsenvaltiot ovat olleet vastakkain, sekä Pohjois-Makedonian mahdollista tukea NATOn interventiolle.
Pääsihteeri Rutte selvensi, ettei NATO itsessään ole osapuolena Lähi-idän tapahtumissa, mutta korosti Iranin muodostamaa uhkaa. Hänen mukaansa Iran on lähellä ydinasekapasiteetin ja ballististen ohjusten hankkimista, mikä uhkaa alueen lisäksi myös Eurooppaa. Hän kutsui Iranin hallintoa "kaaoksen viejäksi", joka on vastuussa terrori-iskuista ja salamurhayrityksistä. Rutte vakuutti NATOn puolustavan jokaista tuumaa alueestaan 360 asteen lähestymistavalla, johon kuuluu terrorismin vastainen taistelu. Hän totesi maailman olevan parempi paikka Iranin ydin- ja ohjuskapasiteetin heikentyessä.
Presidentti Siljanovska-Davkova vastasi, ettei hän voi kommentoida mahdollisia tulevia interventioita, koska NATO suojelee jäsentensä aluetta. Hän painotti, että kaikki NATOn toimet päätetään yhteisesti liittokunnan sisällä käytyjen keskustelujen jälkeen.
Toisessa kysymyksessä nostettiin esiin liittokunnan yhtenäisyys liittyen Yhdysvaltojen ja Israelin kampanjaan Iranissa ja joidenkin liittolaisten esittämät erilaiset näkemykset. Rutte korosti, että kyseessä on Yhdysvaltojen ja Israelin johtama kampanja, mutta monet liittolaiset tarjoavat tukea esimerkiksi logistiikan ja tukikohtien kautta. Hän mainitsi esimerkkinä Espanjan Patriot-järjestelmän Turkissa, joka on suojannut liittolaisten etuja jo 10 vuotta. Rutte totesi aistineensa laajaa tukea Euroopan johtajien keskuudessa Iranin ydin- ja ohjuskapasiteetin heikentämiselle.
Kirjoittaja: Aksu
Lähde:
Päivämäärä: 3. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti