 |
| Naton pääsihteeri esitteli vuoden 2025 vuosiraportin ja painotti merkittäviä lisäyksiä jäsenmaiden puolustusbudjetteihin yhä monimutkaisemmassa globaalissa turvallisuustilanteessa. AI Kuva/Grok Image |
Naton pääsihteeri avasi vuoden 2025 vuosiraportin julkaisutilaisuuden toivottamalla osallistujat tervetulleiksi ja kiittämällä läsnäolosta. Pääsihteeri totesi, että raportti on pohjimmiltaan yhteenveto siitä, mistä on keskusteltu, mitä on päätetty ja mitä Nato on tehnyt koko vuoden 2025 ajan.
Vuosi oli erittäin tapahtumarikas. On käynyt selväksi, että maailma muuttuu jatkuvasti, ja puolustusliitto sopeutuu varmistaakseen valmiutensa. Venäjän johtajan Vladimir Putinin hyökkäyssota jatkui, samoin kuin tuki Venäjän sodalle Kiinasta, Iranista, Pohjois-Koreasta ja Valko-Venäjältä. Naton alueen yhteydessä nähtiin yhä piittaamattomampaa venäläistä toimintaa, olipa kyse sitten ilmatilan loukkauksista tai hybridikysymyksistä. Kiina jatkoi sotilaallista varustautumistaan ja terrorismin uhka säilyi.
Vuoden 2025 uhkakuva teki selväksi, että toimia on lisättävä. Koko vuoden ajan Nato jatkoi yhtenäistymistään varmistaakseen kykynsä vastata mihin tahansa uhkaan kaikilla toimialueilla, sekä nyt että tulevaisuudessa. Viime vuonna alkoi uusi luku yhteisessä puolustuksessa. Puolustusliitto tunnusti kollektiivisesti, että monimutkainen ja vaarallisempi turvallisuusympäristö vaati rohkeampaa lähestymistapaa, joka edellyttää vahvempaa, oikeudenmukaisempaa ja tappavampaa liittoumaa. Tästä syystä Naton huippukokouksessa Haagissa tehtiin historiallinen päätös nostaa puolustusinvestoinnit viiteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Koska liittolaiset osoittavat enemmän varoja elintärkeisiin suorituskykyihin, on varmistettava, että tarjonta vastaa kysyntää. Siksi sovittiin myös puolustustuotannon ja innovaatioiden lisäämisestä sen varmistamiseksi, että teollisuus pystyy tarjoamaan sotavoimien tarvitsemat resurssit. Nämä olivat ratkaisevia päätöksiä, jotka muokkaavat liittouman tulevaisuutta.
Puolustusinvestoinnit ja uudet turvallisuustoimet
Puolustusinvestoinneissa edistyminen on ollut vahvempaa kuin koskaan. Vuonna 2025 ensimmäistä kertaa kaikki liittolaiset saavuttivat vuonna 2014 sovitun tavoitteen investoida vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustukseen, ja monet menivät paljon pidemmälle. Tämä ratkaiseva suuntaus on prioriteetti tulevina vuosina. Liian kauan Euroopan liittolaiset ja Kanada olivat liian riippuvaisia Yhdysvaltain armeijasta, eikä vastuuta otettu riittävästi. Euroopassa ollaan ylpeitä saavutetusta valtavasta edistyksestä ja tehdyistä investoinneista, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kohdattujen uhkien torjumiseksi. Venäjä on edelleen merkittävin ja vakavin uhka turvallisuudelle euroatlanttisella alueella. Kuluneen vuoden aikana Venäjä on yrittänyt testata turvallisuutta ja häiritä yhteiskuntia muun muassa ilmatilan loukkauksilla, sabotaasilla, haitallisella kybertoiminnalla, poliittisella sekaantumisella ja informaatiouhkilla.
Naton vastaus Venäjän ja muiden piittaamattomiin provokaatioihin on ollut selkeä, nopea ja päättäväinen. Kriittiselle infrastruktuurille aiheutuneet vahingot johtivat nopeasti Itämeren vartiointijärjestelmän (Baltic Century) luomiseen mahdollisten uhkien torjumiseksi. Syyskuussa venäläisten droonien tekemät ilmatilan loukkaukset Puolan yllä johtivat itäisen vartiointijärjestelmän (Eastern Century) perustamiseen. Tämä vahvistaa entisestään puolustusta. Samalla panostetaan droonien vastaisiin teknologioihin ja jatketaan investointeja koko Naton pelotteeseen ja puolustukseen.
Tuki Ukrainalle ja PEARL-ohjelma
Nato jatkaa ratkaisevan tuen antamista Ukrainalle, sillä turvallisuus on tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Siksi vuonna 2025 liittolaiset antoivat ylivoimaisen valtaosan sotilaallisesta avusta Ukrainalle humanitaarisen ja muun ei-kuolettavan avun lisäksi. Helmikuussa 2025 Puolaan avattiin JTEC, ensimmäinen yhteinen Nato-Ukraina-keskus, jonka tarkoituksena on jakaa sodasta saatuja kokemuksia. Kesällä 2025 käynnistettiin PEARL-ohjelma, joka tarjoaa Ukrainalle miljardien eurojen edestä elintärkeää amerikkalaista sotilaskalustoa Naton liittolaisten ja kumppaneiden maksamana. Ratkaisevassa roolissa on myös esikunta Wiesbadenissa. Yhteistyötä tehdään kaikkien "halukkaiden koalitioon" vuonna 2025 muodostaneiden kumppaneiden kanssa sen varmistamiseksi, että sodan päätyttyä on olemassa turvatakuut rauhan turvaamiseksi. Vuosi 2025 oli Natolle merkittävä virstanpylväs.
Kysymys- ja vastausosio paljasti geopoliittiset jännitteet
Associated Pressin toimittaja otti esiin ristiriidan raportin ja todellisuuden välillä, mainiten muun muassa liittolaisen suunnitelmat Grönlannin suhteen, Yhdysvaltojen presidentin kommentit liittolaisten kutsumisesta pelkureiksi ja sen, ettei Venäjän presidentti vaikuta pelotellulta. Pääsihteeri vastasi tähän toteamalla, ettei koko Nato olisi saavuttanut kahden prosentin tavoitetta vuoden 2025 lopussa ilman nykyistä Yhdysvaltain hallintoa. Suuret taloudet kuten Espanja, Italia, Belgia ja Kanada olivat kaukana kahden prosentin rajasta, mutta ne kaikki saavuttivat sen, mikä tuo puolustukseen miljardeja euroja ja dollareita. Pääsihteeri lisäsi, että Haagin huippukokouksessa ei olisi ikinä saavutettu sitoumusta käyttää viittä prosenttia BKT:stä puolustukseen (mukaan lukien 3,5 prosenttia ydinpuolustukseen) ilman Yhdysvaltain nykyistä hallintoa. Lisäksi hän piti erittäin tärkeänä, että uusi Yhdysvaltain presidentti Trump avasi uudelleen vuoropuhelun Venäjän kanssa Ukrainan sodan lopettamiseksi, sillä hänen mukaansa vain Yhdysvallat pystyi murtamaan pattitilanteen.
Deutsche Wellen (DW) toimittaja kysyi Lähi-idän ja Iranin tilanteesta. Pääsihteeri kertoi, että Nato on jo pitkään tehnyt selväksi, ettei Iran saa pitää hallussaan ydinaseita. Nato on myös tunnustanut Iranin ohjelman muodostaman uhan. Yhdysvallat heikentää parhaillaan näitä ydin- ja ohjusvalmiuksia. Esimerkkinä hän mainitsi Diego Garcian Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen tukikohdan, joka joutui ohjuksen kohteeksi. Koska kyseinen ohjus pystyy lentämään 4000 kilometriä, on looginen johtopäätös, että Iranilla on nyt entistä vaarallisempia suorituskykyjä. Pääsihteeri painotti, että Nato seisoo lujasti liittolaistensa rinnalla ja on onnistuneesti torjunut Iraniin suunnatut ballistiset ohjukset kolmessa erillisessä tapauksessa Turkkia kohti. Merireittien aukipitämiseksi ja laivojen turvallisen liikkumisen varmistamiseksi on koottu yli 30 maan ryhmä, johon kuuluu Naton jäsenmaiden lisäksi maita kuten Japani, Etelä-Korea, Australia, Uusi-Seelanti, Bahrain ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat.
BBC:n toimittaja kysyi Ukrainan tilanteesta Iran-toimien varjossa sekä presidentti Trumpin esittämästä kritiikistä, jossa hän kutsui Nato-liittolaisia pelkureiksi. Pääsihteeri vastasi, että elintärkeän kaluston virta Ukrainaan jatkuu Yhdysvaltojen ja Euroopan liittolaisten toimesta. Trumpin kommentteihin hän vastasi huomanneensa turhautumista siihen, että eurooppalaiset tarvitsivat aikaa reagoida hänen pyyntöihinsä merireittien turvaamisesta. Pääsihteeri ymmärsi Yhdysvaltojen salassapitotarpeen, mutta totesi sen johtaneen siihen, että Euroopan organisoituminen vie aikaa. Nyt Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ranskan johdolla kootut maat tekevät yhteistyötä.
Interfax Ukraine -uutistoimiston toimittaja viittasi Washington Postin artikkeliin, jonka mukaan Pentagon harkitsisi Ukrainalle tarkoitettujen aseiden ohjaamista Lähi-itään. Pääsihteeri vastasi, että elintärkeä yhdysvaltalainen kalusto, mukaan lukien torjuntaohjukset, virtaa edelleen Ukrainaan PEARL-ohjelman kautta. Hän lisäsi, että ohjelman käynnistämisestä lähtien PEARL on toimittanut noin 75 prosenttia Ukrainan Patriot-pattereiden ohjuksista ja 90 prosenttia muiden ilmapuolustusjärjestelmien käyttämistä ammuksista.
Turkin tilanteeseen ja ballistisiin ohjusiskuihin liittyvään kysymykseen pääsihteeri vastasi, että Nato on maailmanhistorian vahvin sotilasliitto ja tekee kaikkensa kaikkien 32 liittolaisen voimin tehdäkseen selväksi mille tahansa vastustajalle, että turvallisuus taataan.
Ammusvarastojen ehtymistä koskevaan kysymykseen pääsihteeri myönsi, että puolustustuotannon lisääminen on keskeinen painopistealue. Ammusten tuotantoa on pystytty kasvattamaan kuusinkertaiseksi pariin vuoteen verrattuna, mutta tehtävää on vielä. Puolustusteollisuuden perusta ei tällä hetkellä tuota tarpeeksi, ja innovaatioiden käyttöönotto on liian hidasta. Drooni- ja antidrooniknologioiden sekä tekoälyn integroiminen osaksi kokonaispuolustusta on ratkaisevan tärkeää. Eurooppalaisten yritysten nähdään investoivan yhä enemmän Yhdysvaltoihin ja päinvastoin, esimerkiksi ohjusten valmistamiseksi Patriot-järjestelmiin.
Frankfurter Allgemeine Zeitungin (FAZ) edustaja kysyi väitteistä, joiden mukaan Venäjä toimittaa taisteludrooneja Iraniin, ja Unkarin mahdollisesta tietovuodosta. Pääsihteeri vastasi, että on yleisessä tiedossa Venäjän, Iranin, Pohjois-Korean ja Kiinan tekevän tiivistä yhteistyötä. Iran on yksi olennaisten varusteiden toimittajista Venäjälle. Kaikki 32 liittolaista ovat yhtä mieltä siitä, että Venäjä on merkittävin uhka turvallisuudelle, eikä tästä uhasta käydä keskustelua.
Al Jazeeran toimittaja pyysi selvennystä pääsihteerin saamaan kritiikkiin Euroopan diplomaateilta liittyen Yhdysvaltojen ja Israelin toimiin. Pääsihteeri pysyi kannassaan todeten, että Iranin ydin- tai ohjusvalmius on eksistentiaalinen uhka Israelille ja uhka myös Euroopalle. Hän taputti Yhdysvaltojen toimille Iranin valmiuksien heikentämiseksi. Naton liittolaiset ovat yksimielisesti tuominneet Iranin iskut naapureihinsa. Merireittien turvaamiseksi koottu ryhmä toimii nyt aktiivisesti Yhdistyneen kuningaskunnan ja pääministeri Starmerin johdolla.
Deutsche Wellen (DW) toimittaja kysyi, onko Ukraina jo osa Naton puolustusekosysteemiä ilman muodollista jäsenyyttä. Pääsihteeri korosti, että Nato ei ole konfliktin osapuoli, mutta koordinoi tukea, koulutusta, asetoimituksia ja kokemusten jakamista JTEC-keskuksen kautta. Ukrainan polku Natoon sovittiin Washingtonin huippukokouksessa 2024, mutta se vie aikaa. Pariisissa tammikuussa presidentti Macronin johdolla sovitut turvatakuut tulitauon tai rauhansopimuksen jälkeiselle ajalle ovat äärimmäisen olennaisia, jotta Putin ei yritä hyökätä uudelleen.
Espanjalaisen median kysyessä Espanjan rajallisesta puolustusmenojen kasvusta (2 prosentista 2,1 prosenttiin) verrattuna muiden tavoittelemaan viiteen prosenttiin, pääsihteeri kiitti Espanjaa sen tekemistä valtavista rakenteellisista panostuksista. Espanja on saavuttanut kahden prosentin rajan ja osallistuu aktiivisesti Naton operaatioihin kaikkialla, muun muassa Patriot-patterilla. Pääsihteeri totesi, että liittouma on eri mieltä Espanjan kanssa tarvittavasta tasosta; Nato katsoo Espanjan tarvitsevan 3,5 prosenttia tavoitteiden saavuttamiseksi, kun taas Espanja uskoo 2,2 prosentin riittävän.
Hollantilaisen median edustaja kysyi presidentti Trumpin puheista, joissa tämä kutsui järjestöä pelkureiksi, ja onko vaikeneminen strategia pitää amerikkalaiset mukana. Pääsihteeri toisti, että Trump on ollut ratkaisevassa roolissa vuoropuhelun aloittamisessa Venäjän kanssa sekä koko liittouman nostamisessa 2 prosentin ja Haagin 5 prosentin tavoitteisiin. Tämä poistaa pitkään jatkuneen ärtymyksen siitä, että eurooppalaiset maksoivat amerikkalaisia vähemmän, ja varmistaa pitkän aikavälin puolustuskyvyn.
AFP kysyi kaluston riittävyydestä Ukrainalle, kun Lähi-idässä käytetään paljon varastoja. Pääsihteeri vahvisti virran jatkuvan, mutta painotti, että teollisuuden on tuotettava enemmän avaamalla uusia tuotantolinjoja ja lisäämällä vuoroja. Rahoitus on kunnossa massiivisten lisäpanostusten myötä.
Georgialaisen Euroscopen kysymykseen Naton suhteesta Georgiaan pääsihteeri vastasi, että Nato tekee tiivistä yhteistyötä Euroopan unionin kanssa. Nato kehottaa Georgiaa palaamaan EU-myönteiselle tielle ja jatkamaan demokratian ja oikeusvaltion kehittämistä. Suhteiden ylläpitäminen katsotaan paremmaksi vaihtoehdoksi vuoropuhelun jatkamiseksi.
Liettuan yleisradioyhtiön toimittaja kysyi, olisiko oikeudenmukaista vaatia Ukrainaa luopumaan Donbasin alueesta turvatakuita vastaan. Pääsihteeri totesi kaikkien, myös Ukrainan, haluavan sodan loppuvan kestävästi. Tämä edellyttää täysivaltaista ja turvallista Ukrainaa. Turvatakuut ovat ehdottoman elintärkeitä. Mitkä tahansa aluetta koskevat päätökset ovat selkeästi Ukrainan itsensä tehtäviä.
Italialaisen median kysymykseen Iranin ohjusten uhasta Euroopalle (viitaten 4000 kilometrin päässä olevaan Diego Garciaan) pääsihteeri vahvisti, että Iranin valmiudet ovat yhä vaarallisempia liittolaisille. Kaikki liittolaiset ovat yhtä mieltä siitä, ettei Iranilla saa olla ydinaseita eikä tällaisen laajuuden ohjuskapasiteettia. Naton sotilaat korkeimman johdon alaisuudessa tekevät kaikkensa varmistaakseen, että liittouma pystyy puolustamaan jokaista tuumaa sen alueesta.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: NATO News
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti