 |
| Euroopan puolustusnäyttelyssä kokoontuneet Naton ja eri jäsenmaiden edustajat, teollisuuden johtajat sekä Ukrainan asiantuntijat korostavat teollisen tuotannon nopeuttamista ja transatlanttisen yhteistyön välttämättömyyttä modernin pelotteen ylläpitämisessä. AI Kuva/Grok Image |
Euroopan puolustusnäyttelyssä ja -konferenssissa (European Defence Exhibition & Conference) maaliskuussa 2026 käytiin syvällinen paneelikeskustelu, joka toi esiin puolustusteollisuuden poikkeuksellisen tärkeän aseman nykypäivän turvallisuusympäristössä. Keskustelun avauksessa painotettiin, että Naton pelote on nykyään täsmälleen yhtä riippuvainen teollisesta kapasiteetista kuin se on sotilaallisesta kyvykkyydestä.
Naton pääsihteeri avasi tilaisuuden esittämällä kiitoksensa tapahtuman isännöinnistä. Hän toi esiin ylpeytensä Belgian toiminnasta sen nykyisen johdon, kuten Bartin ja Theo Franckenin, alaisuudessa. Belgia on palannut vahvasti puolustuksen ytimeen: maa saavutti kahden prosentin puolustusmenotavoitteen viime vuonna ja etenee nyt uskottavasti kohti 3,5 prosentin tasoa. Pääsihteeri nosti esille myös Belgian päättäväiset toimet varjolaivastojen torjumisessa, mainiten kaksi viikkoa aiemmin tapahtuneen operaation, jossa varjolaivaston alus otettiin kiinni ja tuotiin Antwerpenin satamaan. Ranska aloitti keskustelun varjolaivastojen muodostamasta merkittävästä tulonlähteestä, mutta Belgian käytännön johtajuus asiassa on ollut äärimmäisen tärkeää.
Puolustusteollisuuden johtajille Naton pääsihteerillä oli kolme erittäin selkeää viestiä. Ensimmäinen viesti on ehdoton kehotus olla valmiina. Teollisuuden on investoitava toimitusketjuihinsa, lisävuoroihin ja uusiin tehtaisiin. Kysyntä on todellista, ja alalle on tulossa ylimääräisiä kymmeniä ja satoja miljardeja euroja sekä dollareita. Tämä rahoituksen kasvu alkoi viime vuonna ja kiihtyy tulevina vuosina, mikä tarjoaa vapaiden markkinoiden yrityksille valtavan mahdollisuuden. Toinen viesti koskee nopeutta. Teollisuuden tuotantoa tarvitaan kipeästi, sillä varastot hupenevat erittäin nopeasti, kuten Lähi-idän ja Ukrainan tilanteet osoittavat. Varastot on täydennettävä uusimmalla innovaatiolla ja teknologialla, ja se on tehtävä nopeasti. Kolmas viesti korostaa saumatonta yhteistyötä. Pääsihteeri ilmaisi syvän vaikutuksensa nähdessään lukuisten yritysten tekevän Belgiassa ja Belgiasta käsin yhteistyötä eurooppalaisten toimijoiden sekä Yhdysvaltojen suurten yritysten kanssa. Transatlanttinen teollinen perusta tukee koko liittoumaa ja on olennainen osa sen pelotetta ja puolustusta. Vaikka puolustusrahat ja virkapukuiset miehet ja naiset ovat ratkaisevassa asemassa, ilman asianmukaista kalustoa taisteleminen on mahdotonta. Myös vastustajat ymmärtävät tämän täysin.
Belgian puolustusministeri otti kantaa siihen, kuinka hän tukee alaa. Hän korosti verkostoitumisen tärkeyttä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kohdalla. Belgialla ei ole samanlaisia suuria lippulaivayrityksiä kuin Saksalla tai Ranskalla, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia kuten FN Herstal ja John Cockerill. Maalla on kuitenkin satojen vuosien perinne aseteollisuudessa ja investoinneissa. Ministeri huomautti, että ala oli pitkään uinuvassa tilassa, koska vielä viisi vuotta sitten puolustusteollisuuteen sijoittamista pidettiin epäeettisenä. Tuolloin yrittäjät kohtasivat suuria esteitä pankkien ja Euroopan investointipankin kanssa, jotka kieltäytyivät rahoittamasta edes kaksikäyttöteknologiaa, kuten sotilaallisiin tarkoituksiin soveltuvia drooneja. Nyt puolustusala on erittäin haluttu, ja verkostoitumisen edistämiseksi järjestetään jatkuvasti näyttelyitä. Esimerkiksi näyttelyssä järjestetään ensimmäinen belgialais-saksalainen puolustusteollisuuspäivä, ja vastaavia tapahtumia on toteutettu Ranskan kanssa ja suunnitellaan Baltian maiden sekä Alankomaiden kanssa.
Belgiassa toimii tällä hetkellä 80 puolustusteollisuuden yritystä, mutta ministerin tavoitteena on kaksinkertaistaa tämä määrä 160:een tai jopa 200:aan seuraavan viiden vuoden aikana. Samalla hän on poikkeuksellisen tiukka taloudellisen palautuksen suhteen. Koska kyse on Belgian veronmaksajien rahoista, sopimuksista on saatava taloudellista hyötyä omalle maalle. Olipa kyse ranskalaisten kanssa tehtävistä yhteishankkeista tai yhdysvaltalaisista ohjelmista, työpaikkoja ei voida luoda yksinomaan Ranskaan tai Yhdysvaltoihin, vaan niitä on synnyttävä myös Belgiaan.
Yleisökysymyksessä nostettiin esille strateginen autonomia ja mahdollinen kasvava riippuvuus Yhdysvalloista. Naton pääsihteeri vastasi korostamalla keskinäisriippuvuutta. Yhdysvaltain presidentti Trump tapasi äskettäin viisi suurta yhdysvaltalaista puolustusalan yritystä, jotka suostuivat nelinkertaistamaan tuotantonsa. Nämä yritykset, kuten Lockheed Martin ja RTX, toimivat kuitenkin yli Atlantin. Vastaavasti Turkissa on noin 3 000 puolustusalan yritystä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä Euroopan ja Yhdysvaltojen kanssa. Belgia puolestaan tarjoaa vahvaa kokoavaa voimaa ja innovatiivista kyvykkyyttä. Turvallisuuden takaaminen miljardille ihmiselle vaatii kaikkien osallistumista, ja läntinen teollinen tuotanto ylittää selvästi sen, mitä Venäjä ja muut toimijat pystyvät tuottamaan. Rahoitusta on riittävästi kaikille – Yhdysvalloille, Euroopalle ja Kanadalle. Esimerkiksi eurooppalainen Thales investoi Yhdysvaltoihin, ja yhdysvaltalaiset yritykset investoivat Eurooppaan. Ajatus Yhdysvaltojen ja Euroopan teollisten perustojen erottelusta on täysin vanhanaikainen.
Belgian edustaja lisäsi, että strateginen autonomia on elintärkeää, mutta se ei saa tarkoittaa amerikkalaisten, kanadalaisten tai brittien syrjäyttämistä. Euroopan unionin on tehtävä huomattavasti enemmän ja parannettava tehokkuuttaan. Nykyisellään Euroopassa on liikaa yrityksiä, ja omien markkinoiden suojelu nostaa hintoja kohtuuttomasti. Eurooppalainen puolustusintegraatio ja yhteisten laitteiden hankinta ovat välttämättömiä hintojen laskemiseksi markkinalogiikan mukaisesti. Koska Belgia on sekä Naton että Euroopan unionin perustajajäsen ja isännöi molempien instituutioita, maa tukee vahvasti kumpaakin. Nato on korvaamaton Pohjois-Atlantin alueen kokonaisvaltaisessa puolustuksessa, joka perustuu yhteisiin arvoihin riippumatta siitä, kuka on Yhdysvaltain presidentti. Samanaikaisesti Euroopan on lisättävä omaa operatiivista kyvykkyyttään, jotta apua ei tarvitsisi aina pyytää Washingtonista, ellei tilanne ole täysin riistäytynyt käsistä.
Ukrainalainen toimittaja nosti esiin Ukrainan roolin transatlanttisessa turvallisuusarkkitehtuurissa ja huomioi, että asiantuntijoita on lähetetty jopa Lähi-itään Yhdysvaltojen pyynnöstä torjumaan drooneja. Naton pääsihteeri kuvasi Ukrainan roolia elintärkeäksi. Venäjän täysin provosoimattoman hyökkäyssodan myötä Ukraina on joutunut puolustamaan itseään, mutta se on samalla noussut innovaatioiden eturintamaan. Ukraina omaa nyt yhden maailman laajimmista tietotaidoista drooni- ja anti-drooni-teknologioissa. Presidentti Zelenskyin päätös lähettää ukrainalaisia tiimejä Lähi-itään ja Persianlahden maihin auttamaan droonien torjunnassa on vahva osoitus tästä osaamisesta. Eurooppalaiset valtiot sijoittavat Ukrainan puolustusteollisuuteen, mutta siellä on edelleen 10–15 miljardin euron käyttämätön potentiaali. Ukrainan pitäminen vahvana taistelussa vaatii liittoumalta jatkuvaa tukea muun muassa torjuntaohjusten ja muiden kriittisten varusteiden muodossa. Tässä Yhdysvalloilla on suuri rooli, jota kanadalaiset ja eurooppalaiset rahoittavat.
Belgian edustaja totesi, että vaikka Euroopan unionissa ja muualla maailmassa oli aluksi epäilijöitä, jotka eivät uskoneet Ukrainan kykyyn vastustaa hyökkäystä, Ukraina on osoittanut kaikki epäilyt vääriksi. Nyt kaikki haluavat hyödyntää Ukrainan teknologiaa, innovaatioita ja insinööritaitoa, koska se edustaa parasta mahdollista laatua edulliseen hintaan. Ministeri totesi suoraan pitävänsä alhaisista hinnoista, koska siten hän voi ostaa enemmän kalustoa.
Toisessa ukrainalaisessa kysymyksessä tiedusteltiin Naton valmiudesta hyödyntää JATEC-aloitetta (Joint Analysis, Training and Education Centre) ja ostaa ukrainalaisia ohjelmistoja. Pääsihteeri totesi, ettei hän voi mennä yksityiskohtiin avoimessa istunnossa, mutta vakuutti, että Puolassa sijaitseva Naton ja Ukrainan yhteinen JATEC-keskus kerää systemaattisesti kaikki sodan opit. Nämä opit ja uusimmat innovaatiot integroidaan suoraan omiin puolustussuunnitelmiin. Eurooppa ottaa jatkuvasti vahvempaa roolia puolustusasioissa. Esimerkiksi Saksa tulee kaksinkertaistamaan puolustusmenonsa vuoteen 2029 mennessä verrattuna vuoteen 2021, yltäen 153 miljardiin euroon, mikä vastaa Ranskan ja Britannian nykyisiä yhteisiä menoja. Kaikki Euroopan maat lisäävät puolustusmenojaan merkittävästi, mikä tulee johtamaan tulevaisuudessa yhä eurooppalaisvetoisempaan Natoon. Tämä on juuri sitä, mitä Yhdysvallat haluaa: Yhdysvallat pysyy mukana tavanomaisessa ja ydinasepelotteessa, mutta toivoo Euroopan ottavan entistä suuremman vastuun.
Tilaisuuden päätteeksi muistutettiin, että työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta mahdollisuudet ovat valtavat niille, jotka tekevät saumatonta yhteistyötä. Lopuksi puheenvuoro siirrettiin tärkeälle loppukäyttäjälle, Belgian puolustusvoimien komentajalle kenraali Frederik Vansinalle.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: NATO News
https://www.youtube.com/watch?v=NpPCN_XDZB0&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 16. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti