 |
| Presidentti Alexander Stubb isännöi ensimmäistä Suomessa järjestettyä Joint Expeditionary Force (JEF) -huippukokousta, jossa painotettiin horjumatonta tukea Ukrainalle, arktisen alueen turvallisuutta sekä transatlanttisen kumppanuuden pragmaattista luonnetta Iranin kriisin keskellä.AI Kuva/chatgpt |
Presidentti Alexander Stubb avasi aurinkoisessa Helsingissä järjestetyn Joint Expeditionary Force (JEF) -maiden huippukokouksen toteamalla, että on ollut suuri kunnia isännöidä tapahtumaa ensimmäistä kertaa Suomessa.
Paikalla olivat myös Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre sekä Islannin pääministeri, joka isännöi kokousta ensi vuonna Reykjavikissa. Stubb tähdensi, että nykymaailmassa ystävillä ja koalitioilla on valtava merkitys, ja että niissä kohtaavat sekä arvot että intressit. Hän kuvaili JEF-yhteistyötä kerrokselliseksi konseptiksi: ensin tarkastellaan kansallista puolustusta, toisena alueellista puolustusta ja kolmantena Natoa. JEF toimii näiden kaikkien siltana, muodostaen kaaren arktiselta alueelta Pohjois-Atlantille ja Itämerelle.
Stubbin mukaan nykyään tarvitaan pienempiä koalitioita, jotka ovat ketteriä, joustavia ja nopeita. Hän piti JEF-kokousten vapaamuotoista, ilman valmiita puheenvuoroja käytävää keskustelua yhtenä parhaista kansainvälisistä formaateista, joka tuottaa usein hyviä ideoita. Kokouksessa vahvistettiin sitoutuminen Euroopan turvallisuuteen ja vakauteen, vahvistettu tuki Ukrainalle ja osoitettiin JEF-maiden voima niiden toimiessa yhtenä rintamana. Kaiken toiminnan alavirtana on Venäjän uhan torjuminen.
Ensimmäisessä istunnossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi osallistui virtuaalisesti. Alkuperäinen ajatus oli hänen henkilökohtainen läsnäolonsa, mutta viime hetken matkustusjärjestelyjen muutosten vuoksi hän toimitti videoviestin. Stubb kertoi JEF-maiden viestin olevan hyvin selvä: maat seisovat Ukrainan rinnalla ja tuki jatkuu. Stubb iloitsi erityisesti JEF:n ja Ukrainan välisestä tehostetusta kumppanuudesta. Toisessa istunnossa osallistujilla oli tilaisuus viettää aikaa Kanadan pääministeri Mark Carneyn kanssa. Keskustelun painopisteenä oli pohjoinen ja arktinen alue – jota kokouksessa alettiin kutsua korkeaksi pohjoiseksi – ja johtovastuu tässä oli Norjalla ja Jonas Gahr Størellä. Alue on yksi JEF:n ydinalueista ja alue, johon kohdistuu kasvavaa huolta. Sille tullaan antamaan erityishuomiota, kun JEF:n rooli Naton lisääntyneen läsnäolon kehittymisessä jatkuu. Tänä iltana Mannerheim-museossa järjestettävällä illallisella keskustelunaiheeksi nousee JEF:n oman evoluution lisäksi transatlanttinen kumppanuus ja erityisesti uusin sota Iranissa.
Islannin pääministeri kiitti Stubbia kokouksen järjestämisestä ja yhtyi näkemykseen hedelmällisistä keskusteluista poliittisella tasolla. Hän huomautti, että ensi vuonna Reykjavikissa järjestettävän kokouksen turvallisuusympäristöä on vielä vaikea ennustaa 12 kuukauden päähän. Kokouksen järjestäminen Islannissa osoittaa liittouman leveyden ja painopisteen siirtymisen idästä pohjoiseen, vaikkakin kaikki on samalla yhteydessä toisiinsa. Lopulta se, millaista Venäjää pohjoisessa katsotaan, riippuu hyvin pitkälti siitä, miten Ukrainan sota päättyy. Tämä on kaikkien pohjoista turvallisuutta koskevien keskustelujen taustalla. Tavoitteena on padota päähyökkääjä riippumatta siitä, tuleeko se idästä vai pohjoisesta. Kukaan ei halua nähdä voitollista Venäjää pohjoisella sivustalla 12 kuukauden kuluttua. Islannin pääministeri iloitsi Kanadan osallistumisesta ja toivoi maan liittyvän seuraan myös ensi vuonna, huomauttaen lentomatkan Islantiin olevan mahdollisesti lyhyempi. Hän odottaa innolla voivansa esitellä JEF-maille, miten turvallisuutta hoidetaan Islannissa. Turvallisuuspolitiikan tietoisuus on Islannissa kasvanut huomattavasti viime kuukausina. Nato- ja JEF-puitteissa keskustellaan siitä, miten eri suorituskyvyt toimivat yhteen, jotta kaikki eivät käyttäisi rahaa samoihin asioihin. Islanti tekee turvallisuustyötä omalla tavallaan, keskittyen isäntämaan tukeen, infrastruktuuriin, hyvänä keskuksena ja hyvänä liittolaisena olemiseen maahan saapuville.
Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre yhtyi yhteenvetoon ja nosti esille sen, mitä Helsingissä tehtiin. Kokouksessa keskityttiin Itämeren sisäosien tilannekuvaan, mikä on tärkeää, koska JEF:n maantiede ulottuu kaukaa arktiselta alueelta Norjan, Ruotsin, Suomen ja Islannin kautta Itämerelle. Koska JEF toimii kansallisten toimien ja suuren Naton välisenä alueellisena kerroksena, tehokkuus edellyttää toisten ympäristön, huolenaiheiden ja mahdollisuuksien tuntemista. Støre kertoi vierailun Suomen rajavartiolaitoksen luona olleen erittäin hyödyllinen. Hän pääsi näkemään ammattimaisen lähestymistavan Itämeren vilkkaan liikenteen hallintaan. Suomalainen ammattimaisuus ja päivitetty tilannetietoisuus ovat tuoneet paljon lisäarvoa. Støre toisti kollegoidensa viestin Ukrainan tukemisen tärkeydestä. Ukraina on jatkuvan hyökkäyksen kohteena, mutta vastustaa sitä hyvin. Kuten Ukrainassa vieraillessa on todettu, he ovat nyt paremmassa asemassa kuin vuosi sitten kyettyään vastustamaan ja seisomaan etulinjassa. Pohjoismaat ja Baltian maat ovat Ukrainan parhaita ystäviä. Yhdessä Alankomaiden ja Britannian kanssa maat ovat sopineet nousevansa puolustamaan Ukrainaa, auttamaan sen tarvitseman kaluston hankkimisessa sen puolustautumiseksi, ja toimimaan poliittisesti kohti reilua ja oikeudenmukaista rauhaa.
Reutersin Anna Gordon kysyi Washington Postin raportista, jonka mukaan Yhdysvaltain puolustusministeriö olisi käyttänyt Euroopan Pearl-rahoitusta omiin tarkoituksiinsa, siirtäen noin 750 miljoonaa Nato-maiden tarjoamaa dollaria omien sotilasvarastojensa täydentämiseen sen sijaan, että ne olisi lähetetty Ukrainaan. Støre vastasi, että Pearl-projektissa on kyse sotilaskaluston ostamisesta Yhdysvalloista Euroopan valtioiden rahoituksella, ja Norja on hankkeen suurin rahoittaja. Kyse on paketeista, joita useat maat tekevät yhdessä, mekanismina ostaa Naton sotilasasiantuntijoiden kokoamia, Ukrainalle välttämättömiä paketteja ja viedä ne maahan. Støre sanoi, ettei hän ole tietoinen erityisistä säännöksistä koskien sitä, miten Yhdysvallat käyttää laitteiden myynnistä saamansa rahat. Hänen päähuomionsa on turvata näiden pakettien tuleva rahoitus, sillä ne koskevat ydinpuolustuskykyjä, erityisesti ilmapuolustusta. Ukraina tulee tarvitsemaan tätä kalustoa jatkossakin, ja nyt käydään yhä tiukempaa kilpailua ilmapuolustusjärjestelmistä Persianlahden maiden kanssa.
Yleisradion Petri kysyi Venäjän varjolaivastosta huomauttaen, että pääministeri Starmer ja presidentti Zelenskyi vaativat tiukempia toimia, mutta JEF-lausunnossa ei juurikaan ollut voimakasta kielenkäyttöä asiasta. Stubb vastasi toivottavansa Starmerin aloitteen tervetulleeksi ja korosti, ettei kyse ole kovemmasta kielenkäytöstä vaan kovemmista teoista. Resolvea on osoitettu Eagle S -aluksen tapauksessa sekä toisessa tapauksessa uudenvuodenaattona. Vastaavanlaisia toimia ovat tehneet Ruotsi, Tanska, Belgia, Alankomaat ja nyt myös Britannia, pysäyttäen Venäjän sotakoneiston rahoittamisen varjolaivaston kautta. Kaikki toimet näiden alusten pysäyttämiseksi ovat erittäin tervetulleita, ja Stubb ilmoitti vahvan tuen Starmerin aloitteelle.
Postimees-lehden Henry kysyi Volodymyr Zelenskyin ilmaisemasta valmiudesta Ukrainan liittymiseksi JEF-organisaatioon, tiedustellen onko se mahdollista ja milloin. Stubb vastasi, ettei pyyntö ole uusi ja asiasta on keskusteltu aiemmin. Alusta alkaen oli tärkeää pitää Ukraina mukana jossain muodossa, mikä johti tehostetun kumppanuuden ideaan, ja tätä polkua pitkin työtä jatketaan. Stubb huomautti myös, että kansalliset turvallisuusneuvonantajat antavat selonteon tämän kokouksen annista ukrainalaisille kollegoilleen.
Toisen rivin toimittaja huomautti sekä presidentin että pääministerin kommentoineen Yhdysvaltojen välittämien Ukrainan ja Venäjän välisten neuvottelujen pysähtyneen, ja kysyi tähän syytä sekä viestiä Yhdysvalloille. Støre rohkaisi Yhdysvaltoja jatkamaan sitoutumistaan ja pani merkille, ettei tapaamisia ole viime aikoina ollut. Viikonloppuna ukrainalaiset ja yhdysvaltalaiset neuvottelijat tapasivat, mutta Venäjän kanssa ei ole sovittu tapaamisia. Reilun ja oikeudenmukaisen rauhan saavuttaminen edellyttää neuvotteluja ja toivottavasti vihamielisyyksien lopettamista. Støre kertoi eurooppalaisten olevan selkeämpiä muotoillessaan avainperiaatteita rauhan ulkonäölle, sillä kyseessä on konflikti Euroopassa, jonka ratkaisu merkitsee enemmän Euroopan maille. Yhdysvallat on aivan keskeinen tekijä osapuolten saamisessa pöytään, ja Støre kannusti Yhdysvaltoja painostamaan Venäjää enemmän neuvotteluihin. Stubb täydensi, että hän ja Støre työskentelevät paljon taustalla ukrainalaisten ja amerikkalaisten neuvottelijoiden kanssa, saaden tietoa ja rohkaisten heitä jatkamaan. Kolmikantaneuvotteluja on käyty kolme kierrosta Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen kesken. Kahden viikonlopun kahdenvälisten neuvottelujen jälkeen prosessi on pysähtynyt, mutta ei loppunut. Työtä on vielä paljon tehtävänä, mutta perusoletus on edelleen se, että Ukraina haluaa rauhaa ja Venäjä ei.
Keskiriviltä kysyttiin, onko tämä huippukokous tarkoitettu lähinnä itseluottamuksen rakentamiseen pienille ja keskisuurille maille. Stubb iloitsi, ettei kysymystä esitetty Starmerille. Hän selvensi, että kyse on samanmielisten maiden ryhmästä, joka jakaa paitsi arvot myös intressit. Sotilaallisesta ja puolustuksellisesta näkökulmasta yhteistyö on järkevää. Maantieteellisesti JEF-maat muodostavat hevosenkengän alueen ympärille, osa kuuluen Brunssumin ja osa Norfolkin alueisiin. Se toimii siltana alueellisten operatiivisten rakenteiden ja Naton välillä kriisitilanteessa, joka on alle 5. artiklan kynnyksen. Stubb mainitsi myös olevansa erittäin kiitollinen Suomen Nato-jäsenyydestä. Ilman kolmen vuoden takaista huhtikuun 4. päivää hän ei ollut varma, olisiko Suomi ja Ruotsi toivotettu jäseniksi juuri nyt. JEF-yhteistyö toimi Naton jäsenmaille osoituksena Suomen ja Ruotsin vakavasti otettavista armeijoista. Stubb muistutti, että Suomella on yhdessä Turkin, Puolan ja Ukrainan kanssa Euroopan suurimpiin kuuluvat asevoimat, joten hän ei tunne oloaan pienen tai keskisuuren maan edustajaksi.
Turvallisuuspolitiikan kirjeenvaihtaja kysyi, kuinka Vladimir Putin ja Venäjä pakotetaan lopettamaan sota, kun Venäjä ei halua rauhaa ja neuvottelut ovat umpikujassa. Islannin pääministeri aloitti toteamalla, että dynamiikan on alettava muuttua ja on katsottava, kenen selkä on seinää vasten. Ukrainan on todettu olevan yhä vahvemmassa asemassa kuin vuosi sitten. Venäjän puolella kuolonuhrit kasvavat ja he menettävät ukrainalaisten valloittamaa aluetta. Talous on kuitenkin avainasemassa. Venäjän talous on huonossa tilassa, ja kaikkien on ymmärrettävä, kuinka luoda maksimaalinen taloudellinen paine, sillä se tulee olemaan ratkaiseva puristus. Ukrainalaiset vahvistavat asemiaan maassa, mutta JEF-maiden lisäpanostukset ovat merkityksellisiä heidän asiantuntemukselleen. Stubb lisäsi, että painetta tarvitaan, jotta Venäjä laskelmoi rauhansopimuksen palvelevan heitä paremmin. Taistelukentällä Venäjä on menettänyt 500 000 sotilasta yhtä Ukrainan maaprosenttia kohden, ja nyt ukrainalaiset surmaavat yli 30 000 venäläistä kuukaudessa, eikä Venäjä kykene värväämään joukkoja takaisin. Lähestytään hetkeä, jolloin Venäjän saattaa olla pakko julistaa yleinen liikekannallepano, mikä tuo omat ongelmansa. Talouden osalta Stubb piti valitettavana Yhdysvaltojen päätöstä poistaa Venäjän öljypakotteet, toivoen sen olevan lyhytaikaista. Stubb nosti esiin Venäjän pankkien tilan, sillä tietojen mukaan ne ovat lähellä pankkikriisiä, jolla tulee olemaan taloudellisia seurauksia. Näiden asioiden yhteisvaikutuksen myötä Venäjän strategisen tavoitteen on muututtava sodan lopettamiseksi.
Bloombergin Dominik kysyi Stubbilta mahdollisuudesta vaihtaa sotilaallista tukea Persianlahdella Ukrainan tukemiseen. Stubb sanoi, että nyt nähdään myös amerikkalaisten ystävien ymmärrys Ukrainan armeijan ja puolustuksen kyvykkyyksistä. Ukraina on lähettänyt Persianlahden alueelle kolme sotilastiimiä ja neuvottelijoita auttamaan Yhdysvaltojen lähimpiä liittolaisia ilmapuolustuksen rakentamisessa moderneja drooneja ja ohjuksia vastaan. Stubb toivoi tämän kyvykkyyden johtavan laajaan hyvän tahdon eleeseen yhdysvaltalaisten suunnalta. Venäjä toimittaa Iranille tiedustelutietoa, joka johtaa amerikkalaissotilaiden kuolemiin ja infrastruktuurin tuhoon alueella. Ukraina on paikalla auttamassa Persianlahden maita estämään tilanteen pahenemisen. Stubb näki toivonkipinän siinä, että Ukraina voi auttaa näitä maita, toivoen sen vaikuttavan paitsi rauhanneuvotteluihin, myös Yhdysvaltojen yleiseen lähestymistapaan konfliktiin.
MTV:n toimittaja kysyi huolesta, joka liittyy ukrainalaisten droonien saapumiseen Baltian maiden ilmatilaan tällä viikolla, ja mitä investointeja droonien havaitsemiseen tarvitaan. Stubb sanoi asian olleen esillä, ja yhteisen lausunnon toiseen kappaleeseen lisättiin maininta näiden välikohtausten vuoksi. Tapaukset osoittavat tarpeen tehdä yhteistyötä ukrainalaisten kanssa omien ilmapuolustusjärjestelmien rakentamisessa, sillä ukrainalaisilla on droonien ja ohjusten vaatima asiantuntemus. Tämä on asia, jota voidaan tarkastella myös JEF-kumppanien kanssa.
Puolan valtiontelevision Lara kysyi JEF:n laajentumisesta ja uusien jäsenten suunnitelmista Ukrainan ohella. Islannin pääministeri totesi, että uusien maiden kanssa halutaan aina toimia, mutta kyseessä on hienovarainen raja. JEF:stä ei haluta luoda mini-Natoa tai foorumia, joka muuttaa liittoutumien tai painopisteiden suuntaa. Asia on ratkaistu toistaiseksi hyvin tehostetulla kumppanuudella, jonka kautta henkilöitä, kuten pääministeri Carney, osallistuu kokouksiin ja tuo lisäarvoa. Tämä mekanismi on toiminut tähän asti hyvin.
Kolmannelta riviltä kysyttiin, mitä Iranin tilanteelta on odotettavissa seuraavaksi ja millainen viesti Trumpilta tai hänen sisäpiiriltään on saatu heihin ollessa yhteydessä. Støre vastasi konfliktin astuvan neljännelle viikolleen tänä viikonloppuna, ja sen päättymistä on vaikea ennustaa konfliktin ollessa yhä eskalaatiovaiheessa. Yhdysvalloilla on sotilaalliset kohteensa, joihin se Israelin kanssa iskee aktiivisesti Iranin sotilaallisten kapasiteettien heikentämiseksi. Iranilla on yhä kyky vastata alueella. Tällä viikolla on ollut keskusteluja mahdollisista diplomaattisista neuvotteluista sodan lopettamiseksi. Sodalla on seurauksia paljon alueen ulkopuolella, samoin kuin Ukrainan sodalla. Vaikutukset energiaan, ruokaan ja lannoitteisiin, jotka eivät pääse alueelta ulos, ovat maailmantaloudelle erittäin vakavia. Osapuolten vastuulla on löytää tie ulos tästä eskalaatiosta. Støre tuomitsi Iranin iskut naapurivaltioihin, jotka eivät ole tehneet mitään hyökkäyksiä, mutta joutuvat kärsimään Iranin ohjuksista ja drooneista. Hormuzinsalmen sulkeminen on kuristusote maailmantaloudesta, ja mitä nopeammin se ratkaistaan, sen parempi.
STT:n Niilo esitti kysymyksen presidentti Stubbilta ja pääministeri Støreltä koskien presidentti Trumpin käyttämää erittäin kovaa kielenkäyttöä Nato-liittolaisten puuttumisesta avunantoon Yhdysvalloille ja Israelille Hormuzinsalmella ja Iranin vastaisessa sodassa, tiedustellen missä luottamus Atlantin yli tällä hetkellä lepää. Stubb kuvaili transatlanttista kumppanuutta erittäin pragmaattiseksi. Osa siitä on arvopohjaista, mutta suurin osa on nykyään intressipohjaista. Yhdysvaltojen ulkopolitiikka on erilaista kuin aiemmin, ja maiden on työskenneltävä asioissa, joissa on selkeä yhteisymmärrys, kuten puolustuksessa, Natossa ja Suomen tapauksessa jäänmurtajissa. Asioissa, jotka liittyvät kansainvälisiin organisaatioihin, ilmastonmuutokseen tai Euroopan unioniin, on syytä kunnioittavasti olla eri mieltä. Iranin sota ei ole Naton asia, koska Nato on puolustusliitto. Sodan päättyessä on todennäköisesti maita, jotka ovat valmiita auttamaan esimerkiksi Hormuzinsalmen aukipitämisessä, minkä vuoksi Suomi, Norja ja Islanti liittyivät julistukseen 31 muun maan kanssa. Tilannetta seurataan päivä kerrallaan ja työtä amerikkalaisten kanssa jatketaan.
Støre säesti Stubbia korostaen, että Nato on heidän alueensa puolustusliitto. Hän teki selväksi, ettei hänellä ole sympatiaa Iranin hallintoa kohtaan, joka terrorisoi omaa kansaansa, epää ihmisoikeudet ja vapaudet sekä tappaa ihmisiä, kun nämä puolustavat vapauksiaan, ja lisäksi levittää konfliktia alueella. Norja on kuitenkin toistanut alusta alkaen: tämä ei ole heidän sotansa. Yhdysvallat ja Israel aloittivat sen ilman konsultaatiota. Støren mukaan sodan pitäisi päättyä ja kansainvälistä oikeutta tulee kunnioittaa. Suhteet Atlantin yli ovat tärkeitä kummallekin osapuolelle, ja esimerkiksi pohjoisten arktisten vesien turvallisuus on yhä yhteinen intressi, johon keskitytään. Kuten Stubb mainitsi, Norja haluaa Hormuzinsalmen auki – Norja on merenkulkukansakunta ja sillä on laivoja alueella – mutta tätä asiaa ei pidä ratkaista sotilaallisella sodankäynnillä.
Lopuksi Ylen toimittaja muistutti Stubbia tämän viimevuotisesta yhteisestä puhelusta Trumpille Oslossa ja tiedusteli, soittiko hän tällä kertaa tai kenelle nyt tulisi soittaa. Stubb vastasi naurahtaen johtajuuden ottamisesta Euroopassa tilanteen ollessa epävakaa. Hän vahvisti, ettei puhelua ole suunniteltu. Transatlanttisesta kumppanuudesta tullaan keskustelemaan illallisella, ja jos puhelu toteutuu, se on hyvä asia, mutta toistaiseksi sellaista ei ole kalenterissa. Tämän myötä lehdistötilaisuus päättyi.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: DRM News
Päivämäärä: 27.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti