 |
| Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Tämän kuun alussa, vuosien neuvottelujen jälkeen, Sveitsin presidentti Guy Parmelin ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen allekirjoittivat kattavan sopimuspaketin, joka tunnetaan nimellä Bilateraali 3.
Tämä paketti kattaa laajan kirjon aihealueita, joihin lukeutuvat Sveitsin pääsy Euroopan unionin sisämarkkinoille, maataloustuotteiden kauppa, elintarviketurvallisuus, terveys- ja sähkösääntely, Sveitsin liittyminen useisiin EU-ohjelmiin, kuten Horizon Europeen ja Erasmus Plussaan, sekä Sveitsin pysyvä rahoitusosuus EU:n koheesiorahastoon. Lisäksi mukana on yhteinen julistus kahdenvälisten suhteiden mahdollisesta laajentamisesta tulevaisuudessa. Sopimuspaketti rakentuu osapuolten aiempien kahdenvälisten sopimusten varaan, ja se etenee seuraavaksi parlamentin käsittelyyn ennen kuin se viedään kansanäänestykseen vuonna 2028. Tässä artikkelissa tarkastellaan tätä uutta sopimuspakettia ja avataan syitä sille, miksi Sveitsi syventää suhteitaan Euroopan unioniin.Artikkelin alkuun on huomioitu alkuperäisen lähteen esiin nostama katsaus siitä, kuinka presidentti Erdoğan sijoittui 19. sijalle maailman vaikutusvaltaisimpien ihmisten listalla. Too Long -aikakauslehden tuoreimmassa numerossa käsitellään sitä, kuinka hänen lukuisat ulkopoliittiset peliliikkeensä ovat ilmeisesti tuottaneet tulosta ja kuinka hän on kyennyt vakiinnuttamaan valta-asemansa Turkin sisällä kuluneen vuoden aikana. Tämä on vain yksi lehden 72 sivun tarjoamista aiheista, sillä kuten julkaisija huomauttaa, lehti tarjoaa enemmän kuin voisi odottaa.
Sveitsin ja EU:n välisten suhteiden tarkastelu on aloitettava taustoista. 1970-luvulta lähtien, jolloin Sveitsi allekirjoitti vapaakauppasopimuksen EU:n edeltäjän, Euroopan talousyhteisön, kanssa, näitä suhteita on määrittänyt kaksi kahdenvälisten sopimusten kokonaisuutta. Bilateraali 1 keskittyi pääasiassa vapaaseen liikkuvuuteen ja taloudelliseen integraatioon, kun taas Bilateraali 2 laajensi yhteistyötä turvallisuuden, politiikan ja erityisten talousalueiden saralla. Yhdessä nämä muodostivat kymmenen erillistä sopimusta, jotka toivat Sveitsin linjaan muun Euroopan talousalueen (ETA) kanssa. Suurin osa EU-lainsäädännöstä, mukaan lukien ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaa liikkuvuus, koskee myös Sveitsiä.
Kontekstina mainittakoon, että toukokuussa 1992 Sveitsi todella haki EU:n jäsenyyttä. Joulukuussa 1992 Sveitsin kansa kuitenkin äänesti niukasti Euroopan talousalueeseen liittymistä vastaan kansanäänestyksessä. Vastaan äänesti 50,3 prosenttia ja puolesta 49,67 prosenttia. Tämä johti siihen, että Sveitsi keskeytti neuvottelut EU-jäsenyydestä. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 1994, maa aloitti neuvottelut EU:n kanssa taloudellisesta integraatiosta ETA:n ulkopuolella. Ajatuksena oli noudattaa erityistä kahdenvälistä lähestymistapaa, jossa osapuolet neuvottelisivat sarjan kahdenvälisiä sopimuksia EU- tai ETA-jäsenyyden sijaan. Tämä mahdollisti periaatteessa sen, että Sveitsi pystyi säilyttämään muodollisen suvereniteettinsa, vaikka se käytännössä omaksui suurimman osan EU:n säännöistä koskien vapaata liikkuvuutta, teknisiä standardeja ja kilpailua vastineeksi pääsystä EU:n sisämarkkinoille. Jotkut virkamiehet ovat arvostelleet tätä Sveitsin ja EU:n erityissuhdetta ja pitäneet Sveitsin järjestelmää ylettömän monimutkaisena verrattuna ETA:n virtaviivaistettuun kehykseen.
Bilateraali 1 -sopimukset allekirjoitettiin vuonna 1999 ja Bilateraali 2 -sopimukset seurasivat viisi vuotta myöhemmin vuonna 2004. EU on siitä lähtien vaatinut päivitettyä sopimuspakettia ja ilmoitti vuonna 2012, ettei Sveitsi saisi enää uusia sopimuksia sisämarkkinoilla, ellei se suostuisi ETA:n kaltaiseen täydelliseen oikeudelliseen kehykseen, joka toisi Sveitsin tiiviimmin yhteen EU-sääntöjen kanssa. Neuvotteluita tästä laajemmasta kehyksestä käytiin ensin vuosina 2014 ja 2018, mutta Sveitsin liittoneuvosto eli maan hallitus kieltäytyi hyväksymästä pakettia, ja neuvottelut pysähtyivät. Vuonna 2021 neuvottelut käynnistettiin uudelleen, mutta ne kaatuivat jälleen sen jälkeen, kun Sveitsin hallitus yksipuolisesti keskeytti ne vedoten erimielisyyksiin vapaasta liikkuvuudesta ja siirtolaisuudesta. Kuitenkin vuonna 2024 neuvottelut saivat jälleen vauhtia osapuolten sopiessa avoimesta keskustelusta useilla aihealueilla. Loppuvuoteen 2024 mennessä neuvottelut uudesta Bilateraali 3 -paketista saatiin päätökseen. Kesäkuussa 2025 Sveitsin liittoneuvosto hyväksyi paketin. Viime kuussa EU:n neuvosto antoi sille virallisen valtuutuksensa, ja maaliskuun alussa Sveitsin presidentti ja Euroopan komission puheenjohtaja allekirjoittivat sopimuksen Brysselissä.
Mitä Bilateraali 3 -paketti todella sisältää ja miksi Sveitsi syventää nyt suhteitaan EU:hun? Kyseessä on erittäin kattava sopimuskokonaisuus, joka kattaa lukuisia alueita. Ne voidaan käytännössä jakaa kahteen kategoriaan: päivitettyihin sopimuksiin ja uusiin sopimuksiin. Päivitetyt sopimukset kattavat käytännössä alueet, jotka liittyvät Sveitsin pääsyyn EU:n sisämarkkinoille. Näitä ovat maaliikenne, lentoliikenne, ihmisten vapaa liikkuvuus, maataloustuotteiden kauppa sekä Sveitsin ja EU:n välinen vastavuoroista tunnustamista koskeva sopimus. Jälkimmäinen helpottaa kauppaa poistamalla teknisiä esteitä muun muassa koneiden, elektroniikan, lääketieteellisten laitteiden ja rakennustuotteiden osalta. Nämä sopimukset allekirjoitettiin alun perin vuonna 1999 osana Bilateraali 1 -pakettia, mutta niitä on nyt mukautettu vastaamaan EU-lainsäädännön muutoksia ja luomaan tehokkaita mekanismeja riitojen ratkaisemiseksi, mukaan lukien asioiden vieminen Euroopan unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi.
Tämän ohella Bilateraali 3 -paketti sisältää myös useita uusia sopimuksia elintarviketurvallisuudesta, terveydestä ja sähköstä sekä oikeudellisesti sitovan sopimuksen siitä, että Sveitsi osallistuu säännöllisellä rahoitusosuudella taloudellisten ja sosiaalisten erojen vähentämiseen EU:n sisällä. Kontekstina todettakoon, että vuodesta 2007 lähtien Sveitsi on tukenut EU:n pyrkimyksiä vähentää alueellista eriarvoisuutta rahoittamalla suoraan valittuja EU:n jäsenvaltioita. Sveitsi on saanut itse päättää, mitä projekteja ja ohjelmia se tukee, ilman että rahat ovat kulkeneet EU:n budjetin kautta. Vaikka tämä on ollut vapaaehtoinen kahdenvälinen sopimus, uusi muodollinen koheesiosopimus tekee Sveitsille oikeudellisesti sitovaksi tarjota säännöllinen rahoitusosuus EU:n koheesio-ohjelmiin EU:n budjetin, virallisesti monivuotisen rahoituskehyksen (MFF), puitteissa. Samalla perustetaan sekakomitea valvomaan toimeenpanoa ja käsittelemään riitoja, mitä ei aiemmin ollut olemassa. Lopuksi pakettiin sisältyy myös uusia sopimuksia Sveitsin liittymisestä useisiin EU-ohjelmiin. Näitä ovat Erasmus Plus -vaihtoverkosto, tutkimusohjelma Horizon Europe, Euroopan terveysunionia kohti työskentelevä EU4Health-elin sekä EU:n avaruusohjelmavirasto.
Miksi Sveitsi sitten juuri nyt syventää suhdettaan EU:hun? Ensimmäinen syy on yksinkertaisesti se, että EU piti aiempia Bilateraali 1 ja 2 -paketteja vanhentuneina ja oli jo yli vuosikymmenen ajan vaatinut Sveitsiä omaksumaan enemmän sen lainsäädäntöä. Tämä on linjassa sen kanssa, miten EU kohtelee muita Euroopan unionin ulkopuolisia maita, joilla on pääsy EU:n sisämarkkinoille, kuten Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia. Näin ollen Bilateraali 3 -paketin tavoitteena on ratkaista EU-lainsäädännön ja Sveitsin vanhempien sopimusten välisen epäsuhdan aiheuttama oikeudellinen epävarmuus.
Toinen syy on se, että jatkuvan geopoliittisen epävakauden vallitessa tiiviimmät taloudelliset suhteet EU:hun ovat Sveitsin edun mukaisia. EU on ylivoimaisesti Sveitsin suurin kauppakumppani, ja vauriot Sveitsin ja EU:n suhteissa ovat aiemmin aiheuttaneet dramaattisia vaikutuksia joillekin sektoreille. Esimerkiksi sen jälkeen, kun neuvottelut Bilateraali 3 -paketista kaatuivat vuonna 2021 ja Sveitsi menetti pääsyn Horizon Europe -ohjelmaan, sveitsiläiset yliopistot, tutkijat ja startup-yritykset kamppailivat rahoituksen puutteen ja oletetun aivovuodon kanssa, kun projektijohtajia ja innovaattoreita siirtyi muihin maihin. Markkinoille pääsyn vakauttamisen ja kitkattoman kaupankäynnin turvaamisen EU:n kanssa päivitetyn oikeudellisen kehyksen kautta pitäisi siis auttaa vähentämään pitkän aikavälin taloudellista epävarmuutta. Vastaavasti Sveitsi kohtasi Euroopan korkeimman tulliasteen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpilta viime vuonna. Yhdysvaltain tullit sveitsiläisille vientituotteille nousivat 39 prosenttiin elo- ja marraskuun välisenä aikana, mikä on selvästi yli EU:n 15 prosentin tason. Siksi suhteiden syventäminen EU:n kanssa antaa Sveitsille mahdollisuuden vähentää Amerikan aiheuttamia riskejä ja tasoittaa maailmankaupan epävakautta.
Alkuperäisjulkaisun loppuun on sisällytetty ilmoitus uuden Too Long -aikakauslehden numeron ilmestymisestä, jota kanava edustaa. Fyysisen painoksen tilaajat saavat sen toimitettuna välittömästi, kun taas digitaalinen versio saapuu sähköpostiin suoraan ilman ennakkotilauksia tai odottelua. Tilauksen yhteydessä alennuskoodilla spring26 ensimmäisen numeron hinta on alkaen 4,99 puntaa, minkä lisäksi tilaajat saavat 20 prosentin alennuksen jokaisesta tulevasta numerosta niin kauan kuin tilaus on voimassa. Jos lukemisen sijaan suosii kuuntelemista, kaikki lehden artikkelit on tallennettu äänimuotoon kirjoittajien itsensä lukemina; esimerkiksi Georgina Finley on lukenut oman artikkelinsa The New Age of Empires. Tarjolla on myös uusi Too Long ja TLDR Party -paketti, joka sisältää lehden sekä pääsyn uuteen TLDR Party -tilauspalveluun. Jäsenet saavat pääsyn artikkelien ääniversioiden lisäksi myös dokumentteihin, kuten uuteen Leaders and Losers -sarjaan ja parhaillaan Grönlannissa kuvattavaan dokumenttiin. Mukana on myös kulissien takaista materiaalia tarjoava podcast The Bullpen, bonuspodcast The Last Move sekä oman nimen painaminen lehden jokaiseen numeroon.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=PbwNKcdy7AA&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
TLDR News
Päivämäärä: 21. maaliskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti