 |
| Senaatin kuulemistilaisuus turvapaikkakaupungeista kärjistyi kiivaaseen sananvaihtoon lainsäädännön tulkinnasta ja paikallispoliisin roolista. AI Kuva/Grok Image |
Yhdysvaltain senaatissa käytiin erittäin kiivassävyinen kuulemistilaisuus turvapaikkakaupunkeihin ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyen. Tilaisuuden keskiöön nousi senaattori Morenon voimakas sananvaihto demokraattien kutsuman todistajan kanssa Yhdysvaltain maahanmuuttolakien tulkinnoista ja laittomasta maahantulosta. Keskustelu sai alkunsa, kun Moreno tenttasi todistajalta hänen näkemyksiään lainsäädännön virheellisyydestä.
Tilanteen alussa todistaja toi esiin näkemyksensä, jonka mukaan osa laeista on virheellisiä, erityisesti niiltä osin, kun ne estävät laillisen maahantulon. Moreno puristi todistajaa vastaamaan yksiselitteisesti siihen, oliko Yhdysvaltain maahanmuuttolain (INA) se osa, joka kieltää laittoman maahantulon, virhe. Todistajan vastausten muotoilut herättivät Morenossa voimakasta ärtymystä, ja hän nimesi todistajan "omaanhyväiseksi kaveriksi" (smug guy), jonka "temppuihin" tällainen kiertely kuuluu. Moreno käytti vertauksena henkilökohtaista kotirauhaa, kysyen todistajalta, pitäisikö olla rikos, jos joku tunkeutuu toisen kotiin ilman lupaa. Todistaja myönsi tämän olevan rikos, mihin Moreno vastasi terävästi, että on erikoista, ettei todistaja ole varma, onko luvaton saapuminen Yhdysvaltoihin – heidän yhteiseen kotiinsa – sallittua vai ei.
Moreno ilmaisi turhautumisensa tilanteen puheenjohtajalle ja kyseenalaisti demokraattien todistajavalinnat. Hänen mukaansa oli pöyristyttävää, että miljoonien mahdollisten ihmisten joukosta kuultavaksi oli valittu henkilö, joka ei pysty erottamaan, onko laiton maahantulo sallittua, sekä toinen asiantuntija, jolla ei ollut omien sanojensa mukaan mitään tietoa kyseisestä maahanmuuttolaista. Tämä johti tiukkaan välienselvittelyyn valiokunnan jäsenten kesken siitä, kuka saa puhua ja millä vuorolla. Moreno huomautti tilanteen ironiasta: senaatissa pidetään tiukasti kiinni puheenvuorojen säännöistä, mutta samaan aikaan joidenkin mielestä on hyväksyttävää, että maahanmuuttajat "ohittavat vuoronsa" tullessaan maahan laittomasti.
Kuulemisen toisessa vaiheessa huomio siirtyi paikallisen ja liittovaltion lainvalvonnan yhteistyöhön. Moreno haastatteli paikalla ollutta sheriffiä yhteistyön tärkeydestä liittovaltion viranomaisten kanssa. Sheriffi vahvisti, että yhteistyö on toiminut heillä ja pitänyt rikollisuuden erittäin alhaisena. Hän myös piti huonona asiana sellaisten poliitikkojen toimintaa, joilla ei ole taustaa lainvalvonnasta ja jotka säätävät lakeja estääkseen paikallisen ja liittovaltion poliisin yhteistyön. Moreno nosti esiin lainvalvojien kohtaaman ankaran todellisuuden, kysyen sheriffiltä tappouhkauksista, huumekartellien asettamista palkkioista, perheenjäsenten maalittamisesta ja siitä, että poliitikot nimittelevät virkavaltaa "Gestapoksi" tai "natseiksi". Sheriffi vahvisti, että vaikka kartellien palkkioita tai tappouhkauksia ei jatkuvasti tule, he saavat uhkauksia ja kohtaavat yhteisön taholta natsitteluun vertautuvaa kielenkäyttöä.
Moreno painotti, kuinka ironista on, että lainsäätäjät itse halventavat niitä viranomaisia, joiden tehtävänä on valvoa lakien noudattamista. Tämän jälkeen Moreno pyysi virallisesti pöytäkirjaan vähemmistön todistajilta kirjallista valaehtoista vakuutusta (affidavit) siitä, etteivät he tai heidän edustamansa organisaatiot ole vastaanottaneet minkäänlaista rahoitusta tahoilta, jotka ovat kytköksissä Meksikon huumekartelleihin. Hänen mukaansa kartelleilla olisi täydellinen intressi tukea laittoman siirtolaisuuden pitämistä korkealla tasolla. Todistajat vastasivat, etteivät he ole vastaanottaneet kartellirahaa, mutta toinen todistajista, herra Duke, pyysi saada nähdä vakuutuksen tekstin ennen sen allekirjoittamista.
Tilaisuuden loppupuolella senaattori Merkley piti laajan puheenvuoron oikaistakseen useita asioita, joita hän piti virheellisinä myytteinä. Merkley palautti mieliin vuoden 2013 "Gang of Eight" -ryhmän, jossa demokraatit ja republikaanit loivat yhdessä maahanmuuttolakiesityksen, joka perustui oikeusvaltioon, rajaturvallisuuteen ja pitkäaikaisten maahanmuuttajien sekä "unelmoijien" (dreamers) kansalaisuuspolkuun. Merkleyn mukaan tämä yhteistyö todistaa, että demokraatit tukevat oikeusvaltiota. Hän huomautti, että republikaanien hallitsema edustajainhuone ei tuolloin suostunut edes järjestämään kuulemista laista, ja nosti esiin, kuinka presidenttiehdokas Donald Trump esti vastaavan kahdenvälisen sopimuksen syntymisen vuonna 2024 pitääkseen maahanmuuton vaaliteemana.
Merkley jatkoi oikaisemalla muita esitettyjä näkemyksiä. Hän painotti kaikkien olevan yhtä mieltä väkivaltaisten rikollisten saattamisesta vastuuseen. Lisäksi hän korjasi käsityksiä siitä, etteivät demokraatit rahoittaisi hätätilavirasto FEMAa, muistuttaen republikaanien vastustaneen yksimielistä suostumusta FEMAn, rannikkovartioston ja TSA:n rahoitukselle senaatissa edellisellä viikolla. Merkley muistutti myös, että lainsäädäntö kieltää yksiselitteisesti paperittomia siirtolaisia saamasta Medicaid-, Medicare-, CHIP-, SNAP- tai sosiaaliturvaetuuksia.
Turvapaikkakaupunkien ja osavaltioiden toimivallan osalta Merkley vetosi perustuslain 10. lisäykseen. Hänen mukaansa osavaltioilla on valtaa, ja liittovaltio ei voi pakottaa osavaltioiden yksilöitä hoitamaan liittovaltion velvollisuuksia. Hän esitti tilastoja rikollisuudesta puolustaakseen paikallisen poliisityön mallia: Merkleyn mukaan osavaltioissa, joissa paikallispoliisi keskittyy paikalliseen työhön rakentaen luottamusta yhteisöön eikä tee ICE:n (Immigration and Customs Enforcement) työtä, on matalampi rikollisuus. Esimerkkinä hän mainitsi, että Yhdysvaltain korkeimmat murhaluvut ovat Mississippissä ja Louisianassa, kun taas Oregonissa luku on vain neljäsosa näistä. Lopuksi Merkley painotti, että liittovaltion viranomaisten on helppo hakea tuomioistuimen määräys (judicial warrant) rikosrekisterissä oleville henkilöille, jolloin paikallispoliisit pitävät nämä henkilöt tallessa.
Yhdysvaltain senaatissa kiivas yhteenotto maahanmuutosta, turvapaikkakaupungeista ja ICE:n toiminnasta
Yhdysvaltain senaatin kuulemisessa nähtiin voimakas sananvaihto, kun senaattori Ron Johnson otti esille tilastot Yhdysvalloissa vapaana olevista rikollisista. Johnsonin esittämän tiedon mukaan maassa on vapaalla jalalla 650 000 rikostaustaista henkilöä, joiden joukossa on 15 000 murhaajaa ja 20 000 raiskaajaa. Kuulemisessa todistajana toiminut neiti Bear reagoi lukuihin pudistamalla päätään ja huomautti heti perään, etteivät kyseiset henkilöt ole vapaalla jalalla, vaan he ovat osavaltioiden pidättäminä vankiloissa odottamassa karkotusta, eivätkä suoraan maahanmuuttoviranomainen ICE:n huostassa. Johnson kyseenalaisti tämän jälkeen, onko olemassa tarkkaa seurantaa siitä, kuinka moni ihminen on joutunut murhan, raiskauksen tai ajoneuvolla aiheutetun kuoleman uhriksi sellaisten henkilöiden toimesta, jotka Bidenin hallinto on päästänyt maahan. Hän ihmetteli voimakkaasti, missä on poliittisen kentän toisen laidan pöyristyminen ja suru näiden uhrien sekä heidän perheidensä puolesta.
Johnson jatkoi käsittelemällä ICE:n rahoituksen merkittävää kasvua Trumpin hallinnon ensimmäisenä vuonna. Hänen mukaansa tämä rahoitustarve oli suora seuraus siitä, että presidentti Biden ja demokraatit olivat avanneet rajat. Johnson nosti esiin tilastollisen syy-seuraussuhteen, jonka mukaan laittoman maahanmuuton räjähdysmäisen kasvun todellinen laukaisija oli DACA-ohjelma (Deferred Action for Childhood Arrivals). Hän näkee kyseisen ohjelman luoneen aivan ensimmäisen suuren kannustimen saapua maahan laittomasti ja käynnistäneen ensimmäisen suuren siirtolaisallon. Vertailun vuoksi Johnson huomautti, että vuonna 2014 presidentti Obama piti 2 000 päivittäistä rajanylitystä humanitaarisena kriisinä, kun taas Bidenin kaudella keskiarvo on ollut yli 14 000 ylitystä päivässä.
Keskustelussa palattiin myös aiempiin hallintoihin ja niiden toimiin. Johnson muisteli johtamaansa valtuuskuntaa McAllenissa, Texasissa Obaman hallinnon aikana, jolloin molemmat puolueet kehuivat kotimaan turvallisuusvirasto DHS:n perustamaa laitosta lasten turvallisuuden takaamisesta DACA-kannustimen aiheuttaman aallon keskellä. Johnsonin mukaan täsmälleen sama laitos nimettiin Trumpin hallinnon aikana demokraattien toimesta "häkeissä oleviksi lapsiksi". Entinen virkaatekevä ministeri Chad Wolf vahvisti kuulemisessa senaattorin sanat ja totesi, että kyseessä olivat täsmälleen samat rajavartiolaitoksen tilat, joita oli kiitelty vuonna 2014, mutta joita vuonna 2017 alettiin kutsua häkeiksi.
Johnson pyysi todistajana olleelta Jessica Vaughnilta arviota laittomien maahanmuuttajien tekemien rikosten uhrien määrästä. Vaughn totesi, ettei lukemattomilla lainvalvontaviranomaisilla ole halua seurata huostassaan olevien henkilöiden maahanmuuttostatusta, mutta hän arvioi uhrien määrän laskettavan kymmenissä tuhansissa. Vaughn nosti esille ICE:n muutaman vuoden takaisen tilaston, jonka mukaan turvapaikkakaupunkien politiikan vuoksi vapautettiin 10 000 karkotuskelpoista rikollista, jotka syyllistyivät uusiin rikoksiin 18 kuukauden sisällä vapautumisestaan. Johnson nosti esille myös järjestäytyneet "koulutetut aktivistit", joiden tehtävänä on häiritä ja estää laillisia lainvalvontatoimia. Hän piti täysin käsittämättömänä, että poliittisia kannattajia rohkaistaan estämään oikeuden toteutumista ja asettamaan itsensä fyysiseen vaaraan. Tämän toiminnan seurauksena kolme ihmistä on menettänyt henkensä, ja Johnsonin mukaan toinen poliittinen osapuoli hyödyntää näitä marttyyreja poliittisesti, sivuuttaen samalla tuhannet muut rikosten uhrit. Johnsonin mukaan turvapaikkakaupunkien olemassaolo on lopetettava, koska ne luovat massiivisen kannustimen laittomalle maahanmuutolle.
Senaattori Sheldon Whitehouse käytti oman puheenvuoronsa tuodakseen esiin täysin toisenlaisen oikeudellisen ja paikallistason näkökulman. Hän huomautti välittömästi kuulemisen alussa, että "turvapaikkakaupunki" on puhtaasti poliittinen termi eikä lainkaan tekninen tai juridinen käsite, minkä asiantuntijatodistajakin oli aiemmin myöntänyt. Whitehouse siirsi huomion omaan osavaltioonsa Rhode Islandiin, jossa liittovaltion piirioikeus on linjannut, että osavaltion ja paikallishallinnon poliisit voidaan asettaa suoraan siviilioikeudelliseen vastuuseen, mikäli he pitävät henkilöä vangittuna pelkän ICE:n pidätyspyynnön perusteella ilman asianmukaista tuomioistuimen antamaa pidätysmääräystä. Tämä oikeuden päätös ei ole mikään yksittäinen poikkeus, sillä Yhdysvaltain ensimmäisen piirin vetoomustuomioistuin on vahvistanut sen. Whitehousen mukaan tämä on sitovaa liittovaltion lakia, joka asettaa paikalliset viranomaiset henkilökohtaiseen oikeudelliseen vastuuseen vapaudenriistosta.
Whitehouse arvosteli erittäin voimakkaasti ICE:n agenttien käytännön toimintaa Rhode Islandilla, palauttaen mieliin tarkasti dokumentoidun tapauksen, josta hän oli aiemmin kertonut ministeri Noemille. Whitehousen mukaan naamioituneet ICE:n agentit ilmestyivät Rhode Islandin ylioikeuden rakennukseen rikkoen oikeuden kanssa tehtyä sopimusta, joka nimenomaisesti kielsi heidän operointinsa kyseisessä tilassa. Lisäksi he käyttivät tiloissa kameroita vastoin oikeustalon omia sääntöjä. Agentit etsivät yli 30-vuotiasta henkilöä, mutta sekoittivat tämän lukiolaisharjoittelijaan, joka oli osavaltion tuomarin seurassa. Kun tuomari oli viemässä harjoittelijaa takaisin lukioon ja he kävelivät tuomarin autolle, joka oli pysäköity vain tuomareille varatulle paikalle, ICE:n agentit piirittivät heidät. Sen sijaan, että agentit olisivat uskoneet tuomarin selvityksen tilanteesta ja henkilöiden henkilöllisyydestä, he alkoivat uhkailla tuomaria. Whitehouse lainasi agenttien käyttämää kirosanoilla ryyditettyä kieltä kertoen heidän uhanneen rikkoa auton ikkunat ja raahata tuomarin ulos autosta väkivalloin, ellei tämä luovuttaisi harjoittelijaa heille välittömästi. Agentit ottivat harjoittelijan toiseen autoon puoleksi tunniksi, kunnes viimein ymmärsivät, ettei kyseessä todellakaan ollut heidän etsimänsä yli 30-vuotias kohde.
Tämän vakavan välikohtauksen valossa Whitehouse kysyi komitealta, miksi tavallinen lainvalvonta tai oikeustalon seriffit haluaisivat tehdä minkäänlaista yhteistyötä sellaisen viraston kanssa, jonka lainvalvonnallinen toiminta on näin vastuutonta ja epäammattimaista. Hän otti esille käsitteen "dekonfliktio" (tiedonkulku ja päällekkäisyyksien välttäminen operaatioissa), joka on täysin opetettava perusasia kaikessa lainvalvonnassa. Esimerkiksi osavaltion poliisi ilmoittaa aina paikallispoliisille suorittaessaan ratsian näiden alueella, jotta paikallispoliisi on tietoinen tilanteesta mahdollisten hätäpuheluiden varalta. Whitehousen mukaan ICE kieltäytyy systemaattisesti tästä käytännöstä, eikä ministeri Noem edes tiennyt eroa dekonfliktion ja yhteistyön välillä. Whitehouse päätti puheenvuoronsa toteamalla, että paikalliset poliisipäälliköt tekevät tässä ympäristössä hyvin järkeviä päätöksiä harkitessaan, haluavatko he todella tehdä yhteistyötä kohtuuttomasti ja epäammattimaisesti käyttäytyvän organisaation kanssa, joka uhkailee tuomareita väkivallalla ja kieltäytyy ilmoittamasta operaatioistaan paikallisviranomaisille.
Kirjoittaja (Aksu),
Lähde: The Economic Times,
https://www.youtube.com/watch?v=0XDE_PXqsUI&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=1&t=187s
https://www.youtube.com/watch?v=SCaLWC9zkWU&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 11.3 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti