 |
| Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard (kuvassa) on tuonut julkisuuteen uutta dokumentaatiota, joka paljastaa vuoden 2019 presidentti Donald Trumpia vastaan nostetun virkakanteen poliittiset motiivit. Gabbardin mukaan tiedusteluyhteisöä on käytetty aseena äänestäjien tahtoa vastaan, ja hän vaatii nyt oikeusministeriöltä selvitystä tapaukseen liittyvistä vallan väärinkäytöksistä. AI Kuva/chatgpt |
Yhdysvaltain kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard on julkistanut uutta, aiemmin salaista dokumentaatiota, joka valaisee vuoden 2019 presidentti Donald Trumpia vastaan nostetun virkakanteen taustoja.
Gabbardin mukaan paljastuneet asiakirjat ja satojen sivujen mittaiset lausuntotiivistelmät osoittavat, kuinka tiedusteluyhteisön sisällä toimineet tahot työskentelivät suorassa yhteistyössä kongressin demokraattien kanssa luodakseen tekaistun pohjan virkakanteelle. Tapaus kytkeytyy Trumpin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin väliseen puheluun, jossa Trump ilmaisi huolensa korruptiosta ja mainitsi Hunter Bidenin.Gabbard korostaa, että totuuden paljastaminen on välttämätöntä niin kutsutun "syvän valtion" (deep state) taktiikoiden paljastamiseksi. Hänen mukaansa näitä keinoja on käytetty toistuvasti murentamaan Yhdysvaltain tasavallan perusperiaatteita ja ohittamaan amerikkalaisten äänestäjien tekemät päätökset. Julkaistu dokumentaatio viittaa siihen, että vuoden 2019 tapahtumat olivat tarkoin harkittu operaatio, jossa tiedusteluyhteisön jäsenet ja edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan tuolloinen jäsen Adam Schiff loivat varta vasten rakennetun selityksen virkakanteelle aseellistamalla ilmiantoprosessin ja luvattomasti käyttämällä valtaansa.
Paljastusten keskiössä on niin sanottu ilmiantaja, jolla ei Gabbardin mukaan ollut ensikäden tietoa tai todisteita puhelun sisällöstä. Sen sijaan kyseinen henkilö oli kuullut puhelusta muualta ja ottanut suoraan yhteyttä Adam Schiffiin. Yhdessä he rakensivat virheellisen selityksen, jonka pohjalta ilmiantaja teki valituksen tiedusteluyhteisön tarkastusvirastolle (Inspector General). Myöskään tapauksen toisella todistajalla ei ollut ensikäden havaintoja, ja dokumentit paljastavat tämän olleen yksi vuoden 2017 Venäjä-tutkinnan (Russia hoax) taustalla olleista kirjoittajista. Todistaja oli myöntänyt, ettei nähnyt puhelussa ongelmaa vielä senkään jälkeen, kun oli lukenut sen litteroinnin – vasta ilmiantajan selitys muutti hänen näkemyksensä.
Erityisen vakavana Gabbard pitää tuolloisen tarkastaja Atkinsonin toimintaa. Atkinson ei suorittanut asiassa täysimittaista tutkintaa eikä pyytänyt nähdäkseen Trumpin ja Zelenskyin puhelun varsinaista tekstiä. Hän myönsi myöhemmin kongressille, ettei hänellä ollut todisteita, joihin tukeutua. Tästä huolimatta hän teki rikosoikeudellisen ilmoituksen oikeusministeriölle (Department of Justice). Vaikka oikeusministeriö totesi välittömästi, ettei asiassa ollut perusteita jatkotoimille, tarkastaja vei asian silti kongressin käsiteltäväksi. Gabbard painottaa tämän olleen puhtaasti puoluepoliittinen yritys heikentää demokraattisesti valitun presidentin asemaa.
Toinen merkittävä paljastus liittyy standardien muuttamiseen juuri ennen virkakanteen käynnistämistä. Aiemmin ilmianto vaati ensikäden tietoa, mutta sääntöjä muutettiin siten, että myös toisen käden tieto ja kuulopuheet (hearsay) hyväksyttiin, vaikka ne olisi todettu epäluotettaviksi. Tarkastaja Atkinson väitti kongressille, että laki vaati häntä toimimaan näin, mutta Gabbard tyrmää väitteen täytenä hölynpölynä. Vastuu valituksen uskottavuuden ja kiireellisyyden arvioinnista oli yksinomaan tarkastajalla, joka päätti hyväksyä täysin todisteettomat väitteet pyytämättä edes puhelun litterointia nähtäväkseen.
Gabbard toteaa, ettei poliitikkojen ja tiedusteluyhteisön yhteistyö kulissien takana virkakantetutkinnassa ole missään olosuhteissa asianmukaista. Ilmiantajan toiminta – yhteydenotto suoraan Adam Schiffiin sen sijaan, että olisi mennyt tarkastusvirastoon – on selkeä merkki tiedustelun politisoitumisesta. Adam Schiff puolestaan on toistuvasti antanut virheellistä tietoa siitä, oliko hänellä yhteyksiä ilmiantajaan ennen prosessin käynnistämistä.
Vastuuvelvollisuuden edistämiseksi Gabbardin virasto on lähettänyt oikeusministeriölle rikosoikeudellisia ilmoituksia (criminal referrals) tehdyistä löydöksistä. Gabbard on jättänyt lakimiesten ja oikeusministeriön tehtäväksi määrittää tarkat oikeudelliset parametrit ja mahdolliset lakien rikkomiset, mutta korostaa, että kaiken tiedon luovuttaminen on ensimmäinen askel kohti todellista tilintekoa. Vastausena arvosteluun, jonka mukaan raportti olisi vain vaalivuoden häiriötekijä, Gabbard huomauttaa, että kritiikki kertoo pikemminkin demokraattien omasta osallisuudesta ja syyllisyydestä. Hänen mukaansa tiedusteluyhteisön sisällä vallitseva korruptio on syvää ja pitkäaikaista, ja sen paljastaminen on ainoa tapa suojella tasavaltaa ja varmistaa, ettei vastaavia taktiikoita voida käyttää uudelleen.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=i7-n5nyeOII
Päivämäärä: 17. huhtikuuta 2026
Julkaisija: Tulsi Gabbard / DNI Media
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti