.: Euroopan strateginen liikehdintä ja Bulgarian vaaliratkaisut keskiössä – Maailman johtajat tavoittelevat rauhaa Gazaan ja vakautta kansainväliseen järjestykseen

Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide, Palestiinan pääministeri Mohammad Mustafa ja Euroopan unionin korkea edustaja Kaja Kallas tiedotustilaisuudessa, jossa käsiteltiin Gazan haurasta tulitaukoa ja kansainvälisiä ponnisteluja palestiinalaisvaltion jälleenrakentamiseksi. AI Kuva/chatgpt

Kansainvälinen yhteisö kokoontui historiallisessa tapaamisessa: Keskiössä Gazan jälleenrakennus ja kahden valtion malli

Norjan ulkoministeri avasi tiedotustilaisuuden toteamalla, että Iranin ja Libanonin ympärillä vallitsee tällä hetkellä hauras tulitauko. Hän korosti, että nyt on oikea hetki kokoontua yhteen, sitoutua uudelleen ja keskittyä massiivisen tärkeään työhön palestiinalaisvaltion ja kahden valtion mallin edistämiseksi.

Hän kuvaili palestiinalaisvaltiota, johon kuuluvat olennaisena osana Gaza, Länsiranta ja asiaankuuluvat osat Jerusalemia, ja joka elää rauhassa Israelin kanssa. Tämä on ollut koko sen olemassaolon ajan Palestiinan avunantajamaiden ryhmän (Ad Hoc Liaison Committee, AHLC) tehtävänä.

Hänen mukaansa käydyissä kokouksissa on käynyt ilmi, että nyt on hyvä aika tarkastella Gazan äärimmäisiä elpymistarpeita. Vaikka tulitauko on voimassa, se on hauras, eikä paljon ole toistaiseksi tapahtunut. Humanitaarinen tilanne on yhä hirvittävä, eikä jälleenrakentaminen ole juurikaan alkanut. Lisäksi ministeri nosti esiin sen, että Länsirannan tilanne on kehittymässä erittäin dramaattiseen suuntaan siirtokuntalaisten harjoittaman väkivallan, oikeuksien loukkausten ja palestiinalaishallinnon taloudellisen tilanteen heikentämisen vuoksi. Tästä huolimatta hän näki ajassa myös toivoa. Hän halusi erityisesti painottaa, että tämä on ensimmäinen kerta, kun palestiinalaisvaltion kehitystä tukevat vakiintuneet instituutiot tapaavat rakentavassa muodossa yhdessä Gazan tulitauon jälkeen perustettujen uusien instituutioiden kanssa. Hän mainitsi, että herra Mladenov, rauhanneuvoston (Board of Peace) korkea edustaja, on paikalla ja hänen kanssaan on käyty useita rakentavia tapaamisia. Ulkoministeri totesi ymmärtävänsä, että vaikka monet perinteiset avunantajat eivät liity rauhanneuvostoon, on tärkeää työskennellä yhdessä Gazan hankkeiden parissa. Samoin hän painotti, että Gazan poliittinen, fyysinen ja sosiaalinen jälleenrakennus on liitettävä pitkän aikavälin visioon palestiinalaisvaltiosta yhden yhtenäisen hallituksen alaisuudessa. Euroopan unioni, Saudi-Arabia ja Norja perustivat kaksi vuotta sitten globaalin liittouman kahden valtion mallin toteuttamiseksi, ja päivän asialistalla on AHLC:n kokous käytännön toimien tarkastelemiseksi.

Palestiinan pääministeri: Sota ei tuota rauhaa

Palestiinan pääministeri Mohammad Mustafa otti puheenvuoron ja kiitti Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Kaja Kallasta hänen johtajuudestaan ja tuestaan. Hän nosti esiin Kallaksen sitoutumisen globaaliin liittoumaan ja AHLC:hen, sekä hänen kahdenvälisen taloudellisen ja poliittisen tukensa Palestiinalle. Pääministeri muistutti kaikkia siitä, että alueella äskettäin käydyistä monista sodista huolimatta ollaan yhä vakuuttuneempia siitä, että sota ei tuota rauhaa. Hän painotti, ettei saarto tuota turvallisuutta, miehitys ei tuota vakautta, pakkosiirrot eivät tuota legitimiteettiä, eivätkä alueliitokset tule koskaan tuottamaan rinnakkaiseloa. Vain oikeudenmukainen poliittinen ratkaisu voi saavuttaa nämä tavoitteet.

Hän kuvaili Palestiinan tilannetta erittäin vaikeaksi, ei ainoastaan Gazassa vaan myös Länsirannalla. Gaza kohtaa edelleen ennennäkemättömän humanitaarisen kriisin. Vaikka tulitaukoa on kestänyt kuusi kuukautta, se on tuottanut erittäin vähän tuloksia humanitaarisen avun osalta. Talous on romahtanut, ja 85 prosenttia Gazan asukkaista on työttöminä. Länsirannalla taloudelliset rajoitukset ja siirtokuntalaisten terrorismi jatkuvat. Tämän lisäksi palestiinalaisilta on pidätetty yli viisi miljardia dollaria heidän omia rahojaan, mikä estää peruspalveluiden tarjoamisen kansalle. Pääministeri vaati, että tämän on loputtava välittömästi. Kansainvälinen tuki on hänen mukaansa edelleen erittäin olennaista vakauden ja turvallisuuden kannalta Palestiinassa ja koko alueella. Israelin suorittama alueiden miehitys, Gazan sodan vaikutukset ja Iranin sodat ovat osaltaan myötävaikuttaneet tilanteen heikentymiseen.

Pääministeri kertoi myös kansallisen uudistusohjelman edistymisestä. Valtiovarainministeri esitteli edellisenä päivänä AHLC:n teemaistunnossa raportin, joka osoittaa, että suunnitelluista toimenpiteistä on suoritettu jo 72 prosenttia, vaikka ohjelma on vasta puolivälissä. Uudistusten tarkoituksena on palvella kansaa paremmin ja auttaa valtiollisen aseman valmistelussa. Gazan osalta Palestiinan kanta on erittäin selkeä: yksi järjestelmä, yksi laki ja yksi laillinen auktoriteetti. Palestiina tukee kansainvälisiä toimia Gazan vakauden palauttamiseksi, mutta Gazan ja Länsirannan on oltava yhdistettyinä palestiinalaishallinnon alaisuudessa siirtymäkauden päätyttyä. Työtä tehdään kiireellisesti avun tarjoamiseksi, vakauden palauttamiseksi ja Gazan jälleenrakennuksen valmistelemiseksi yhteistyössä EU:n, YK:n ja Maailmanpankin kanssa tehtyjen pika-arviointien pohjalta. Tavoitteena on edelleen toteuttaa palestiinalaisten oikeudet vapauteen, itsenäisyyteen ja itsemääräämisoikeuteen kansainvälisen oikeuden pohjalta.

Kysymykset siirtokuntalaisten väkivallasta ja EU:n pakotteista

Ensimmäisessä kysymyksessä tiedusteltiin vahvistetusta kansainvälisestä mekanismista vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi ja haavoittuvien yhteisöjen suojelemiseksi. Palestiinan pääministeri vastasi toteamalla, että Gazassa ja Länsirannalla tapahtuu nyt jotain ennennäkemätöntä. Siirtokuntalaisten väkivalta on vertaansa vailla, eikä vastaavaa ole nähty koskaan aiemmin. Tämä osoittaa hänen mukaansa sen, että toiminta on organisoitua ja sillä on hallituksen sekä armeijan tuki. Tavoitteena on painostaa ihmisiä poistumaan mailtaan alueliitoksia varten. Tämän vuoksi kansainvälinen mekanismi on tärkeä oikeuksien kunnioittamiseksi ja suojan tarjoamiseksi.

Kaja Kallakselta kysyttiin kaksoisstandardeista: miksi Venäjälle on asetettu laajoja pakotteita, mutta jopa pienen väkivaltaisten siirtokuntalaisten ryhmän pakottaminen tuottaa vaikeuksia. Kallas vastasi muistuttamalla, että EU:ssa on 27 jäsenmaata, joista 26 haluaa asettaa pakotteita väkivaltaisille siirtokuntalaisille, mutta yksi ei. Nykyisten työskentelytapojen vuoksi tuo yksi maa on saanut toistaiseksi yliotteen. Kallas huomautti, että kyseisessä maassa on pidetty vaalit ja sinne tulee uusi hallitus, jolloin asioita voidaan mahdollisesti tarkastella uudelleen uudella lähestymistavalla.

Norjan ulkoministeriltä kysyttiin odotuksia Maailmanpankin raporttiin liittyen. Hän vastasi viittaamalla pikaiseen vahinko- ja tarvearviointiin, joka osoittaa Gazan jälleenrakentamisen valtavan mittakaavan. Tämä vaatii taloudellisia resursseja, omistautumista ja organisaatiota. Tulitauko johti rauhanneuvoston perustamiseen, ja ministeri korosti yhteistyön tärkeyttä Yhdysvaltain johtajuuden ja uusien instituutioiden kanssa, jotta Gazan jälleenrakennus tukee yhtenäisen Palestiinan rakentamista.

Diplomaattiset suhteet ja assosiaatiosopimuksen mahdolliset muutokset

Seuraavaksi Palestiinan pääministeriltä kysyttiin hänen ensimmäisestä tapaamisestaan herra Mladenovin kanssa tämän uudessa roolissa. Pääministeri kertoi tuntevansa Mladenovin erittäin hyvin jo vuosien takaa. Hän oli selvittänyt hallituksensa näkökulman siitä, että YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2803 on heille tärkeä, ja sen on tultava täytäntöön täysimääräisesti. Tämä alkaa tulitauosta, joka ei vielä pitänyt paikkaansa täysin selvästi päivittäisten välikohtausten vuoksi. Lisäksi on nähtävä edistystä humanitaarisen avun, maaston vakauttamisen, turvallisuuden lisäämisen sekä rajanylityspaikkojen avaamisen suhteen. Jälleenrakennus on aloitettava ja peruspalvelut palautettava. Lopulta alueet on luovutettava palestiinalaishallinnolle. Keskustelu oli ollut hedelmällinen, monista asioista oltiin samaa mieltä, ja yhteistyötä jatketaan tiiviisti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kallakselta kysyttiin Espanjan, Slovenian ja Irlannin tekemästä ehdotuksesta Israelin assosiaatiosopimuksen täydellisestä tai osittaisesta jäädyttämisestä muun muassa kuolemantuomioihin ja Etelä-Libanonin toimiin vedoten. Kallas vahvisti jäsenvaltioiden tuoneen asian pöydälle. Sopimuksen jäädyttäminen vaatii yhtenäistä kantaa, mutta pöydällä on myös toimenpiteitä, joihin riittää määräenemmistö. Ensin tulisi arvioida, onko jäsenvaltioilla tahtoa edetä näiden toimenpiteiden osalta Israelin painostamiseksi. Asiaa käsitellään seuraavana päivänä järjestettävässä kokouksessa.

Palestiinan taloudellinen paine ja kansainväliset rauhanmekanismit

Kolmas kysymys koski EU:n mahdollisuuksia puuttua Israelin palestiinalaisilta pidättämiin verovaroihin. Kallas vahvisti, että Euroopan unioni tukee voimakkaasti palestiinalaishallinnon uudistuksia ja ymmärtää niiden vaativan varoja. Tästä syystä EU tukee palestiinalaishallintoa mittavasti sekä taloudellisesti että tietotaidon avulla. Mitä tulee pidätettyihin varoihin, EU on tehnyt Israelille erittäin selväksi, että varat kuuluvat palestiinalaisille ja niistä maksetaan palkkoja. EU nostaa asian esille toistuvasti ja vetoaa niihin kumppaneihin, joilla on vaikutusvaltaa Israeliin, vaikkakaan EU ei voi suoraan pakottaa Israelia toimimaan.

Viimeinen kysymys koski Trumpin kaudella alkunsa saanutta rauhanneuvostoa (Board of Peace) ja sen hyödyllisyyttä verrattuna YK:n rooliin, sekä useiden Euroopan maiden päätöstä tunnustaa Palestiinan valtio. Norjan ulkoministeri vastasi toistamalla, että Norja kieltäytyi kutsusta liittyä rauhanneuvostoon sen YK:n auktoriteettia haastavien sivumerkitysten vuoksi. Samalla hän kuitenkin tunnisti realiteetit: rauhanneuvoston alaisuudessa tullaan tekemään työtä Gazassa 20 kohdan suunnitelman mukaisesti. Yhdysvallat sekä kolme takaajamaata, Qatar, Egypti ja Turkki, valvovat tätä prosessia. Jotta kaikki toimijat työskentelisivät samaan suuntaan, neuvoston edustajat kutsuttiin mukaan päivän ohjelmaan koordinaation varmistamiseksi. Hän muistutti, että tulitauko saavutettiin Yhdysvaltain presidentin voimakkaan vaatimuksen seurauksena, ja oli tärkeää saada kaikki jälleenrakennukseen sitoutuneet osapuolet samaan huoneeseen. Kallas tuki vastausta korostaen, että vaikka he eivät liity kyseiseen rauhanneuvostoon erimielisyyksien vuoksi sen peruskirjan yksityiskohdista, yhteistyö samaan suuntaan on erittäin tärkeää. Palestiinalaisten rooli palestiinalaisvaltion rakentamisessa on keskeisin asia; sen on oltava palestiinalaisten johtamaa.

Palestiinan pääministeri vastasi kysymykseen tunnustamisesta toteamalla yksiselitteisesti, ettei hän pidä sitä lainkaan asioita häiritsevänä tekijänä. Tunnustaminen on hänen mukaansa myöhässä oleva asia ja täysin oikea askel, sillä kyse on palestiinalaisten itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta vapauteen. Ongelma ei ole tunnustaminen, vaan miehitys ja se, että yksi maa kieltäytyy noudattamasta kansainvälistä oikeutta. Pääministeri kiitti kaikkia 160 maata, jotka ovat tähän mennessä tunnustaneet Palestiinan, ja huomautti monien muiden tekevän niin jo käytännössä. Tilaisuus päättyi näihin osapuolten välisiin päätössanoihin.

Ranska ja Puola tiivistävät strategista kumppanuuttaan poikkeuksellisten haasteiden edessä

Puolan pääministeri Donald Tusk ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron yhteisessä tiedotustilaisuudessa, jossa he vahvistivat maiden välistä strategista kumppanuutta puolustuksen, energian ja teknologian aloilla keskellä Euroopan epävakaata turvallisuustilannetta. AI Kuva/chatgpt

Puolan pääministeri Donald Tusk ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron tapasivat vahvistaakseen maittensa välistä historiallista suhdetta ja yhteistyötä muuttuvassa geopoliittisessa tilanteessa. Pääministeri Tusk avasi tiedotustilaisuuden korostamalla, että nykyinen yhteistyö kattaa useita elintärkeitä sektoreita, kuten energian, turvallisuuden, sotilaallisen puolustuksen ja avaruusalan. Hän totesi molempien maiden jakavan samanlaisen käsityksen geopoliittisesta tilanteesta ja nykypäivän geostrategisesta epävakaudesta. Molemmat valtionpäämiehet haluavat vahvistaa Euroopan ja omien valtioidensa suvereniteettia ja tukea Ukrainaa sen vastarinnassa hyökkäystä vastaan.

Pääministeri Tusk korosti transatlanttisten suhteiden ylläpitämisen tärkeyttä, mutta muistutti samalla, että maailma on muuttunut. Tässä uudessa maailmassa ja näinä vaikeina aikoina Euroopan on pysyttävä mahdollisimman yhtenäisenä, olipa kyse sitten Ukrainan tukemisesta, itäisen sivustan turvallisuudesta tai yhteistyöstä uusien teknologioiden, kuten avaruuden, tekoälyn ja kyberturvallisuuden parissa. Tusk painotti voimakkaasti: "Kaikissa näissä asioissa Euroopan on uskottava omiin voimiinsa ja omiin mahdollisuuksiinsa. Kukaan ei tee sitä puolestamme. Meidän on varmistettava oma turvallisuutemme."

Hän nosti esiin käytännön esimerkin Ranskan tuesta: kun Puola joutui syyskuussa Venäjän drone-hyökkäyksen kohteeksi, Ranskan reaktio oli yksiselitteinen ja nopea. Tämä vahvisti, että Nato on konkreettinen toimija ja että eurooppalaisiin liittolaisiin voi luottaa vaikeilla hetkillä. Kokouksessa allekirjoitettiin myös kulttuuriyhteistyötä koskevia sopimuksia. Tusk ilmaisi tyytyväisyytensä siihen, että presidentti Macron ymmärtää paikallisen sisällön politiikkaa (Local Content). Tusk luonnehti Puolaa erittäin houkuttelevaksi ja menestyväksi kumppaniksi, joka kehittyy Euroopassa nopeimmin ja käyttää eniten varoja puolustukseen. Hän odottaa tasavertaisia kumppanuussuhteita kaupassa, investoinneissa, energiassa ja puolustusteollisuudessa. Lisäksi johtajat keskustelivat lasten ja nuorten suojelemisesta internetin vaaroilta ja riippuvuuksilta, painottaen eurooppalaisen ratkaisun tarvetta tähän ongelmaan.

Presidentti Macron korostaa Euroopan itsenäisyyttä ja puolustusyhteistyötä

Presidentti Emmanuel Macron aloitti puheenvuoronsa kiittämällä pääministeri Tuskia ja ilmaisemalla ilonsa vierailustaan Gdańskissa. Hän korosti kaupungin historiallista merkitystä solidaarisuuden, vapaustaistelun ja kahdenvälisen ystävyyden kehtona. Macron mainitsi myös Marie Curien edustaman tieteellisen ja historiallisen siteen maiden välillä.

Macronin mukaan taistelu vapautta rajoittavia aatteita, jakavaa nationalismia ja sodan paluuta vastaan on erittäin ajankohtainen. "Uskomme patriotismiin ja Eurooppaan, joka suojelee enemmän ja valmistautuu tulevaisuuteen", Macron lausui. Hän painotti, että eurooppalaisten vapaus on myös kykyä suojella ja puolustaa itseään, rakentaa ratkaisuja tuleville sukupolville ja vähentää riippuvuuksia. Macron ja Tusk uskovat molemmat maidensa ja Euroopan itsenäisyyteen, jota edistetään keskinäisen luottamuksen kautta.

Puolustusyhteistyön osalta Ranska ja Puola tukevat vahvasti Ukrainaa. Macron viittasi joulukuussa tehtyihin päätöksiin ja 90 miljardin euron lainaan ukrainalaisille, vakuuttaen tuen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen. Hän esitti kiitoksensa Puolalle ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamisesta suurella arvokkuudella ja solidaarisuudella.

Maiden välinen puolustus- ja turvallisuusyhteistyö syvenee entisestään. Puola osallistui Ranskan johtamaan Orion-sotaharjoitukseen, ja Ranskan asevoimat tulevat osallistumaan Dragon 27 -harjoitukseen. Uusia yhteisiä kyvykkyyksiä kehitetään ilmakuljetuksissa ja satelliittitoiminnassa. Tavoitteena on löytää tulevaisuuden ratkaisuja maiden puolustukselle ja turvallisuudelle, erityisesti ilmatorjunnassa, korkean tarkkuuden aseissa ja avaruusalalla. Macron mainitsi toukokuussa 2025 allekirjoitetun Nancyn sopimuksen, jonka artiklaa 4 jouduttiin aktivoimaan jo viime syyskuussa. Tämä osoitti, että kyseessä ei ole vain paperi, vaan Ranska reagoi ja osoitti solidaarisuutta Puolaan kohdistuneen uhan hetkellä.

Energia- ja teollisuusyhteistyö syvenee – ydinvoima keskiössä

Energia- ja talousasioissa Ranska ja Puola rakentavat kokonaisvaltaista kumppanuutta, erityisesti siviiliydinvoimassa. Macron korosti ydinvoiman olevan keskeinen teknologia Ranskan energiantuotannossa ja vahvisti Ranskan tehneen massiivisia investointeja siihen. Ranska toimittaa turbiinit Puolan ensimmäiseen ydinvoimalaan ja on vahvasti mukana avoimessa kilpailullisessa vuoropuhelussa Puolan toisesta ydinvoimahankkeesta. Ranskan tavoitteena on tarjota eurooppalainen ja integroitu ratkaisu, joka kattaa tutkimuksen, teollisen yhteistyön, turvallisuuden ja osaamisen kehittämisen.

Johtajat korostivat tarvetta suosia eurooppalaista tuotantoa (eurooppalainen preferenssi) ja suojella teollisuutta strategisilla sektoreilla. Yhteistyötä edistetään niin teollisella kuin taloudellisellakin tasolla Euroopan taloudellisen suvereniteetin turvaamiseksi.

Kulttuuriyhteistyön saralla julkistettiin merkittävä askel: maiden välinen ristiinkulttuurinen kausi tullaan järjestämään vuonna 2027. Tämä on ensimmäinen laatuaan Puolan EU-jäsenyyden jälkeen, mitä Macron piti oikaistavana poikkeamana. Lisäksi perustettiin Geremek-palkinto vahvistamaan kulttuurisia ja historiallisia siteitä. Molemmat johtajat painottivat myös yhdenmukaista politiikkaa sosiaalisten verkostojen sääntelyssä, jotta lapsia ja nuoria voidaan suojella paremmin.

Lopuksi Macron korosti historiallisen luottamuksen merkitystä aikana, jolloin sota on palannut Eurooppaan ja globaali epävakaus on läsnä. "On arvokkaampaa kuin koskaan omistaa ystäviä, jotka luottavat toisiinsa ja rakentavat yhdessä", Macron totesi. Kokouksessa laadittiin tiekartta tuleville kuukausille, ja se kattaa puolustuksen, turvallisuuden, ydinvoiman, energian, kulttuurin, sosiaaliset verkostot, tekoälyn ja kvanttiteknologian.

Saksan ja Brasilian johtajat korostavat monenkeskisen yhteistyön ja rauhan merkitystä Hannoverissa

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz yhteisessä tiedotustilaisuudessa Hannoverissa, missä he korostivat uusiutuvien energialähteiden tärkeyttä, monenkeskisen diplomatian elvyttämistä ja vastustivat sotilaallisia interventioita kansainvälisissä konflikteissa. AI Kuva/chatgpt

Brasilian presidentti Luiz Inácio Lula da Silva ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz pitivät laajan ja perusteellisen yhteisen tiedotustilaisuuden Hannoverin teollisuusmessujen yhteydessä. Tilaisuudessa käsiteltiin monipuolisesti maiden välistä yhteistyötä, globaaleja kriisejä, uusiutuvia energialähteitä sekä kansainvälisten instituutioiden uudistamistarpeita.

Historiallinen panostus uusiutuviin polttoaineisiin

Presidentti Lula aloitti puheenvuoronsa korostamalla, että hän saapui Hannoveriin osoittaakseen yksiselitteisesti Brasilian ja Saksan haluavan rauhaa, monenkeskisyyttä ja kehitystä tuhon sijaan. Hän painotti haluavansa elämää kuoleman sijaan, leipää pommien sijaan ja koulutusta kurjuuden sijaan. Erityisenä huomiona hän nosti esiin Saksassa suoritetun polttoainetestin, jossa saksalaisella tiellä ja saksalaisella kuorma-autolla testattiin brasilialaista ja saksalaista uusiutuvaa biodieseliä. Testin tarkoituksena oli poistaa uusiutuviin polttoaineisiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Saksalainen asiantuntija, joka vastaa kaikkien saksalaisten autojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaamisesta, vahvisti Lulan mukaan, että uusiutuva polttoaine vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 90 prosenttia.

Lula muistutti, että vaikka Brasilia on merkittävä öljyntuottaja- ja vientimaa, se työskentelee voimakkaasti osoittaakseen, ettei maailma jää orvoksi ilman fossiilisia polttoaineita. Vaihtoehtoja on saatavilla niin lentokoneille, autoille, kuorma-autoille kuin sähköntuotannollekin. Hän torjui jyrkästi näkemykset, joiden mukaan biopolttoaineiden tuotanto uhkaisi elintarviketuotantoa. Brasiliassa on 40 miljoonaa hehtaaria huonontunutta maata, joka on valmiina kunnostettavaksi ja hyödynnettäväksi esimerkiksi öljykasvien ja etanolin tuotantoon. Hän toi myös esiin, että Amazonin alueen metsäkato on puolitettu kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden aikana, ja tavoitteena on nollataso vuoteen 2030 mennessä.

Saksan vieraanvaraisuutta kiitellessään Lula esitti kevyen pahoittelunsa siitä, ettei hän ehtinyt nauttia perinteistä saksalaista paistettua makkaraa Hannoverin katukojuista, ja toivoi Merzin tarjoavan sitä seuraavalla Brasilian-vierailullaan.

Laajentuva strateginen kumppanuus ja taloussuhteet

Maiden välinen kumppanuus on vahvistumassa. Kokouksen tuloksena allekirjoitettiin sopimuksia puolustusyhteistyön, tekoälyn, kvanttiteknologian, infrastruktuurin, kiertotalouden, energiatehokkuuden, biotalouden sekä valtameri- ja ilmastotutkimuksen aloilla. Saksa on maailman kolmanneksi suurin talous ja Brasilian neljänneksi suurin kauppakumppani 21 miljardin dollarin kauppavaihdolla, sekä merkittävä sijoittaja yli 40 miljardin dollarin investoinneilla.

Puolustussektorilla kansainvälinen konsortio rakentaa parhaillaan neljää Tamandaré-luokan fregattia, joiden on määrä valmistua vuoteen 2028 mennessä. Hannoverissa edistettiin myös neuvotteluja neljän lisäaluksen hankinnasta.

Presidentti Lula otti kantaa myös Mercosurin ja Euroopan unionin väliseen sopimukseen, josta on neuvoteltu 25 vuotta. Vapunpäivänä voimaan astuva sopimus luo 720 miljoonan ihmisen ja 22 biljoonan dollarin vapaakauppa-alueen. Lula kuitenkin huomautti, että sopimuksen on perustuttava tasapainoon, ja varoitti, että Euroopan unionin yksipuoliset toimet uhkaavat horjuttaa tätä tasapainoa. Yksipuolisuutta ei voida voittaa lisäämällä yksipuolisuutta.

Ilmastotoimet, terveydenhuolto ja digitaalinen suvereniteetti

Ilmastotoimien saralla Saksa jatkaa vahvaa tukeaan. Liittokansleri Merz on ilmoittanut miljardin euron sijoituksesta trooppisten metsien rahastoon ja vahvisti 500 miljoonan euron rahoituksen ilmastorahastoon. Saksa tukee myös Brasilian aloitetta fossiilisista polttoaineista luopumiseksi, jota viedään eteenpäin Antalyan COP31-kokouksessa. Kriittisten mineraalien osalta Brasilia haluaa houkutella jalostusketjuja omalle maaperälleen pelkän raaka-aineiden viennin sijaan.

Teknologian siirto on myös keskiössä. Brasilia haluaa ottaa mallia Saksan älykkäistä sairaaloista ja tuoda vastaavan mallin omaan julkiseen terveydenhuoltojärjestelmäänsä (SUS) lyhentääkseen odotusaikoja. Digitaalisen infrastruktuurin osalta Brasilia panostaa konesaleihin, supertietokoneisiin ja puolijohteisiin, jotta maa ei olisi riippuvainen ulkomaisista yrityksistä, jotka hyödyntävät kansalaisten tietoja ilman yksityisyydensuojaa tai turvallisuutta. Brasilia on myös äskettäin hyväksynyt lainsäädäntöä lasten ja nuorten suojelemiseksi virtuaalisilta saalistajilta.

Globaalit konfliktit ja kansainvälisten instituutioiden kriisi

Lula ilmaisi syvän huolensa kansainvälisestä tilanteesta. Vahvemman oikeus on nousemassa vakavimmaksi uhaksi rauhalle ja turvallisuudelle. Hän mainitsi huolensa Iranin konfliktin kiihtymisestä, Libanonin tilanteesta, Palestiinan valtion selviytymisestä sekä Ukrainan rauhan karkaamisesta yhä kauemmas.

Lula arvosteli voimakkaasti YK:n turvallisuusneuvoston paralyysia ja Maailman kauppajärjestön WTO:n vaikeuksia. Erityisen voimakkaasti hän tuomitsi Etelä-Afrikan mielivaltaisen poissulkemisen G20-ryhmän toiminnasta. Hän siteerasi äskettäin edesmennyttä saksalaista filosofia Jürgen Habermasia, jonka opit vuoropuhelun tärkeydestä ovat Lulan mukaan nyt ajankohtaisempia kuin koskaan ääriliikkeiden ja sotien aikakaudella.

Öljyntuotanto, G20-kokous ja polttomoottorit

Toimittajien kysymysosiossa käsiteltiin aluksi energia-asioita ja G20-kokousta. Presidentti Lula vahvisti Brasilian pyrkivän yhteistyöhön meksikolaisen Pemexin kanssa syvänmeren öljynetsinnässä. Hän sanoi, ettei tarkoitus ole vaatia maita luopumaan öljystä välittömästi, vaan yhdistää siihen biopolttoaineita haittojen minimoimiseksi. Brasilia etsii kaasua myös Kolumbiasta ja Afrikasta. Lula nosti esiin Brasilian energiantuotannon luvut: sähköntuotannosta 89 prosenttia on uusiutuvaa ja kaikesta energiasta 53 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, kun taas EU tavoittelee 40 prosentin osuutta vasta vuoteen 2050 mennessä.

G20-kysymyksessä Lula oli ehdoton. Hän kertoi ohjeistaneensa Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosaa osallistumaan kokoukseen Yhdysvaltain presidentin asettamasta kiellosta huolimatta. Lulan mukaan Yhdysvalloilla ei ole oikeutta estää perustajajäsenen osallistumista talouskysymyksiä varten vuonna 2008 perustettuun foorumiin. Hän sanoi Brasilian ja Saksan tukevan Ramaphosan sisäänpääsyä.

Liittokansleri Merz tuki Brasilian energialinjaa todeten, että Brasilia on loistava esimerkki ilmastoneutraaliuden tavoittelusta ilman tukeutumista vain yhteen ainoaan teknologiaan. Merz korosti, että maailmassa on tällä hetkellä yli miljardi polttomoottoriautoa. Näiden täydellinen korvaaminen sähköautoilla ei ole mahdollista, minkä vuoksi ajoneuvokannan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen biopolttoaineilla on elintärkeää.

Kansallinen suvereniteetti ja energiapolitiikka

Toisessa kysymyksessä kysyttiin biopolttoaineisiin kohdistuvasta vastustuksesta. Presidentti Lula sanoi biopolttoaineiden puolustamisen olevan kansallisen suvereniteetin puolustamista, ja viittasi 1970-luvulla aloitettuun Proálcool-ohjelmaan. Hän totesi, että Brasilia voisi nousta uusiutuvien polttoaineiden "Saudi-Arabiaksi". Liittokansleri Merz ylisti Brasilian kykyä näyttää esimerkkiä ja kiitti Lulaa Belémissä järjestetystä ilmastokokouksesta. Merz painotti, ettei politiikka saa koskaan rajata ratkaisuja vain tiettyihin teknologioihin.

Diplomatia sotaa vastaan: Iran ja YK:n turvallisuusneuvoston uudistus

Kolmas kysymys käsitteli Iranin tilannetta ja energiakriisiä. Lula kertoi laajan anekdootin vuodelta 2010. Tuolloin muun muassa liittokansleri Angela Merkel ja Yhdysvallat olivat huolissaan Iranin ydinohjelmasta. Lula matkusti Turkin presidentin kanssa Teheraniin ja neuvotteli sopimuksen Mahmud Ahmadinejadin kanssa ydinenergian rauhanomaisesta käytöstä. Lulan mukaan sopimus perustui Barack Obaman käsin kirjoittamaan kirjeeseen, mutta sopimuksen syntymisen jälkeen Obama ja EU lisäsivät Iranin pakotteita. Lula sanoi, ettei hän usko tarinoihin Iranin ydinaseesta, aivan kuten hän ei uskonut aikanaan Yhdysvaltain puheisiin Irakin joukkotuhoaseista. Hän kritisoi voimakkaasti sitä, että maailma käyttää 2,7 biljoonaa dollaria sotiin, vaikka 600 miljoonaa ihmistä näkee nälkää. Hän vaati YK:n turvallisuusneuvoston laajentamista siten, että Saksa, Brasilia, Intia, Japani, Nigeria, Etiopia, Egypti ja Meksiko saisivat siinä paikan.

Liittokansleri Merz oikaisi käsityksiä siitä, että hän olisi kutsunut koolle erillisen kansallisen turvallisuusneuvoston hätäkokouksen. Hän selvensi, että neuvosto kokoontuu säännöllisesti noin kuuden viikon välein. Saksan hallitus seuraa päivittäin öljyn hinta- ja määräkehitystä. Merz huomautti, että hintojen volatiliteetti johtuu Hormuzinsalmen sulkemisista ja avaamisista. Hän vetosi Iraniin sotatoimien lopettamiseksi ja Yhdysvaltoihin diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi.

Kuuba ja puuttumattomuusperiaate

Viimeisessä kysymyksessä tiedusteltiin maiden kantaa mahdolliseen Yhdysvaltain hyökkäykseen Kuubaan sekä Brasilian sisäpolitiikkaan. Lula kuittasi vaalikeskustelut toteamalla, että vaaleihin on vielä yhdeksän kuukautta eikä maassa ole turbulenssia. Hän sanoi vastustavansa ehdottomasti Kuuban hyökkäystä, aivan kuten hän on vastustanut Venezuelan, Ukrainan, Gazan ja Iranin invaasioita. Lula puolusti voimakkaasti kansojen itsemääräämisoikeutta ja tuomitsi Kuubaan 70 vuoden ajan kohdistuneen, maailmanlaajuisesti häpeällisen kauppasaarron.

Myös liittokansleri Merz yhtyi näkemykseen. Hänen mukaansa Kuuban sisäisistä poliittisista ongelmista huolimatta maa ei muodosta minkäänlaista turvallisuusuhkaa ulkopuolisille valtioille, eikä sotilaalliselle väliintulolle ole mitään tunnistettavaa perustetta. Merz painotti, että puolustuskyvyn ylläpitäminen ei anna oikeutta puuttua sotilaallisesti muiden maiden poliittisiin järjestelmiin, vaan muutoksia tulisi hakea yksinomaan rauhanomaisin ja diplomaattisin keinoin.

Kattava uutiskatsaus maailman tapahtumiin: Bulgarian vaalitulos, Ukrainan sota ja Lähi-idän jännitteet

Bulgarian entinen presidentti Rumen Radev julistautui puolueensa vaalivoittajaksi sunnuntaina, samalla kun huolet sodan kiihtymisestä Euroopassa sekä globaalit polttoainekriisit jatkavat kansainvälisen yhteisön varjostamista. Ai kuva/https://raphael.app/fi

Bulgarian vaalitulos ja poliittinen suunta

Bulgarian entinen presidentti Rumen Radev julistautui sunnuntaina pidettyjen ennenaikaisten parlamenttivaalien voittajaksi. Hänen puolueensa, Edistyksellinen Bulgaria, keräsi hieman alle 45 prosenttia äänistä, kun maan keskusvaalilautakunta oli laskenut yli 78 prosenttia lipuista. Radev, josta julkaistussa kuvassa hän antaa oman äänensä, puhui jo toimittajille ja sanoi puolueensa voittaneen "yksiselitteisesti". Kremlin-mielisenä pidetty entinen presidentti totesi, että Bulgaria aikoo jatkaa eurooppalaisella tiellään, huolimatta hänen aiemmista lausunnoistaan, joiden mukaan "Eurooppa on joutunut oman kunnianhimonsa uhriksi". Sunnuntain äänestys oli jo kahdeksas kerta, kun bulgarialaiset suuntasivat uurnille viimeisen viiden vuoden aikana. Viime joulukuussa laajat korruption vastaiset mielenosoitukset johtivat edellisen konservatiivihallituksen syrjäyttämiseen. Radev tuki tuolloin mielenosoituksia ja lupasi poistaa "oligarkkisen hallintomallin".

Euroopan ulkosuhteiden neuvoston Maria Simeonovan mukaan on epätodennäköistä, että Radev arvostelisi avoimesti Euroopan unionia tai Natoa ainakaan toistaiseksi. Simeonova kertoi TVP World -kanavalle, että Bulgarian riippuvuus EU-rahoituksesta selittää hänen varovaisuuttaan. Simeonovan mukaan Radev ei tule aluksi olemaan kovin äänekäs, voimakkaan Ukraina-vastainen tai Venäjä-mielinen, sillä enemmistö Bulgarian väestöstä on Eurooppa-mielistä. Lisäksi Bulgaria tarvitsee EU-rahoitusta ja joutuu osallistumaan erilaisiin EU-mekanismeihin uudistaakseen armeijaansa sekä vahvistaakseen puolustuskykyään. Simeonova arvioi, että Radev ei asetu avoimesti EU:ta ja Natoa vastaan, vaan puhuu pikemminkin tasapainoisesta lähestymistavasta. Hän on jo puhunut Bulgarian tasapainoisesta, neutraalista ja itsenäisestä politiikasta, mutta nykyisissä olosuhteissa Bulgarialla ei ole varaa jäädä Ukrainaa tukevien eurooppalaisten ydinkysymysten ja päätösten ulkopuolelle.

Ukrainan ja Venäjän väliset sotatoimet

Ukraina suoritti sunnuntain ja maanantain välisenä yönä lennokki-iskuja, jotka kohdistuivat Tuapsen öljynjalostamoon Etelä-Venäjällä Krasnodarin alueella. Paikallisen kuvernöörin mukaan iskussa kuoli yksi ihminen ja yksi haavoittui, minkä lisäksi isku sytytti suuren tulipalon. Venäjän valtiollinen uutistoimisto kertoi, että Tuapsen sataman liikenneinfrastruktuuri vaurioitui. Paikallinen öljynjalostamo kuuluu Rosneftille ja lukeutuu Venäjän kymmenen suurimman vastaavan laitoksen joukkoon. Kiova on myös antanut iskun Venäjän Mustanmeren laivastolle: Ukrainan sotilastiedustelu ilmoittaa osuneensa kahteen suureen venäläiseen maihinnousualukseen miehitetyllä Krimillä. Venäjä puolestaan hyökkäsi yöllä Ukrainaan ja otti kohteekseen Brovaryn kaupungin Kiovan alueella. Iskussa haavoittui ainakin yksi ihminen ja kaksi kotia vaurioitui.

Unkarin ehto EU-lainalle

Unkarin pääministeri Viktor Orbán kirjoitti sunnuntaina, että Budapest sitoo 90 miljardin euron EU-lainan hyväksymisen öljytoimitusten jatkumiseen Družba-putken (Ystävyys-putken) kautta. Hän toisti linjaustaan: "ei öljyä, ei rahaa Brysselin kautta". Unkari on saanut Ukrainalta viitteitä siitä, että maa on valmis palauttamaan öljytoimitukset putken kautta jo maanantaina, edellyttäen, että Unkari poistaa 90 miljardin euron EU-lainan saarron. Unkarin kanta ei ole muuttunut, vaan se pitää kiinni linjauksestaan. Kun öljytoimitukset palautetaan, Unkari ei enää asetu lainan hyväksymisen tielle. Lainan myöntäminen ei aiheuta Unkarille taloudellista taakkaa tai velvoitteita.

Yhdysvaltojen ja Iranin kiristyneet välit

Yhdysvallat on takavarikoinut iranilaisen aluksen, joka yritti ohittaa Hormuzinsalmen saarron. Vastauksena tähän Iranin armeija ilmoitti, että takavarikko rikkoo tulitaukoa, ja varoitti vastaavansa tähän "aseelliseen piratismiin" pian ja iskevänsä takaisin. Yhdysvaltain keskustoimikunta (US Central Command) on kertonut antaneensa alukselle lukuisia varoituksia useiden tuntien ajan, ennen kuin se ampui useita laukauksia aluksen konehuoneeseen ja nousi alukseen. Yhdysvaltain armeijan mukaan 25 Iranin lipun alla purjehtivaa alusta oli käännytetty takaisin ennen tätä välikohtausta. On epäselvää, kuoliko tai loukkaantuiko kukaan takavarikon aikana. Samaan aikaan Islamabadissa on käynnissä valmistelut Yhdysvaltojen ja Iranin rauhanneuvotteluita varten. Pakistanilaisten lähteiden mukaan kaksi amerikkalaista rahtikonetta laskeutui sunnuntai-iltapäivänä läheiselle lentotukikohdalle tuoden mukanaan turvalaitteita ja ajoneuvoja valmistautuakseen Yhdysvaltain valtuuskunnan saapumiseen.

Norjan hupenevat polttoainevarannot

Norja on ilmoittanut, että sillä on strategisia polttoainevarantoja jäljellä enää 20 päivän tarpeisiin, mikä on herättänyt vakavaa huolta maan sisäisestä toimitusvarmuudesta. Pääministeri Jonas Gahr Støre kertoo hallituksen harkitsevan laajamittaista etätyötä polttoaineen kysynnän vähentämiseksi. Norja, joka on Euroopan keskeinen energiantoimittaja, pitää yllä varantoja vain 20 päiväksi, mikä on huomattavasti vähemmän kuin naapurimaissa Ruotsissa ja Suomessa, jotka ylläpitävät noin 90 päivän varantoja. Pääministeri Støre myönsi Aftenpostenin haastattelussa, että maan energiastrategia on nojannut liikaa vakaaseen tuotantoon ja jalostamoiden läheisyyteen. Lähi-idän jännitteiden aiheuttamat häiriöt ja öljyn hinnan nousu ovat kuitenkin paljastaneet merkittäviä puutteita polttoaineinfrastruktuurissa. Vaikka Norja teki maaliskuussa ennätystulot öljyn ja kaasun viennistä, norjalaismedioiden mukaan maa ei pysty täysin takaamaan vakaita kotimaisia polttoainetoimituksia. Norja on edelleen suuri energiantoimittaja muun muassa Saksalle, Isolle-Britannialle ja Puolalle, jolle se toimittaa noin kolmanneksen koko maan kaasusta.

Valko-Venäjän ja Yhdysvaltojen mahdolliset neuvottelut

Valko-Venäjä on antanut sunnuntaina merkkejä valmiudestaan aloittaa keskustelut Yhdysvaltojen kanssa. Itsensä presidentiksi julistanut Aljaksandr Lukašenka on vihjannut, että mahdollinen sopimus voisi lopulta avata oven neuvotteluihin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa. Lukašenka esitti nämä kommentit Venäjän valtioon kytköksissä olevan RT-uutiskanavan haastattelussa, jossa hän hahmotteli ajatusta laajemmasta "isosta sopimuksesta" Minskin ja Washingtonin välillä. Ehdotuksen kerrotaan muodostavan osan laajempaa poliittista pakettia, johon sisältyy Valko-Venäjän pakotteiden lieventäminen ja maiden välisten suhteiden vahvistaminen. Mahdollinen sopimus merkitsisi merkittävää muutosta Yhdysvaltain pitkäaikaiseen politiikkaan, joka on pitänyt Valko-Venäjän pitkälti eristettynä kansainvälisellä näyttämöllä useiden vuosien ajan.

Lukašenka ilmoitti olevansa valmis tapaamiseen ja sopimukseen, mutta se on valmisteltava tavalla, joka heijastaa molempien maiden etuja. Hänen mukaansa amerikkalaisten on ymmärrettävä, aivan kuten monet Euroopassa ovat jo ymmärtäneet, että pakotteet eivät ole toimineet, sillä maa on sopeutunut niihin. Lukašenka vähätteli poliittisia vankeja ja pakotteita kutsumalla niitä "pieniksi asioiksi" ja korosti, että heillä on paljon kiireellisempiä ratkaistavia asioita kyseisen ison sopimuksen puitteissa. Kun sopimuksen yksityiskohdat on viimeistelty alemmalla tasolla, hän on valmis tapaamaan Donaldin ja allekirjoittamaan asiakirjan. Poliittisten vankien kysymyksen odotetaan kuitenkin olevan keskeinen osa mahdollista sopimusta. Ihmisoikeusryhmien arvioiden mukaan Valko-Venäjällä on tällä hetkellä pidätettynä noin 991 ihmistä poliittisen erimielisyyden vuoksi. Aiemmat rajalliset yhteydet ovat jo johtaneet vankien vapauttamisiin, ja yli 500 poliittista vankia on vapautettu neuvotelluissa vaihdoissa, jotka on kytketty Yhdysvaltojen pakotteiden lieventämiseen.

Valko-Venäjän tiivis liittolaisuus Venäjän kanssa on herättänyt huolta Kiovassa siitä, että maa voisi jälleen joutua suoremmin vedetyksi Moskovan sotatoimiin, toimittuaan jo tukialueena vuoden 2022 pohjoisesta alkaneessa hyökkäyksessä. Mahdolliset neuvottelut ovat herättäneet levottomuutta Ukrainassa, missä viranomaiset varoittavat, että Minskiin kohdistuvan paineen keventäminen voisi heikentää pyrkimyksiä eristää Venäjän keskeinen liittolainen. Ukrainalaisarvion mukaan venäläisjoukot, joiden piti edetä Kiovaan kolmessa päivässä, käyttivät Valko-Venäjän aluetta. Alkuperäisten lentotukikohtien hyödyntämisen lisäksi Valko-Venäjälle saatetaan parhaillaan rakentaa tukikohtia lennokkien laukaisemista varten. Ukrainan ja Valko-Venäjän 1200 kilometrin pituinen raja on äärimmäisen turvaton, ja lennokkien lähettäminen aivan Kiovan lähistöllä olevalta alueelta voisi tehdä hyökkäyksistä entistä massiivisempia.

Lontoon juutalaiskohteiden tuhopolttoiskut

Lontoon poliisi tutkii sarjaa epäiltyjä tuhopolttoiskuja, jotka on kohdistettu juutalaisiin kohteisiin. Näihin lukeutuu viikonlopun aikana tapahtunut yritys sytyttää Kentonin synagoga tuleen lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Viranomaiset kertovat tehneensä useita pidätyksiä. Community Security Trustin mukaan rakennuksen yhdessä huoneessa oli vähäisiä vaurioita, mutta henkilövahingoilta vältyttiin. Terrorismin vastainen poliisi tutkii kolmea erillistä tuhopolttoiskua Luoteis-Lontoossa, ja kaikkien tapausten yhteydessä on nyt tehty pidätyksiä. Poliisin mukaan tapauksiin kuuluu 23. maaliskuuta tapahtunut tuhopolttoisku juutalaisen yhteisön ambulansseihin Golders Greenissä, yritys sytyttää Finchleyn synagoga juuri puolenyön jälkeen 15. huhtikuuta sekä myöhemmin samana päivänä tapahtunut erillinen isku persiankielisen mediaorganisaation toimistoihin. Yhtäkään iskuista ei ole toistaiseksi julistettu terrorismiksi, mutta poliisi pitää kaikki vaihtoehdot avoimina motiivien suhteen. Pääministeri Keir Starmer kutsui iskuja inhottaviksi ja vannoi saattavansa syylliset oikeuden eteen. Starmer totesi, että iskut juutalaista yhteisöä vastaan ovat iskuja Britanniaa vastaan, eikä vastaavaa tulla suvaitsemaan. Poliisin näkyvyyttä on lisätty ja turvallisuustoimia tiukennettu, samalla kun muiden mahdollisten osallisten etsintää jatketaan.

Paavi Leo XIV:n Afrikan-kiertue

Paavi Leo XIV jatkoi sunnuntaina kymmenpäiväistä Afrikan-vierailuaan Angolassa järjestetyllä suurella julkisella messulla, joka keräsi kymmeniä tuhansia rukoilijoita. Luandan pääkaupungin ulkopuolella järjestetyssä ulkoilmamessussa valtavat ihmisjoukot kokoontuivat laulamaan ja rukoilemaan. Messun aikana paavi ilmaisi sympatiansa ja solidaarisuutensa globaalien konfliktien uhreille, painottaen erityisesti Ukrainan sotaa ja kehottaen maailman johtajia jatkuviin ponnisteluihin rauhan takaamiseksi. Paavi pahoitteli syvästi viimeaikaista hyökkäysten kiihtymistä Ukrainaa vastaan ja vetosi jälleen aseiden vaikenemisen sekä vuoropuhelun puolesta. Lisäksi hän vetosi angolalaisiin, jotta nämä jättäisivät pitkään jatkuneet jakolinjat taakseen ja kulkisivat eteenpäin yhtenäisinä, parantaen korruption haavat oikeudenmukaisuuden ja jakamisen kulttuurilla. Ennen sunnuntaista messua paavi tapasi lauantaina Angolan presidentin João Lourençon osana virallista valtiovierailuaan. Angola on kiertueen kolmas etappi Algerian ja Kamerunin jälkeen. Kiertue kattaa yksitoista kaupunkia, ja Angolan jälkeen paavin on määrä matkustaa Päiväntasaajan Guineaan.

Reform UK julkisti kovan linjan maahanmuutto-ohjelman: Laittomasti maahan saapuneiden karkotukset ja turvapaikkapäätösten taannehtiva peruminen

Reform UK -puolueen johtaja Nigel Farage ja puheenjohtaja Zia Yusuf tiedotustilaisuudessa, jossa he esittelivät suunnitelmansa laittomasti maahan saapuneiden massakarkotuksista ja taannehtivista turvapaikkapäätösten peruutuksista. AI Kuva/chatgpt

Nigel Farage ja puolueen puheenjohtaja Zia Yusuf esittelivät Reform UK -puolueen radikaalin maahanmuuttopoliittisen ohjelman lehdistötilaisuudessa. Ohjelman keskiössä on laittoman maahanmuuton täydellinen pysäyttäminen ja mittavat karkotukset. Farage aloitti tilaisuuden kritisoimalla ankarasti edellisen konservatiivihallituksen päätöksiä, jotka hänen mukaansa avasivat ovet miljoonille ihmisille, joista vain 20 prosentilla oli työlupa. Hän palautti mieliin varoituksensa Englannin kanaalin veneylityksistä keväällä 2020, jolloin hän ennusti tilanteen riistäytyvän käsistä ja muistutti, että ainoa toimiva pelote laittomalle maahanmuutolle on pidätys ja karkotus – aivan kuten vuoden 1971 maahanmuuttolaissa säädetään.

Farage kertoi tuoreista luvuista: edellisenä lauantaina 602 ihmistä ylitti kanaalin. Hän toi esiin, että veneet lähtevät nykyään myös Belgiasta, mistä ne siirtyvät Ranskan viranomaisten valvonnassa kohti Ison-Britannian aluevesirajaa. Hän huomautti, että Britannia on maksanut Ranskalle 800 miljoonaa puntaa vuodesta 2014 lähtien veneliikenteen pysäyttämiseksi, mutta maksuilla ei ole ollut merkitystä, sillä laittomasti maahan saapuneiden todennäköisyys jäädä Britanniaan on yli 97 prosenttia. Faragen mukaan turvapaikanhakijat ohjeistetaan heittämään passit ja puhelimet mereen 12 meripeninkulman rajalla, jotta heitä ei voida tunnistaa.

Turvapaikkapäätökset peruutetaan taannehtivasti

Reform UK aikoo ottaa mallia Australian vuonna 2012 toteuttamasta politiikasta, jossa meritse laittomasti saapuneilta evättiin mahdollisuus turvapaikkaan kokonaan. Puolue menee ohjelmassaan kuitenkin vielä pidemmälle. Farage ilmoitti, että Reform-hallitus peruuttaisi taannehtivasti viimeisen viiden vuoden aikana myönnetyt turvapaikkapäätökset, jos ne on myönnetty perusteettomasti, valheellisin perustein tai ihmisoikeuslakeja hyväksikäyttäen. Arvioiden mukaan toimenpide koskisi jopa 400 000 ihmistä.

Farage kritisoi kärkevästi myös maahanmuuttoteollisuutta ja oikeusjärjestelmää, viitaten tapauksiin, joissa turvapaikanhakijat esittävät homoseksuaalia tai kääntyvät kristinuskoon kirkon avustuksella vain välttääkseen palautuksen. Hän vaati Euroopan ihmisoikeussopimuksesta irtautumista ja vuoden 1951 pakolaissopimuksen sivuuttamista, koska se on hänen mukaansa vanhentunut. Faragen mukaan laittomasti maahan tulleet kiilaavat brittiläisten perheiden ohi sosiaalisen asuntotuotannon jonoissa, ja hän mainitsi 15 Lontoon kaupunginosan julistautuneen "suojelukaupunginosiksi" (sanctuary boroughs), mikä mahdollistaa jonon ohittamisen.

Zia Yusufin laskelmat ja hyökkäys valtapuolueita vastaan

Zia Yusuf tuki Faragen linjauksia omalla puheenvuorollaan. Hän totesi, että rannoille on saapunut kutsumatta lähes 200 000 ihmistä viimeisen kahdeksan vuoden aikana – enemmän kuin Normandian maihinnousussa D-Dayna. Yusuf palautti mieliin viime kesänä julkistetun Operation Restoring Justice -suunnitelman, jonka tavoitteena on pidättää ja karkottaa 600 000 laittomasti maassa oleskelevaa henkilöä perustamalla uusi karkotusvirasto (UK Deportation Command).

Yusuf syytti sekä konservatiiveja että työväenpuoluetta laittoman maahanmuuton sallimisesta ja lakien polkemisesta. Hän esitti vertauksen, jonka mukaan eilen maahan murtautunut syyrialainen saa välittömästi veronmaksajien tuen, kun taas laillisesti maahan tuleva huippuluokan neurokirurgi ei ole oikeutettu tukiin viiteen vuoteen. Pelkästään majoituskustannukset nousevat yli viiteen miljardiin puntaan vuodessa. Yusuf korosti, että turvapaikanhakijoiden joukossa on valtaosin taisteluikäisiä miehiä muun muassa Iranista, Afganistanista, Syyriasta ja Somaliasta, ja he syyllistyvät kantaväestöä todennäköisemmin seksuaalirikoksiin.

Reform UK aikoo Yusufin mukaan katkaista ulkomaalaisten sosiaalituet ja varmistaa, että brittiläinen sosiaaliturva kuuluu vain briteille.

Toimittajien kysymykset: Kustannukset, oikeudelliset esteet ja toimeenpano

BBC:n Jennifer McKinnon kysyi karkotuspolitiikan vaatimasta henkilöstömäärästä ja kustannuksista. Farage painotti, että tärkeintä on vakiinnuttaa periaate laittoman maahan jäämisen estämisestä. Yusuf vastasi, että toimenpiteet eivät vaadi uutta henkilöstöä, vaan nykyinen työvoima voi käydä läpi olemassa olevaa dataa, joka osoittaa saapumistavan, jolloin yksittäisiä turvapaikkahakemuksia ei tarvitse arvioida uudelleen pitkän kaavan mukaan.

GB Newsin Keith Ba kysyi poliittisista asioista, kuten pääministeri Starmerin asemasta ja Peter Mandelsonin turvallisuusselvityksestä. Farage uskoi Starmerin valehdelleen alahuoneelle ja pimittäneen tietoa Mandelsonin kytköksistä venäläisiin yrityksiin. Hän sanoi puolueen tukevan mahdollista epäluottamuslausetta. Ba kysyi myös karkotussuunnitelman realistisuudesta ja oikeudellisista esteistä. Farage toisti, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimivallasta (ECHR) ja ihmisoikeuslaeista on irtauduttava, ja vanhentunut pakolaissopimus on ohitettava poikkeuslaeilla.

Sky Newsin F.A. Brown tiedusteli, haluaako kansa todella nähdä Yhdysvaltojen ICE-tyyppisiä (Immigration and Customs Enforcement) karkotuksia. Farage torjui vertauksen Trumpiin ja nosti esiin Barack Obaman, joka hänen mukaansa karkotti enemmän laittomia siirtolaisia ilman vastaavaa poliittista kohua. Farage ja Yusuf uskovat, että valtaosa lähtee vapaaehtoisesti, kun on selvää, ettei vaihtoehtoja ole ja heille tarjotaan lentolippu sekä hieman rahaa (korkeintaan tuhat puntaa) uuden alun turvaamiseksi.

Channel 4:n toimittaja kysyi puolueen varapuheenjohtaja Richard Ticen epäselvistä verotusasioista. Farage puolusti Ticea voimakkaasti, kutsuen syytöksiä 10 vuoden takaisen poliittisen ajojahdin toistoksi ja huomauttaen, että syytösten takana on työväenpuolueen aktiivi.

Daily Telegraphin toimittaja kysyi palautussopimuksista, erityisesti Afganistanin kanssa. Farage paljasti, että alustavia sopimuksia tai poliittista yhteisymmärrystä on jo olemassa muun muassa Ranskan (jos Jordan Bardella nousee valtaan) ja Afganistanin kanssa. Yusuf tuki tätä mainitsemalla Saksan jo palauttavan afganistanilaisia Qatarin kautta. Toimittaja kysyi myös säilöönotosta. Yusuf tarkensi, ettei satoja tuhansia tarvitse pitää säilössä samanaikaisesti, vaan prosessi rullaa tasaisesti eteenpäin laivaston ja lainsäädännön salliessa.

The Sun -lehden toimittaja nosti esiin Isossa-Britanniassa tapahtuneet juutalaisiin kohdistuvat hyökkäykset. Farage tuomitsi pääministerin toimettomuuden ja varoitti, että Lontoon juutalaisyhteisöt joutuvat pakenemaan alueelta islamististen ääriliikkeiden uhatessa, aivan kuten tapahtui Brysselissä 20 vuotta sitten. Hän syytti Starmeria muslimiäänestäjien pelosta.

Press Associationin toimittaja kysyi rannikkopartioinnin jatkamisesta Ranskan kanssa. Farage piti nykyistä yhteistyötä hyödyttömänä, kutsuen Ranskan laivaston saattotoimintaa kanaalissa pelkäksi ihmissalakuljettajien auttamiseksi ja herrasmiesmäiseksi luovuttamiseksi, joka ei pysäytä ongelmaa.

Lopuksi Independent-lehden toimittaja huomautti, että tiedotustilaisuus sattui Enoch Powellin "Rivers of Blood" -puheen vuosipäivälle, ja kysyi Iraniin liittyvästä tulitauosta. Farage kiisti jyrkästi valinneensa päivämäärän tietoisesti ja muistutti puolueen monimuotoisesta ehdokasjoukosta, joka kärsii jatkuvasta rasistisesta häiriköinnistä sosiaalisessa mediassa. Iranin osalta hän vaati nopeaa rauhaa ja korosti Britannian omavaraisuuden merkitystä energiapolitiikassa. Financial Timesin ja Guardianin kysymykset karkotuksien yksityiskohdista paljastivat, että palautuksia kohdennetaan aluksi erityisesti sotilasikäisiin miehiin, joilla ei ole huollettavia, ja painotettiin, ettei Britannia anna armahduksia tai perheenyhdistämishelpotuksia laittomasti saapuneille.

Kirjoittaja Aksu

Lähde:

https://www.youtube.com/watch?v=iWq3_dsHdyQ