 |
| Britannian poliittinen kenttä ja kansainväliset valtasuhteet jatkavat myllerrystään poikkeuksellisten haasteiden edessä. Jacob Rees-Mogg perkaa ohjelmassaan armottomasti Ison-Britannian suhdetta EU:n sääntely-yhteistyöhön sekä terveydenhuollon ja julkishallinnon turvallisuusprosessien vakavia rakenteellisia epäonnistumisia. AI Kuva/Grok Image |
Britannian politiikan keskiössä ja GB News -kanavan State of the Nation -ohjelmassa Jacob Rees-Mogg perkaa ajankohtaisia asioita tunnettuun ja suorasanaiseen tyyliinsä. Ohjelman avauksessa käsiteltiin Ison-Britannian syvään juurtunutta kysymystä EU-suhteista ja parlamentaarisen vallan säilyttämisestä, Southportin iskun järkyttäviä paljastuksia sekä maailman kahden vaikutusvaltaisimman yhdysvaltalaisen, presidentti Donald Trumpin ja paavi Leo XIV:n, kiivasta sananvaihtoa kansainvälisen politiikan areenalla.
Starmerin hallinnon EU-politiikka herättää rajua kritiikkiä
Rees-Moggin mukaan työväenpuolue on ottanut mallia kuningas Henrik VIII:sta, joka pyrki aikoinaan hallitsemaan maata parlamentin ohitse antamillaan asetuksilla. Nyt pääministeri Keir Starmer on väitetysti valitsemassa samaa reittiä suhteessaan Euroopan unioniin. Keir Starmerin niin sanottu EU-suhteiden uudelleenkäynnistäminen tarkoittaa käytännössä Ison-Britannian viemistä takaisin sisämarkkinoille ja täyteen sääntely-yhteistyöhön tavalla, joka kiertää täysin parlamentin päätösvallan. Vihreiden ja liberaalidemokraattien johtohenkilöt myöntävät avoimesti haluavansa palata Euroopan unioniin – heidän toimintaansa voi pitää ainakin rehellisenä asenteena. Toisessa ääripäässä Nigel Farage ei halua Ison-Britannian joutuvan Euroopan vallan alle koskaan, mutta pääministeri Starmer sanoo yhtä ja tekee toista.
Tämä on herättänyt poikkeuksellisen suurta huolta konservatiivipaneelissa, jossa olivat mukana lordi John Redwood ja entinen työväenpuolueen kansanedustaja Stephen Pound. Lordi Redwood nosti esiin huolestuttavan faktan: kahdenkymmenen viimeisen vuoden aikana, jolloin Iso-Britannia oli täysimääräisesti mukana sisämarkkinoilla, maan talouskasvu hidastui alle puoleen verrattuna aikaan ennen EU-jäsenyyttä. Hänen mukaansa asetelma on ollut täysin epäsymmetrinen ja toiminut Ison-Britannian vahvojen palvelualojen kustannuksella.
Stephen Pound pyrki puolustamaan työväenpuolueen linjaa toteamalla, että hallitus pelaa tällä hetkellä loistavaa peliä. Pound uskoo, ettei työväenpuolue aio viedä Iso-Britanniaa takaisin sisämarkkinoille tai tulliliittoon, saati sitten ottaa euroa käyttöön tai sallia työvoiman vapaata liikkuvuutta. Hänen mukaansa maa voi kuitenkin solmia Euroopan kanssa sopimuksia esimerkiksi kasvinsuojelusäädöksistä, jotka mahdollistaisivat sujuvamman kaupankäynnin Pohjois-Irlannin ja Irlannin tasavallan välisellä rajalla. Tähän vastattiin kuitenkin tiukasti, että kyseinen yhdentyminen veisi brittiläisiltä maanviljelijöiltä kilpailuedun, koska se estäisi uusimpien geenimuunneltujen viljelykasvien ja uusien lannoitteiden hyödyntämisen tuotannossa.
Keskustelu EU-säädösten tuomisesta lainsäädäntöön nopeutetuilla tai täysin sivuuttavilla tavoilla koettiin ohjelmassa vakavana loukkauksena demokratiaa kohtaan. Puhuttiin jopa kymmenientuhansien EU-opiskelijoiden tuomasta kustannustaakasta, mikäli maahanmuutto kiihtyy uuden suuntautumisen myötä.
Trump vastaan paavi: Kaksi amerikkalaista sanasodassa
Ohjelmassa nostettiin esiin myös hämmästyttävä julkinen konflikti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja paavi Leo XIV:n välillä. Paavi oli julkisuudessa arvostellut Iranin konfliktia kammottavaksi, mikä sai Trumpin vastaiskuun. Trump syytti paavia heikoksi ja ulkopoliittisesti liian liberaaliksi, ja julkaisi myöhemmin sosiaalisessa mediassaan (Truth Social) jopa tekoälyllä luodun kuvan itsestään Jeesuksena Kristuksena. Tämä julkaisu poistettiin myöhemmin reaktioiden voimasta. Paavi Leo puolestaan vastasi, ettei hän pelkää Trumpia, mutta lisäsi myös, ettei hän halua mennä asiassa suoraan poliittiseen väittelyyn. Hän korosti, että evankeliumin sanomaa ei saa käyttää väärin, ja lupasi jatkaa rauhan, vuoropuhelun ja valtioiden välisten monenkeskisten suhteiden edistämistä asettuessaan kovaäänisesti sotaa vastaan.
Aihetta puitiin Yhdysvalloista käsin ohjelmaan osallistuneen Matthew Bunsonin kanssa, joka on kirjoittanut ensimmäisen englanninkielisen elämäkerran paavi Leo XIV:stä. Bunson huomautti, ettei tällainen retoriikka ole Donald Trumpille uutta. Vuonna 2016 presidentti haukkui silloista paavi Franciscusta häpeälliseksi maahanmuuttokysymysten yhteydessä. Hän totesi myös, että tekoälykuvan julkaisu saattaa vieraannuttaa merkittävästi Trumpin tukijana toimivaa katolista sekä tiukkaa evankelista äänestäjäkuntaa, vaikka Trump itse tuntuukin katsovan, että hän on se taho, jonka kuuluu hallita täysin kansainvälistä julkisuutta ilman vahvaa vastavoimaa edes kirkon taholta.
Jacob Rees-Mogg kommentoi tilannetta todeten, että on varsin kummallista arvostella paavia siitä, että tämä peräänkuuluttaa rauhaa, sillä nimenomaan paavien tehtävä on puhua rauhan puolesta siinä missä radikaalien johtajien tavoite voi olla sota. Lordi Redwood kuitenkin huomautti, että mikäli kirkon johtaja puuttuu näin vahvasti poliittiseen keskusteluun ja tekee selkeän poliittisen väliintulon, on siihen kohdistuneella poliitikolla oltava myös oikeus vastata demokraattisessa hengessä. Keskustelussa nousi esille ikiaikainen "kahden miekan" teologinen ongelma, eli kysymys siitä, missä kulkee hengellisen ja maallisen vallan rajalinja. Yleinen näkemys oli se, että sodan oikeutuksen moraalinen tarkastelu kuuluu poikkeuksetta paavin velvollisuuksiin.
Southportin iskun traaginen raportti on julkaistu: "Valtava valtion epäonnistuminen"
Ohjelma syventyi myös Britanniassa julkaistuun odotettuun raporttiin vuoden 2024 Southportin iskusta. Iskussa kuoli kolme nuorta tyttöä – kuusivuotias Bebe King, seitsenvuotias Elsie Dot Stancombe ja yhdeksänvuotias Alice Dasilva Aguiar – sekä loukkaantui 22 muuta lasta. Yli 700-sivuinen raportti osoitti suorasanaisesti, että tragedia olisi voitu ja se olisi pitänyt estää. Raportissa käytettiin sanaa "epäonnistuminen" yli 200 kertaa, ja se listasi 67 toimenpidesuositusta. Sir Adrian Fulford, tutkinnan puheenjohtaja, totesi suoraan, ettei hänellä ole epäilystäkään siitä, etteikö tapausta olisi vältetty, jos asianmukaiset prosessit olisivat olleet käytössä ja eri viranomaiset sekä hyökkääjän vanhemmat olisivat ryhtyneet järkeviin toimiin iskun tekijän "eskaloituvan käytöksen" edessä.
Lakimies David Haigh osallistui ohjelmaan kommentoimaan tilannetta. Haigh kertoi olleensa kaikkea muuta kuin yllättynyt julkaistuista tuloksista ja nimitti tapausta suoranaiseksi "valtavaksi valtion epäonnistumiseksi". Haigh otti vahvasti kantaa nykyiseen byrokraattiseen "rastit ruutuun" -kulttuuriin (tick-box culture). Hän korosti, että liian monessa julkishallinnon tai turvallisuuden organisaatiossa henkilöt tekevät vain minimin täyttääkseen prosessivaatimukset ja siirtävät vastuun sitten eteenpäin ilman, että kukaan uskaltaa ottaa todellista yksilöllistä johtajuutta huomatessaan ilmeisiä ja vaarallisia puutteita.
Jacob Rees-Mogg jakoi vahvasti Haighin näkemyksen vastuun siirtelystä, huomauttaen muun muassa, että jos nuori poika tuo kouluun veitsen, seurauksien pitäisi olla välittömiä ja järeitä, eikä asiaa saisi sivuuttaa pelkällä prosessinmukaisella kirjauksella. Keskustelussa tuotiin esiin järkyttävä fakta yhteiskunnan tilasta: edelleen kuka tahansa voi täysin vapaasti tilata macheten tai varsijousen suoraan kotiovelleen seuraavaksi päiväksi ilman minkäänlaisia taustatarkistuksia, mikä muodostaa valtavan riskin yleiselle turvallisuudelle.
Terveydenhuoltojärjestelmä sakkaa rahasta huolimatta
Lähetyksen lopussa otettiin kantaa kansallisen terveyspalvelun (NHS) synkkiin lukuihin. NHS saa tällä hetkellä veronmaksajilta historialliset 242 miljardia puntaa, mutta samalla on käynyt ilmi, että isobritannialaisten potilaiden eloonjäämisluvut estettävissä olevien sairauksien kohdalla ovat kehittyneen maailman huonoimpia, jääden tilastoissa jumbosijoille ainoastaan Yhdysvaltojen yläpuolelle. IPPR:n (Institute for Public Policy Research) terveysjohtaja Sebastian Rees arvioi tilannetta lähetyksessä.
Rees huomautti, että vaikka NHS on saanut suuria rahallisia lisäyksiä, resurssien jako on vääristynyt. Viimeisen vuosikymmenen aikana rahat on suunnattu pääasiassa mittavaan henkilöstölisäykseen. Siitä huolimatta terveydenhuollon tuottavuus on jopa 18 prosenttia heikompaa kuin se oli vuonna 2019. Samaan aikaan perustavanlaatuinen infrastruktuuri, sairaalarakennukset sekä kriittinen teknologia ja tietojärjestelmät on jätetty pahasti retuperälle. Yhä lukuisammat terveydenhuollon ammattilaiset työskentelevät rakennuksissa, jotka on rakennettu kauan ennen itse NHS:n perustamista, ja tekevät työtään täysin vanhentuneiden IT-järjestelmien sekä vanhanaikaisten prosessien, kuten faksien ja kirjepostin, varassa. Asiantuntijoiden viesti on selvä: pelkkä uuden henkilökunnan palkkaaminen ei paranna lopputulosta, vaan järjestelmä tarvitsee välittömästi kokonaisvaltaisen rakenteellisen uudistuksen infrastruktuurinsa ja johtamisensa osalta.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: GBNews
https://www.youtube.com/watch?v=P7d_r6Jaq9s
Päivämäärä: 13.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti