 |
Pormestari ja olympiavoittaja Luke Campbell puhumassa intohimoisesti Hullin ja East Yorkshiren alueen tulevaisuudesta, vaatien paikallisten etujen asettamista etusijalle tulevissa paikallisvaaleissa. Ai kuva/https://raphael.app/fi (ei liity uutiseen kuva ei vastaa todellista henkilöä)
Hän korosti olevansa olympiavoittaja, ylpeä yorkshireläinen ja alueen pormestari, mutta ennen kaikkea hän määritteli itsensä tavalliseksi työväenluokan kasvatiksi Boulevardilta, Hessle Roadilta. Campbell painotti kasvaneensa alueella, tuntevansa paikan merkityksen, sen ihmiset, heidän kohtaamansa kamppailut ja alueen valtavan potentiaalin.
Campbell korosti, että alueen asukkailla on taistelijan mentaliteetti. Hän ei päätynyt pormestariksi poliittista reittiä pitkin, vaan paineen, itsekurin, kaatumisten ja ylösnousemisten kautta. Nyrkkeily on opettanut hänelle jotain hyvin voimakasta: kukaan ei tule pelastamaan. On joko ilmestyttävä paikalle tai jäätävä jälkeen; on joko taisteltava tai luovutettava. Campbell teki pitkä aika sitten päätöksen, ettei hän luovuta, ja hän vakuutti, etteivät myöskään Hullin ja East Yorkshiren ihmiset luovuta.
Hän kertoi tuoneensa saman määrätietoisen asenteen pormestarin tehtävään. Campbell myönsi rehellisesti, ettei hänen uusi roolinsa ole helppo. On paljon kritiikkiä, melua, epäilijöitä ja ihmisiä, jotka haluavat hänen epäonnistuvan. Hän kuitenkin lupasi yleisölle vakaasti, ettei aio pysähtyä, ettei aio antaa minkään häiritä itseään eikä hän aio tuottaa pettymystä alueelle. Campbell selvensi, ettei hän ryhtynyt tehtävään aseman vuoksi. Hänet henkilökohtaisesti tuntevat tietävät, ettei hän pidä parrasvaloista tai huomiosta, eikä hän ole kiinnostunut kunniasta tai poliitikoista, joiden egot ovat suurempia kuin heidän kykynsä.
Päätös lähteä politiikkaan syntyi, koska Campbell katsoi ympärilleen ja koki, että alue ansaitsee parempaa. Hän näki mahdollisuuden antaa takaisin yhteisöille, jotka antoivat hänelle kaiken ja innoittivat häntä seisomaan yleisön edessä. Alueen kehitystä on Campbellin mukaan jarrutettu aivan liian kauan. Syynä ei ole ollut lahjakkuuden tai työmoraalin puute, vaan uskon, suunnan ja johtajuuden puute, ja hän julisti tuon asian muuttuvan nyt.
Campbell vastasi ihmisten kysymyksiin siitä, mitä hän on saanut aikaan, vertauksella: ilman moottoria olevaan autoon ei voi hypätä ja odottaa pääsevänsä mihinkään. Tällä hetkellä rakennetaan tuota moottoria, eli luodaan infrastruktuuria, järjestelmiä ja tuodaan mukaan oikeita ihmisiä, jotka välittävät asuinpaikastaan ja joilla on henkilökohtainen panos pelissä. Näiden intohimoisten ihmisten avulla alueelle voidaan toimittaa menestystä ja viedä sitä eteenpäin oikealla tavalla. Campbell kertoi, että alueelle on jo varmistettu satojen miljoonien puntien edestä investointeja, koska pitkästä aikaa ihmiset uskovat jälleen kyseiseen alueeseen. Kyse ei ole rasti ruutuun -toiminnasta, vaan ihmisten elämän muuttamisesta paikallisin voimin ja paikallisin mahdollisuuksin.
Kaiken Campbellin toiminnan ytimessä on yksi periaate: paikalliset ihmiset ensin. Jos alueelle tuodaan työpaikkoja, ne menevät paikallisille asukkaille. Jos alueella on osaamisvajetta, ihmiset koulutetaan paikan päällä. Jos rahaa käytetään, se pysyy omalla alueella. Campbell ilmoitti tekevänsä lopun sille, että alue seuraa vierestä mahdollisuuksien lipumista ohi tai että ulkopuoliset yritykset tulevat, vievät rahat ja lähtevät jättämättä mitään jälkeensä.
Campbell ymmärtää, että ihmiset eivät herää miettien strategisia visioita, vaan he välittävät todellisesta elämästä. He haluavat linja-auton, joka saapuu ajoissa, enemmän työmahdollisuuksia ja tilaisuuden rakentaa loistava tulevaisuus perheelleen omalla alueellaan. He haluavat järjestelmän, joka todella toimii heidän hyväkseen. Tämä on Campbellin pääpaino; hän ei keskity otsikoihin tai politiikkaan, vaan yksinomaan tuloksiin.
Kaikki alkaa yhteisöstä. Yksi Campbellin ensimmäisistä teoista pormestarina oli miljoonan punnan yhteisörahaston perustaminen, sillä hän uskoo, ettei muutos ala huipulta vaan kodeista, kaduilta ja yhteisöistä. Hän haluaa palauttaa sen, mikä alueelta on viety pois, ja investoida massiivisesti yhteisökeskuksiin. Campbell muisteli nuoruuttaan, jolloin saattoi pelata biljardia ja dartsia, käyttää muutaman punnan kioskilla ja pitää hauskaa ystävien kanssa turvallisessa ympäristössä. Hän haluaa herättää henkiin tuon toimivan mallin ja tehdä siitä vieläkin paremman. Hän haluaa tukea nuoria äitejä ja vanhempia sekä pitää nuoremman sukupolven terveenä ja aktiivisena, irti videopeleistä ja ulkona urheilemassa. Tämän lisäksi on tehtävä tiivistä yhteistyötä vapaaehtoissektorin kanssa nuorten taitojen opettamiseksi. Esimerkiksi eläkkeellä oleva muurari voisi tulla opettamaan nuorille taitoja ja auttamaan heitä saamaan ammatin. Kun yhteisökeskukset ovat täynnä elämää, tarjoavat turvallisia tiloja, tukea perheille ja mahdollisuuksia syrjäytetyille, yhteisöt vahvistuvat, ja kaikki muu seuraa perässä.
Campbell ei halua rakentaa pelkkiä järjestelmiä tai infrastruktuuria, vaan hän haluaa rakentaa vahvoja ihmisiä, sillä hän välittää ihmisistä. Nuorille on alettava opettaa asioita, joilla on todellista merkitystä: kuinka käsitellä paineita, kuinka hallita tunteita, kuinka selviytyä ahdistuksesta ja kuinka pysyä vahvana elämän vastoinkäymisissä. Campbell huomautti, ettei resilienssi tarkoita pelkästään toipumista, vaan se tarkoittaa riittävää vahvuutta, jotta ei murru alun perinkään. Jos tämä opetetaan varhain, kaikki muuttuu.
Kierrettyään maailmaa ja asuttuaan muun muassa Lontoossa, Miamissa ja New Yorkissa Campbell valitsi asuinpaikakseen juuri Hullin ja East Yorkshiren. Hän vakuutti, ettei missään muualla ole samanlaista sydäntä, ihmisiä ja potentiaalia. Hän uskoo, että alueesta voi tulla maan paras, ei joskus hamassa tulevaisuudessa, vaan pian. Campbell kritisoi niitä ihmisiä, jotka näkisivät alueen mieluummin jumissa kuin menestyvän ilman heitä. Tällaiset ihmiset ovat estäneet edistystä, hidastaneet asioita ja pidätelleet aluetta vain suojellakseen omaa asemaansa. Campbell pitää tätä vääränä, sillä kyse ei ole näistä yksilöistä, vaan koko yhteisöstä, ja siksi hän pyytää asukkaiden tukea.
Campbell painotti tulevien paikallisvaalien merkitystä. Jos alue haluaa edistystä, muutosta ja vihdoin liikkua eteenpäin, on äänestettävä Reform-puoluetta. Alue tarvitsee ihmisiä, jotka toimittavat tuloksia, sillä oikealla tuella on mahdollista mennä pidemmälle ja nopeammin yhdessä. Campbellin mukaan Reform on ainoa puolue, joka pystyy tämän toteuttamaan.
Puheensa lopuksi Campbell antoi lupauksen. Hänellä on neljä vuotta aikaa, ja hän on tehtävässä jättääkseen perinnön, jollaista alue ei ole koskaan aiemmin nähnyt. Nyrkkeilyurallaan hän ei koskaan ollut kovaäänisin puhuja, vaan antoi tekojensa puhua puolestaan, ja hän aikoo toimia samoin myös pormestarina. Hän lupasi puhua vähemmän, mutta toimittaa enemmän, välttää ylilupaamista ja alitoimittamista, ja taistella alueen puolesta joka ikinen päivä. "Tämä on meidän aikamme, tämä on meidän hetkemme, otetaan se yhdessä", Campbell päätti puheensa kiittäen yleisöä.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Daily Express
https://www.youtube.com/watch?v=6UZx73e861g&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=9
Päivämäärä: 31.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti