 |
| Presidentti Volodymyr Zelenskyi korostaa Berliinissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa Ukrainan asevoimien tarvetta mobilisaatioikäisille miehille ja vaatii samalla maalleen täysivaltaista asemaa Euroopan unionissa ilman myönnytyksiä jäsenyyden ehdoissa. Ai kuva/https://raphael.app/fi (Kuvan henkilöt ei vastaa todellisuutta) |
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on nostanut esiin voimakkaita vaatimuksia koskien maansa paikkaa Euroopan unionissa samalla, kun hän on ottanut kantaa Ukrainaa piinaavaan kriittiseen miespulaan. Vieraillessaan Saksassa ja pitäessään yhteisen lehdistötilaisuuden Friedrich Merzin kanssa, Zelenskyi esitti linjauksia, jotka ovat herättäneet laajaa keskustelua niin Ukrainan sisällä kuin kansainvälisestikin.
Zelenskyi korosti, että ulkomailla asuvien asevelvollisuusikäisten ukrainalaisten paluu kotimaahan on ensisijaisesti oikeudenmukaisuuskysymys. Hän totesi monien nuorten poistuneen maasta tilapäisesti, mutta jääneen ulkomaille vuosiksi, usein Ukrainan lakien vastaisesti. Presidentin mukaan molempien maiden viranomaisten on puututtava tähän asiaan, jotta mobilisaatioikäiset miehet saadaan palaamaan Ukrainaan.Tilanne alleviivaa Ukrainan raskaat haasteet, jotka eivät rajoitu ainoastaan taloudelliseen tukeen tai EU:n lainoihin, vaan koskevat suoraan maan inhimillisiä resursseja. Kulutus- ja näivytyssodassa voittaja on yleensä se osapuoli, jolla on käytössään enemmän resursseja – ei pelkästään rahaa ja logistiikkaa, vaan myös ihmisvoimaa. Tällä hetkellä Euroopan unionissa asuvat ukrainalaiset ovat tilapäisen suojelun piirissä, mikä takaa heille oikeuden työhön ja palveluihin iästä tai sotilaskelpoisuudesta riippumatta. Zelenskyi kuitenkin rakentaa argumenttinsa nimenomaan oikeudenmukaisuuden ympärille, vaikka kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet asettavat omat raaminsa tilanteelle. Hänen mukaansa Ukrainan asevoimat odottavat miesten paluuta, jotta taakka jakautuisi tasan.
Samaan aikaan Zelenskyi on torjunut jyrkästi ajatuksen Ukrainan "osittaisesta" tai kevyestä EU-jäsenyydestä (EU light). Hän painotti, ettei Ukraina tarvitse puolittaista jäsenyyttä enempää Euroopan unionissa kuin Natossakaan. Zelenskyin mukaan Eurooppa ja Nato-maat tarvitsevat Ukrainaa täysivaltaisena ja vahvana kumppanina, jolla on tarjota vahva armeija. Hän esitti kysymyksen siitä, kuka tarvitsisi "kevyttä" Ukrainan armeijaa ja millaista suojaa se voisi tarjota. Tämä linjaus on tulkittavissa suoraksi ehdotukseksi, jossa Ukraina tarjoaa sotilaallista voimaansa vastineeksi taloudellisesta turvallisuudesta ja täysivaltaisesta asemasta eurooppalaisessa yhteisössä. EU:n sisällä on käyty keskusteluja kevyemmistä jäsenyysmalleista viime kuukausina, mutta Zelenskyi ei hyväksy Ukrainan joutumista "nuoremmaksi kumppaniksi".
Euroopan unionin sisällä mielipiteet Ukrainan nopeasta jäsenyydestä jakautuvat. Ranskan Benjamin Haddad on korostanut, että laajentumisen on perustuttava tiukkoihin ansioihin uskottavuuden varmistamiseksi. Keskusteluissa on noussut esiin myös pelkoja "puolalaisesta" tai "unkarilaisesta" vaikutuksesta, missä uudet jäsenmaat voisivat käyttää veto-oikeuttaan tavalla, jota Bryssel pitää haitallisena. Euroopan komissio onkin pohtinut tapoja suojautua tältä, esimerkiksi rajoittamalla uusien jäsenmaiden veto-oikeutta useiksi vuosiksi jäsenyyden alkamisen jälkeen. Keskeinen ja usein ääneen lausumaton kysymys on myös kansallismielisyyden vahvuus Ukrainassa verrattuna muuhun EU-alueeseen, missä kansallismielisyyttä on pyritty tietoisesti vaimentamaan viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kansainvälinen politiikka on kokenut muitakin merkittäviä mullistuksia. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kääntynyt Italian pääministeri Giorgia Melonia vastaan kutsuen tämän toimintaa "ei-hyväksyttäväksi". Trump kertoi puhelinhaastattelussa italialaiselle medialle olevansa järkyttynyt Melonista, jota hän aiemmin piti rohkeana, mutta on nyt muuttanut mielensä. Tämä on merkittävä muutos, sillä Meloni oli yksi harvoista Trumpin liittolaisista EU:ssa Viktor Orbánin poistuttua näyttämöltä. Samalla Yhdysvallat on palauttanut täysimittaiset pakotteet venäläiselle öljylle poikkeuslupien umpeuduttua, vaikka Venäjä onkin onnistunut löytämään uusia reittejä energialleen. Esimerkkinä tästä Indonesia ja Venäjä ovat solmineet merkittävän sopimuksen raakaöljyn ja nestekaasun toimituksista, mikä heijastaa maailmanlaajuista huolta energian saannista Iranin sodan ja Hormuzinsalmen epävakauden seurauksena.
Lopulta Persianlahden tilanne asettaa paineita myös Yhdysvalloille. Saudi-Arabia on vaatinut Yhdysvaltoja lopettamaan laivastosaartonsa, sillä alueen energianviejät pelkäävät Iranin sulkevan Bab el Mandebin salmen, mikä katkaisisi elintärkeän poistumisreitin Persianlahden öljylle. Presidentti Trump on kuitenkin antanut viitteitä sodan päättymisestä viittaamalla siihen menneessä aikamuodossa, mikä on herättänyt suurta mielenkiintoa tulevaa Maria Bartiromon haastattelua kohtaan. Geopoliittinen tilanne pysyy äärimmäisen jännittyneenä niin Euroopan itälaidalla kuin Lähi-idässäkin.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=aHUv4MMcGUY
Sebastian Sas
Päivämäärä: 15.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti