 |
| Yhdysvaltain sotaministeri Pete Hegseth puhumassa Pentagonin lehdistötilaisuudessa kiihtyvän sodan ratkaisevista päivistä ja Iranin ohjusiskujen vähentymisestä. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Pentagon on varoittanut, että ratkaisevat päivät sodassa Irania vastaan ovat koittaneet ja Teheran on käytännössä tehty kykenemättömäksi. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on vaatinut maita joko hankkimaan tarvitsemansa polttoaineen Yhdysvalloista tai toimimaan itse Hormuzinsalmen avaamiseksi.
Samaan aikaan viisi kuolemaantuomittua vankia on siirretty Ghezel Hesar -vankilasta tuntemattomaan paikkaan. YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoija Mai Sato sanoo, ettei ole tarkalleen selvää, kuinka monta ihmistä Iranissa on teloitettu tai kuinka moni on vaarassa joutua teloitetuksi. Iranissa vallitsee monitahoinen kriisi: sodan kiihtyminen on aiheuttanut laajoja vahinkoja ympäri maata, ja YK on varoittanut ihmisoikeusloukkauksista sekä siviiliuhrien määrän kasvusta. Näillä sanoilla Fardad Farahzad avasi Iran Internationalin 24-uutislähetyksen.
Yhdysvaltain presidentti on kovasanaisesti todennut, että maiden, jotka kohtaavat polttoainepulaa Hormuzinsalmen häiriöiden vuoksi, on itse ryhdyttävä toimiin ongelman ratkaisemiseksi. Trump ehdotti Truth Social -palvelussa, että nämä maat joko ostavat polttoainetta Yhdysvalloista tai puuttuvat itse tilanteeseen Hormuzinsalmen avaamiseksi. Trump sanoi haastattelussa CBS Newsille, ettei hänellä ole toistaiseksi aikomusta lopettaa painostusta Iranin islamilaista tasavaltaa kohtaan salmen avaamiseksi, mutta hän sanoi samalla, ettei salmessa ole enää mitään todellista uhkaa.
Yhdysvaltain sotaministeri Pete Hegseth sanoi Pentagonin lehdistötilaisuudessa, että tulevat päivät sodassa Irania vastaan ovat ratkaisevia, ja korosti, että Teheran ei pysty tekemään juuri mitään sotilaallisesti. Hegseth ilmoitti, että Yhdysvallat ei salli islamilaisen tasavallan hankkia ydinaseita. Hän kertoi keskustelleensa CENTCOMissa lentäjien kanssa, jotka lentävät syvälle Iraniin joka päivä, ja lisäsi, että amerikkalaisjoukot on varustettu lisälaitteilla ja -aseilla iskuja varten. Hegsethin mukaan iranilaiset tekevät sopimuksen, jos ovat älykkäitä. Hän sanoi, ettei presidentti Trump bluffaa, ja kehotti kysymään asiasta Ali Khameneilta, mikäli epäilyksiä on. Hegseth huomautti, että hallinnonvaihdos on todellisuudessa jo tapahtunut, ja Iranin uusien johtajien on oltava edeltäjiään älykkäämpiä. Presidentti Trump tulee tekemään haluamansa sopimuksen, jonka ehdot uusi hallinto tietää. Jos Iran ei halua tehdä sopimusta, Yhdysvaltain sotaministeriö jatkaa iskuja entistäkin kovemmin.
Valkoisesta talosta raportoiva kirjeenvaihtaja Samira Gharaei kertoi, että on erittäin vaikea kuvitella amerikkalaisten lähtevän alueelta, kun Hormuzinsalmi on edelleen suljettu. On kuitenkin selvää, että yhdysvaltalaiset ovat tyytymättömiä kumppaneiden, erityisesti eurooppalaisten, vähäiseen tai olemattomaan yhteistyöhön. Trump on ainakin kolmesti maininnut mahdollisuuden, että hän saattaisi päättää operaation avaamatta salmea, ja hän on myös sanonut, että operaation päättyessä salmi aukeaa automaattisesti. Kuitenkaan sodan virallisissa tavoitteissa, joihin on viitattu Pentagonissa ja senaattori Marco Rubion lausunnoissa, Hormuzinsalmen avaamista ei ole määritelty ehdoksi tai perustavoitteeksi. Pakistanista on tullut viisikohtainen rauhansuunnitelma, jonka yhtenä kohtana on salmen avaaminen, mutta Yhdysvaltojen päätavoite on nollata islamilaisen tasavallan ohjusarsenaali ja tuhota ohjustuotantolaitokset kokonaan.
Trump on alusta asti ilmoittanut, että Yhdysvallat ei ole ainoa maa, joka kärsii salmen tilanteesta, eikä näin ollen aio olla ainoa maa, joka pyrkii sen avaamiseen. Hegseth kertoi Yhdysvaltojen pyytäneen pientä apua NATO:n jäsenmailta, mutta ne eivät antaneet sitä, joten toimintaa ei voi enää kutsua liittoumaksi. Persianlahden rannikkovaltiot ovat puolestaan solmimassa toisenlaista sidettä Israelin kanssa ja painostavat jatkuvasti Trumpia jatkamaan sotaa, kunnes islamilainen tasavalta on poliittisesti ja sotilaallisesti kokonaan poistettu. Hegsethin puheessa oli havaittavissa kaksi keskeistä seikkaa: edessä olevat päivät ovat elintärkeitä, ja islamilaisen tasavallan iskut ovat olleet alimmillaan 31 päivään. Yhdysvallat on myös suorittanut ensimmäistä kertaa dynaamisia iskuja Iranin ilmatilassa, joissa lentäjille annetaan reaaliajassa uusia liikkuvia kohteita lennon aikana ennalta määrättyjen kohteiden lisäksi. Israelin armeija on samanaikaisesti ilmoittanut eliminoineensa 100 prosenttia kaikista Israelille elintärkeistä kohteista ennen pesah-juhlaa. Gharaei totesi, että Hormuzinsalmi on poistunut konfliktin keskiöstä, ja sota koskee nyt yksinomaan islamilaisen tasavallan tulevaisuutta. Uusien joukkojen, kuten merijalkaväen ja laskuvarjojääkärien, myötä operaatio on siirtymässä uuteen vaiheeseen.
Hegseth täsmensi, että Yhdysvallat määritteli olosuhteet jo kuukausi sitten. Iran tietää tämän, eikä se voi enää tehdä asialle mitään taistelukentällä. Iran laukaisee yhä muutamia ohjuksia, mutta Yhdysvallat torjuu ne. Viimeisten 24 tunnin aikana nähtiin pienin määrä vihollisen lennokkeja ja ohjuksia. Hegseth kertoi Yhdysvaltojen iskeneen äskettäin toiseen Iranin johtoryhmään ja johtoyksikköön, joilta puuttuu hallinta, vesi, ruoka ja ammukset. CENTCOMiin saapuva tiedustelutieto osoittaa, että iskut ovat murtaneet Iranin asevoimien moraalin, johtaneet karkuruuteen ja turhautumiseen johtajien keskuudessa. Yhdysvallat suoritti hiljattain 200 dynaamista iskua yhdessä yössä tiedustelun jatkuvan parantumisen ansiosta. Hegseth viittasi Trumpin julkaisemaan videoon Isfahanin ammusvarastosta ja muistutti, että Iran pitää yhä 99,99 prosenttia väestöstään ilman internetiä.
Washington Institutessa työskentelevä puolustus- ja turvallisuusasioiden vanhempi tutkija Farzin Nadimi kommentoi tilannetta. Hän piti sotaministerin lausuntoja jossain määrin optimistisina taistelukentän kokonaiskuvan osalta, mutta vahvisti, että dynaamisten iskujen reaaliaikainen tiedustelu nopeuttaa laukaisualustojen ja ammusvarastojen tuhoamista. Vaikka ohjusten määrä on vähentynyt, Nadimi muistutti, että niitä laukaistaan edelleen alueen maihin, kuten Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin ja Kuwaitiin. Yksikin torjumaton ohjus voi olla tuhoisa. Nadimi esitti, että Yhdysvallat saattaa haluta välttää sodan laajenemista alueen öljy- ja kaasuteollisuuteen, minkä vuoksi Hormuzinsalmen merkitystä pyritään retoriikassa vähentämään. Jos Iran menettää kykynsä laukaista ballistisia ohjuksia, se saattaa siirtyä lennokkeihin ja risteilyohjuksiin tai jopa miinoittaa Persianlahden, mikä estäisi laivaliikennettä kuukausien ajan. Nadimi arvioi, että Yhdysvaltojen vaatimukset muille maille ovat osittain psykologista sodankäyntiä ja painostusta liittolaisia kohtaan, jotta nämä kantaisivat oman vastuunsa.
Yhdysvaltain kongressista raportoiva Marzieh Hosseini kertoi, että kongressi on suljettu kahdeksi viikoksi, mikä käytännössä lykkää demokraattien ehdottaman päätöslauselman äänestystä sodan lopettamisesta. Tämä loma suosii Trumpin aikataulua, sillä hän on arvioinut sodan kestävän vielä kaksi viikkoa. Monet syyttävät demokraatteja loman pidentämisestä tarkoituksellisesti, jotta Trump voisi jatkaa sotaa ilman esteitä. Ranska ja Iso-Britannia ovat reagoineet Trumpin kritiikkiin Euroopan maita kohtaan: Ranska sanoi tehneensä yhteistyötä, kun taas Iso-Britannia määräsi välittömästi lähetettäväksi lisää sotilaallista tukea alueelle. Wall Street Journalin raportin mukaan Trumpin pöydällä on vaihtoehtoina joko jatkaa sotaa siirtämällä maajoukkoja Iraniin tai aloittaa neuvottelut sopimuksen saavuttamiseksi, riippumatta Hormuzinsalmen tilanteesta.
YK:n ihmisoikeuksien erityisraportoija Mai Sato on varoittanut teloitusten lisääntymisestä Iranissa internetin katkeamisen varjossa. On selvää, että islamilainen tasavalta käyttää kuolemanrangaistusta välineenä poliittisten vastustajien tukahduttamiseen. Sato on vaatinut toimenpiteitä Akbar Daneshkaran ja Seyed Mohammad Taghavi Sangdehin teloitusten pysäyttämiseksi, mutta nämä pantiin täytäntöön. Sodan alkamisen jälkeen on teloitettu ainakin kuusi poliittista vankia. Iran Internationalin mukaan viisi Teheranin Basij-tukikohdan tulipalosta kuolemaantuomittua vankia on siirretty tuntemattomaan paikkaan. Nämä vangit ovat sanoneet pakkotunnustuksissaan jääneensä loukkuun tukikohtaan tuntemattomien henkilöiden toimesta ennen tulipaloa.
Oslosta käsin toimiva Iran Human Rights -järjestön johtaja Mahmood Amiry-Moghaddam kommentoi, että islamilainen tasavalta aloitti teloitukset uudelleen viime vuoden lopulla. Hän kertoi, että hallinto on teloittanut mielenosoittajia ja oppositioryhmien jäseniä levittääkseen pelkoa ja estääkseen uudet mielenosoitukset, sillä hallinnon suurin uhka on Iranin kansa itse. Vaikka maa on sodassa ja pommitusten kohteena, tuhansia kansalaisia ja ihmisoikeusaktivisteja on pidätetty. Amiry-Moghaddam arvioi hallinnon toimivan 1980-luvun mallin mukaisesti julkaisemalla televisioituja tunnustuksia ja pyrkimällä säilyttämään valtansa kaikin keinoin.
Sosiaalisessa mediassa on herännyt keskustelua Teheranin iskujen siviiliuhreja esittävien kuvien aitoudesta. Washingtonissa toimiva kuvajournalisti ja Middle East Images -kuvatoimiston johtaja Hossein Fatemi vahvisti kuvien olevan aitoja. Hän selitti, että epäilyt johtuvat siitä, että iranilaiset ovat odottaneet ammattivalokuvaajien raportoivan edellisten vuosien kansannousuista, mutta riippumattomat kuvajournalistit on hiljennetty. Fatemin mukaan Iranin kuvajournalismi on viimeisten 10 vuoden aikana tuhottu ja muuttunut tilausvalokuvaukseksi, jota islamilainen tasavalta käyttää omiin tarkoituksiinsa. Tämä on saanut kansan kyseenalaistamaan kaikki julkaistut kuvat, mikä on asiantuntijan mukaan erittäin surullista. Fatemi muistutti, että aitojen kuvien todentaminen on helppoa julkaisemalla ruutuja ennen ja jälkeen varsinaisen kuvan, ja hän kehotti valokuvaajia tekemään näin epäilysten hälventämiseksi.
HRANA-uutistoimisto on ilmoittanut, että viimeisen 24 tunnin aikana on rekisteröity ainakin 422 iskua 21 Iranin maakunnassa, aiheuttaen yhteensä 27 kuollutta ja haavoittunutta. Iskut ovat aiheuttaneet merkittäviä vahinkoja asuin- ja liikerakennuksille. Helmikuun 28. päivästä lähtien ainakin 1574 siviiliä on kuollut, joista 236 on lapsia. YK:n päämajasta raportoiva Maryam Rahmati kertoi, että siviiliuhrit ja ihmisoikeusloukkaukset herättävät vakavaa huolta kansainvälisessä yhteisössä. Mai Sato on huomauttanut, että iskut ovat vaurioittaneet asuinalueita, terveyskeskuksia ja kouluja. YK:ta huolestuttaa myös se, että islamilainen tasavalta on rekrytoinut lapsisotilaita sotaan.
Iranin Punaisen Puolikuun mukaan ilmaiskujen seurauksena 113 570 siviilikohdetta on vaurioitunut, mukaan lukien satoja terveydenhuoltokeskuksia ja kouluja. Toisin kuin sodan alkuvaiheessa, Punainen Puolikuu ei enää julkaise tilastoja kuolleista ja loukkaantuneista, minkä katsotaan johtuvan hallinnon asettamista rajoituksista. Detroitissa toimiva poliittinen analyytikko Omid Memarian totesi, että internetin katkosten ja toimittajien rajoitusten vuoksi tietojen saaminen on erittäin vaikeaa. Memarianin mukaan islamilainen tasavalta pyrkii hallitsemaan sotaa koskevaa kertomusta neutraloidakseen vastapuolen tiedotusta. Toisin kuin Gazan sodassa, jossa tietoa ja tilastoja virtasi ulos pommituksista huolimatta, Iranissa viranomaiset estävät tiedonkulun, mikä jättää miljoonien siirtymään joutuneiden ja tuhansien uhrien kärsimyksen paljolti piiloon maailman silmiltä.
Uutislähetys päättyi suoraan kuvaan NASAn Artemis II -tehtävän valmisteluista Kennedyn avaruuskeskuksesta Floridassa. Yhdysvallat aikoo lähettää kolme amerikkalaista ja yhden kanadalaisen astronautin kuun ympäri ensimmäisellä miehitetyllä kuumatkalla yli puoleen vuosisataan.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Iran International ايران اينترنشنال
https://www.youtube.com/watch?v=sg8re2lANTQ&list=PL5_bhjw6PxLZM0A2hPT-NEE8E_1TGDdDw&index=2
Päivämäärä: 31.3.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti