 |
| Rauhanneuvottelujen romahdus Islamabadissa on ajanut alueen sotilaallisen valmiustilan huippuunsa samalla, kun Donald Trump on käynnistänyt poikkeuksellisen sanasodan paavi Leoa vastaan ja jakanut itsestään jumalanpilkkana pidettyjä kuvia. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Syriana Analysis -lähetyksessä 13. huhtikuuta 2026 analyytikko Kevork Almassian perkaa poikkeuksellisen laajasti ja yksityiskohtaisesti kansainvälisen politiikan polttavimpia käänteitä. Keskiössä ovat Pakistanin Islamabadissa tuloksettomina päättyneet Yhdysvaltain ja Iranin väliset rauhanneuvottelut, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin poikkeukselliset hyökkäykset paavi Leoa vastaan sekä Israelin, Syyrian ja Libanonin risteävät sotilaalliset jännitteet. Ohjelmassa käsitellään syvällisesti sodan ja rauhan dynamiikkaa, globaalia informaatiosotaa sekä yhdysvaltalaisen mediakentän kulissien takaisia tapahtumia.
Paavi Leon rauhanvetoomus ja vuosikymmenten sotien taakka
Lähetys käynnistyy paavi Leon esittämällä voimakkaalla vetoomuksella oikeudenmukaisuuden ja anteeksiannon puolesta. Paavi korosti, ettei Jumala siunaa konflikteja ja että todellinen vapautus saavutetaan vasta, kun sydämissä vallitsee rauha. Almassian yhtyy paavin sanomaan ja peilaa sitä omaan elämänkokemukseensa. Hän huomauttaa eläneensä aikakaudella, jota ovat leimanneet jatkuvat sodat syyskuun 11. päivän iskuista lähtien: Afganistan, Irak, Libanon, Gaza, Libya, Syyria, uudelleen Gaza, uudelleen Libanon ja nyt Iran. Lähetyksessä muistutetaan konfliktien raakuudesta, jota on jouduttu seuraamaan suorissa lähetyksissä, kuten hiljattain Gazassa, missä Israelin joukot ampuivat useita luoteja seitsemänvuotiaan tytön päähän. Miljardit ihmiset ovat kärsineet vallan ja sotilaallisen mahdin keskittymisestä, kun aseteollisuuden biljoonien dollarien varoilla operoivat päättäjät ovat luoneet tuhoa ja pakolaisuutta ympärilleen.
Almassian esittää kuitenkin myös suoraa kritiikkiä Vatikaanin aiempia toimia kohtaan. Hän nostaa esille edellisen paavin passiivisuuden Syyrian sodan aikana. Kun Yhdysvaltojen, Ison-Britannian, Saudi-Arabian, Qatarin, Turkin ja Israelin tukemat terroristijärjestöt, kuten al-Qaida ja Isis, vainosivat Syyrian kristittyjä, tuhosivat pyhiä paikkoja ja tappoivat ihmisiä, Vatikaani pysyi pitkälti vaiti. Almassian kertoo olleensa tuolloin yhteydessä Vatikaanin Syyriaan lähettämiin piispoihin, jotka vahvistivat toimittaneensa säännöllisesti kirjallisia ja henkilökohtaisia raportteja paaville maan todellisesta tilanteesta. Tästä huolimatta kirkon johto ei tehnyt solidaarisuusmatkaa Damaskokseen kristittyjen tueksi. Siksi paavi Leon nykyinen ulostulo otetaan vastaan kiitollisuudella, mutta samalla toivotaan kirkolta vielä aktiivisempaa roolia rauhantekijänä.
Donald Trumpin vastaisku, uskonnolliset kohut ja "kaikkivoipaisuuden hulluus"
Paavi Leon tuomitessa sodan, voimannäytöt, itsensä ja rahan epäjumalanpalveluksen sekä konfliktia ajavaan "kaikkivoipaisuuden hulluuden", Yhdysvaltain presidentti Donald Trump otti lausunnot raskaana henkilökohtaisena hyökkäyksenä. Trump purki vihaansa Truth Social -alustallaan, missä hän nimitti paavi Leoa heikoksi rikollisuuden edessä ja surkeaksi ulkopolitiikassa. Trump otti esille koronaviruspandemian aikaiset rajoitukset ja syytti paavia siitä, ettei tämä puhunut kirkkojen kokemasta pelosta, kun pappeja pidätettiin ulkoilmajumalanpalvelusten pitämisestä.
Trump ilmoitti suosivansa selvästi paavin veljeä, Louisia, koska tämä on Trumpin sanojen mukaan täysin MAGA-linjalla. Trump kyseenalaisti jopa paavi Leon koko valintaprosessin, esittäen tämän nousseen asemaansa vain amerikkalaisuutensa ja kirkon tavoittelemien etujen vuoksi. Lisäksi Trump ilmoitti, ettei hän halua paavia, joka hyväksyy Iranin ydinaseen tai arvostelee Yhdysvaltojen sotilaallisia toimia Venezuelaa vastaan. Almassian huomauttaa, ettei paavi ole koskaan sanonut hyväksyvänsä Iranin ydinasetta tai rikollisuutta Yhdysvaltain kaupungeissa, vaan kyse on presidentin itse luomasta tulkinnasta. Yhdysvaltojen omaksuma oikeus anastaa muiden valtioiden, kuten Venezuelan tai Syyrian, öljyvaroja pelkän sotilaallisen ylivoiman turvin tuomitaan lähetyksessä täysin kristinuskon perusoppien ja moraalin vastaiseksi varkaudeksi, jota amerikkalaiset MAGA-vaikuttajat kuitenkin avoimesti puolustelevat.
Kritiikki Trumpin toimintaa kohtaan syvenee, kun ohjelmassa nostetaan esiin presidentin jakama tekoälyllä luotu kuva. Kuvassa Trump esitetään Jeesuksena parantamassa ihmisiä. Almassian ja ohjelmassa lainattu kommentaattori Daniel Davis pitävät tällaista itsensä korottamista Jumalan pojan tasolle puhtaana jumalanpilkkana ja antikristillisenä toimintana. Davis vaati yhdysvaltalaisia kristittyjä valitsemaan Jeesuksen ja tällaiseen jumalanpilkkaan syyllistyvän johtajan välillä. Tämän lisäksi Trump oli pääsiäisenä julkaissut viestin, jossa hän uhkasi pommittaa Iranin sähkölaitokset ja sillat maan tasalle, lisäten loppuun pilkallisesti "ylistys Allahille" (praise be to Allah). Näiden tekojen katsotaan osoittavan syvää moraalista rappiota.
Samaan aikaan Trumpin lähipiiristä nostetaan esiin Laura Loomerin kaltaiset henkilöt, joiden kerrotaan syöttävän presidentille jatkuvasti videoleikkeitä muun muassa Tucker Carlsonilta ja Candace Owensilta provosoidakseen tätä. Ohjelmassa ihmetellään, miten tällaiset henkilöt ovat onnistuneet saamaan presidentin korvan.
Informaatiosota, Iranin diplomaattinen vastaveto ja yhdysvaltalainen mediakenttä
Samalla kun Yhdysvaltain johto kompastelee lausunnoissaan, Iran on osoittanut poikkeuksellista kykyä hallita informaatiotilaa. Presidentti Masoud Pezeshkian tuomitsi välittömästi Trumpin hyökkäyksen paavia ja Jeesusta kohtaan, ilmoittaen Iranin kansan nimissä, ettei Jeesuksen häpäisemistä voida hyväksyä. Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein toimisto julkaisi uudelleen vuonna 1995 annetun lausunnon, jossa ylistettiin Jeesusta jumalallisena sanansaattajana ja tuomittiin tyrannimaiset, sotaa lietsovat vallat.
Amerikkalaisen koomikon Tim Dillonin sanoja lainataan lähetyksessä kuvaamaan tilannetta: Yhdysvallat on häviämässä "sanasodan" jopa iranilaisille tekoälyllä luoduille Lego-videoille. Dillonin ja muiden koomikkojen katsotaan tekevän nykyään terävämpää geopoliittista analyysiä kuin perinteisten poliittisten kommentaattoreiden. Toisena esimerkkinä mediakentän tilasta nostetaan esiin Joe Roganin podcast. Roganin havaittiin ohjelmassa muuttuneen pelokkaaksi, kun hänen vieraansa Theo Von esitti kovaa kritiikkiä Israelia kohtaan. Lähetyksessä pohditaan, johtuuko tämä mahdollisesta kiristyksestä, sillä Roganin aiemmalla vieraalla, israelilaisen tiedusteluyksikkö 8200:n taustan omaavalla henkilöllä, oli mukanaan laite, jolla hän pystyi ohjelmassa päättelemään Roganin pankkitilin tunnusluvun. Lisäksi Roganin kerrotaan tienaavan 400 000 dollaria kuukaudessa ExpressVPN:n sponsoroinnista, jonka omistuspohja on yhdistetty israelilaisiin toimijoihin. Almassian itse kertoo peruneensa kalliin tilauksensa suoratoisto-ohjelmistoon heti huomattuaan sen olevan israelilaista tekoa, välttääkseen kaikenlaisen vakoilun tai troijalaisten ohjelmistojen riskin.
Ohjelmassa kritisoidaan myös muita yhdysvaltalaisia vaikuttajia. Patrick Bet-Davidia (PBD) kuvataan geopoliittiselta ymmärrykseltään "seitsemänvuotiaan tasoiseksi", joka kutsuu ohjelmaansa professori Changin vertailemaan venäläisiä "oligarkkeja" yhdysvaltalaisiin "yrittäjiin". Lähetyksessä paljastetaan myös Nassim Nicholas Talebin suorasukainen sähköpostivastaus PBD:n tuottajalle. Kun PBD:n tiimi yritti varata Talebin kahden tunnin monikamerahaastatteluun ylpeillen 2,9 miljoonan tilaajan yleisöllään, Talebin lyhyt vastaus kuului: "Fuck off, ciao." Almassian itse on omaksunut samanlaisen boikottilinjan eikä suostu osallistumaan esimerkiksi Mario Nawfalin organisoimiin verkkokeskusteluihin, jotta hän ei antaisi näille toimijoille minkäänlaista legitimiteettiä.
Islamabadin neuvottelujen romahdus ja Yhdysvaltain epärealistiset vaatimukset
Sotilaallisen ja poliittisen tilanteen ytimessä on Yhdysvaltain ja Iranin välisten rauhanneuvottelujen täydellinen romahdus Islamabadissa. Varapresidentti J.D. Vance on poistunut Pakistanista tyhjin käsin. Yhdysvallat oli asettanut neuvotteluissa kuusi ehdotonta punaista linjaa, jotka Iranin tulisi hyväksyä:
Kaiken uraanin rikastamisen lopettaminen.
Kaikkien merkittävien ydinrikastuslaitosten purkaminen.
Korkearikasteisen uraanin luovuttaminen.
Laajemman rauhan, turvallisuuden ja de-eskalaation kehyksen hyväksyminen alueellisten liittolaisten kanssa.
Alueellisten sijaistoimijoiden (proxies) rahoituksen lopettaminen.
Hormuzinsalmen täydellinen avaaminen ilman kauttakulkumaksuja.
Iran ei hyväksynyt näitä ehtoja. Patricia Marvini avasi tilannetta kymmenkohtaisessa analyysissä, jossa selitetään, miksi Iran ei ole asemassa, jossa sen tarvitsisi antautua:
Iran hallitsee Hormuzinsalmea, ja sen valtaamisyritys olisi erittäin verinen ja vaatisi raskaita tappioita.
Iran voi sulkea toisen salmen Ansarallah-liikkeen (Huthit) avulla.
Iran on ylläpitänyt vakaata ohjus- ja lennokki-iskujen tahtia viikkojen ajan, osoittaen valtavan arsenaalinsa.
Iranin maavoimien kalusto on ehjä ja taistelumoraali korkea, erityisesti Isfahanin epäonnistumisen jälkeen.
Kukaan ei tiedä tarkalleen, missä rikastettu uraani sijaitsee, eikä sen haltuunottamiseksi ole tehokasta keinoa.
Iran sanktioi tosiasiallisesti Yhdysvaltoja polttoaineen hinnoilla, kun inflaatio kolkuttaa jo ovella.
Iran luo painetta Trumpiin Persianlahden maiden kautta.
Iran luo painetta Trumpiin Aasian ja Euroopan liittolaisten kautta.
Iran on hyvin tietoinen Yhdysvaltain torjuntaohjusten pulasta ja hyödyntää sitä aktiivisesti.
Iranin ilmapuolustuskyky paranee vähitellen uuden kaluston myötä, mikä osoittaa Iranilla olevan pitkän aikavälin strategia. Sodan ratkaiseva tekijä on, kestääkö tämä sietokyky jatkuvia pommituksia, jotka nakertavat infrastruktuuria.
Ali Alizadehin analyysin mukaan 28. helmikuuta alkanut 44 päivän sotilasoperaatio on osoittanut Yhdysvaltojen sotilaallisten vaihtoehtojen ehtymisen. Trump hylkäsi Iranin 27. helmikuuta tekemän tarjouksen ydinohjelman rikastamisen rajoittamisesta ja käynnisti sen sijaan sotilaallisen kampanjan, joka alkoi Iranin korkeimman johtajan salamurhalla. Nyt, 44 päivää myöhemmin, Yhdysvallat ei saanut neuvotteluissa edes rajallisia myönnytyksiä Hormuzinsalmen suhteen. Alizadehin mukaan Iran hyväksyi väliaikaisen tulitauon ainoastaan tarjotakseen Trumpille mahdollisuuden perääntyä Netanyahun rohkaisemasta eskalaatiosta. Yhdysvaltojen paluu laajamittaiseen sotaan laukaisisi hallitsemattoman markkinareaktion ja nostaisi öljyn hinnan pilviin. Koska Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja reagoi sotilaallisiin epäonnistumisiin aina vain vaatimalla lisää eskalaatiota ja sotilaallista voimaa diplomatian sijaan, on epätodennäköistä, että neuvottelut tuottavat nopeita tuloksia. JCPOA-sopimuksen neuvottelu rauhan aikana kesti viisi vuotta, joten sopimuksen odottaminen 44 päivän sotatoimien jälkeen on täysin epärealistista.
Israelin valmiustilan nosto ja syytökset alueellisista salaliitoista
Neuvottelujen kaatumisen myötä Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat siirtyneet välittömään sotavalmiuteen. Israelin suurimmat uutiskanavat (Yedioth Ahronoth, Channel 12, Kan ja Channel 13) raportoivat puolustusviranomaisten koordinoitujen vuotojen pohjalta, että Israel valmistautuu sotatoimien uusimiseen ja Iranin mahdolliseen yllätyshyökkäykseen. IDF:n esikuntapäällikkö Eyal Zamir on ohjeistanut joukkoja kohottamaan valmiustasoa välittömästi. Israelin uutisoidaan odottavan Trumpin päätöstä taistelujen jatkamisesta, minkä jälkeen sotilasoperaatioilla pyrittäisiin painostamaan Irania luopumaan ydinohjelmastaan iskemällä maan energiainfrastruktuuriin. Samaan aikaan Yhdysvalloissa harkitaan Trumpin määräämää tilapäistä saartoa Hormuzinsalmella ja liittolaisten painostamista aseellisiin laivasaattueisiin.
Lähetyksessä tuomitaan vahvasti Israelin nollasummapeliin perustuva ideologia, joka ei usko reiluun kompromissiin vaan yksinomaan jatkuvaan laajentumiseen ja vihollisten alistamiseen. Tätä havainnollistetaan historiallisella valokuvalla vuodelta 1982, jolloin Israelin tankit vyöryivät Beirutiin ennen koko Hizbollahin perustamista. Hasbara-tilien yritykset perustella kaikkia laajentumisia aina kulloisellakin vihollisella (kuten PLO:lla tai sekulaarilla vastarinnalla, tai vuoden 1948 Nakban aikana puhtaasti palestiinalaisväestöllä ilman mitään aseryhmiä) kumotaan ohjelmassa perusteettomina tekosyinä. Kansainvälisten suhteiden professori John Mearsheimerin arvio nostetaan esiin: Yhdysvallat on suoraan osallinen Gazan kansanmurhaan, ja mikäli Nürnbergin kaltaiset oikeudenkäynnit järjestettäisiin, Joe Biden ja Donald Trump sekä heidän pääluutnanttinsa hirtettäisiin teoistaan.
Laajemmat jännitteet purkautuvat voimalla Syyrian ja Libanonin rajalla. Maariv-lehden aiempien raporttien mukaisesti Israelin ja Syyrian Abu Mohammad al-Jolanin hallinnon välillä on yhteistyöintressejä Libanonin Hizbollahia vastaan. Eilen Jolanin sisäministeriö syytti virallisesti Hizbollahia salaliitosta syyrialaisen uskonnollisen hahmon salamurhaamiseksi Damaskoksessa. Hizbollah julkaisi voimakkaan kiellon, todeten, ettei sillä ole minkäänlaista toimintaa tai läsnäoloa Syyrian alueella. Järjestö luonnehti syytöksiä ulkomaisten tiedustelupalvelujen masinoimaksi psykologiseksi operaatioksi, jonka tavoitteena on lietsoa lahkojen välisiä jännitteitä (sunnit vastaan shiiat) ja oikeuttaa Jolanin joukkojen mahdollinen hyökkäys Pohjois-Libanoniin, samalla kun Israel iskee Etelä-Libanonissa. Etelä-Libanonin taisteluista vahvistettiin myös, että kaksi libanonilaista armenialaiskristittyä, Atam Krikor Hakimian ja Manuel Babikian, ovat saaneet surmansa puolustaessaan maataan Israelin maahyökkäystä vastaan Hizbollahin rinnalla.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=GUDfwbSwY2Q
Syriana Analysis
Päivämäärä: 15.4.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti