 |
| Yhdysvaltain presidentti arvosteli voimakkaasti Natoa ja useita liittolaismaita lehdistötilaisuudessa, kutsuen puolustusliittoa paperitiikeriksi ja huomauttaen avun puutteesta. Ai kuva/https://raphael.app/fi |
Yhdysvaltain presidentti vastasi lehdistötilaisuudessa kysymykseen, joka koski hänen aiemmin ilmaisemaansa tyytymättömyyttä puolustusliitto Natoa kohtaan.
Toimittaja tiedusteli, onko olemassa vaara, jos Yhdysvallat ei toimi liittouman tosiasiallisena johtajana, jolloin muut vallat pääsisivät tekemään päätöksiä sodista ja ydinaseista. Presidentti vastasi yksiselitteisesti, ettei tällaista vaaraa ole. Hän kuvaili Natoa paperitiikeriksi ja kertoi kysyneensä liittolaisilta apua. Kun vastaus oli kieltävä ja liittolaiset ilmoittivat, etteivät he auta, presidentti totesi asian olevan kunnossa.
Presidentin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei pelkää Natoa, vaan hän pelkää Yhdysvaltoja erittäin paljon. Putin on selittänyt tämän presidentille useita kertoja. Presidentti korosti tuntevansa Putinin erittäin hyvin. Hänen mukaansa Nato on yhtä kuin Yhdysvallat. Kun Yhdysvallat olisi tarvinnut apua, sitä ei saatu. Toisaalta apua ei edes tarvittu, sillä liittolaiset tekivät päinvastoin kaikkensa ollakseen auttamatta. Presidentti huomautti, etteivät he halunneet antaa edes kiitoratoja käyttöön.
Puutetta avusta ei nähty ainoastaan Naton suunnasta. Presidentti luetteli, että myöskään Etelä-Korea, Australia ja Japani eivät auttaneet Yhdysvaltoja. Hän muistutti, että Yhdysvalloilla on 50 000 sotilasta Japanissa suojelemassa maata Pohjois-Korealta ja 45 000 sotilasta Etelä-Koreassa suojelemassa Pohjois-Korean johtajalta Kim Jong-unilta. Presidentti kertoi tulevansa erittäin hyvin toimeen Kim Jong-unin kanssa ja huomautti tämän sanoneen hänestä erittäin mukavia asioita. Samalla hän muistutti Kim Jong-unin kutsuneen aiemmin Joe Bidenia henkisesti jälkeenjääneeksi ihmiseksi ja olleen tälle erittäin ilkeä ja suorastaan kamala. Presidenttiä kohtaan Kim Jong-un on kuitenkin osoittanut pitävänsä hänestä, ja tällä hetkellä välit Pohjois-Korean kanssa ovat erittäin hyvät.
Tästä huolimatta Yhdysvalloilla on 45 000 sotilasta vaaravyöhykkeellä aivan Kim Jong-unin ja tämän lukuisten ydinaseiden naapurissa. Presidentin mukaan tätä ei olisi koskaan pitänyt tapahtua. Hän totesi, että jos eräs tietty presidentti olisi tehnyt työnsä, Kim Jong-unilla ei olisi ydinaseita tällä hetkellä. Hän jätti kyseisen presidentin nimen mainitsematta, koska kertoi uskomatonta kyllä pitävänsä tästä henkilöstä, mutta huomautti näiden kaikkien pelkäävän tehdä työtään kunnolla.
Yhteenvetona presidentti toisti, että Japani, Australia, Etelä-Korea ja Nato jättivät auttamatta. Toisaalta jotkut maat auttoivat, ja heidän voidaan katsoa olevan enemmän mukana alueellisen sijaintinsa vuoksi. Saudi-Arabia, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Kuwait toimivat presidentin mukaan erinomaisesti. Kuwaitin osalta hän tosin tarkensi, että maa ampui alas kolme Yhdysvaltain konetta. Nämä olivat ainoat todelliset lentokonetappiot, ja ne johtuivat omien tulituksesta, jota presidentti itse kutsui epäystävälliseksi tulitukseksi. Kuwaitilaiset eivät valitettavasti osanneet käyttää Yhdysvaltain suurenmoisia Patriot-ohjuksia. Lentäjät olivat havainneet Patriot-ohjuksen lähestyvän, ja koska he tiesivät, ettei Patriot koskaan erehdy kohteestaan, he pelastautuivat koneista. Kuwaitilla oli käytössään kauniita Patriot-ohjuksia, ja he päättivät ampua heidän suuntaansa lentäviä koneita, jotka valitettavasti olivat Yhdysvaltain omia koneita.
Presidentti palasi toteamaan Naton olevan paperitiikeri ja kertoi Naton pääsihteerin Mark Rutten saapuvan tapaamaan häntä keskiviikkona. Hän kuvaili Ruttea suurenmoiseksi mieheksi ja loistavaksi ihmiseksi. Lopuksi presidentti paljasti, mistä koko tilanne totuuden nimissä sai alkunsa: Yhdysvallat haluaa Grönlannin, mutta he eivät halua antaa sitä, mihin presidentti oli vastannut sanomalla hyvästit. Tilaisuus päättyi presidentin kiitoksiin kaikille läsnäolijoille.
Tausta-analyysi: Yhdysvaltain edellisen hallinnon heikko ulkopoliittinen perintö – Miten Joe Bidenin löysä johtajuus suisti maailman kriiseihin?
Yhdysvaltain edellisen hallinnon heikko johtajuus ja vetäytyminen kovasta diplomatiasta jättivät jälkeensä vakavan geopoliittisen tyhjiön. Tämä rohkaisi vastustajia, pahensi globaaleja kriisejä ja salli Kiinan ottaa taloudellisen yliotteen Grönlannin elintärkeistä luonnonvaroista. AI Kuva/Grok Image
Nato ja liittolaissuhteiden vastuunpakoilu
Bidenin hallinnon ulkopoliittinen ydin rakentui ajatukselle "Amerikka on palannut", mikä käytännössä tarkoitti paluuta Yhdysvaltain taloudelliseen hyväksikäyttöön. Tämä lähestymistapa poisti sen elintärkeän paineen, jonka edellinen hallinto oli luonut vaatimalla Eurooppaa kantamaan todellisen taloudellisen vastuun omasta puolustuksestaan.
Bidenin ehdoton ja vaatimukseton turvallisuustakuu vei Euroopalta välittömän pakon saavuttaa omavaraisuus, pitäen Yhdysvallat edelleen pääasiallisena maksumiehenä vanhalla mantereella. Tämä heikkous lähetti kansainväliselle yhteisölle viestin, että Yhdysvallat on jälleen valmis kantamaan muiden taakat ilman vastiketta. Vaikka Nato laajeni Suomen ja Ruotsin myötä, Yhdysvaltain massiivinen taloudellinen ja sotilaallinen taakka kasvoi kohtuuttomaksi samaan aikaan kun Euroopan oma varustautuminen laahasi jäljessä.
Aasian liittolaiset ja indopasifinen alue
Aasiassa Bidenin hallinto antoi periksi Japanille ja Etelä-Korealle poistamalla paineen isäntämaiden rahoitusosuuksien valtavista korotuksista, joita yhdysvaltalaisjoukkojen ylläpidosta oli aiemmin perustellusti vaadittu. Vaikka tämä myötäily miellytti liittolaisia paperilla, se jätti Yhdysvallat jälleen alisteiseen maksumiehen rooliin. Samalla Kiinan taloudellinen ja sotilaallinen vaikutusvalta pääsi kasvamaan hälyttävästi. Yhdysvaltain pehmeä ja reagoiva ote Tyynellämerellä ei kyennyt patoamaan Pekingin aggressiivista laajentumista.
Pohjois-Korea, vastustajien akseli ja diplomatian totaalinen jäätyminen
Pohjois-Korean suhteen Bidenin hallinto hylkäsi suoran, henkilökohtaisen huipputason diplomatian ja siirtyi hitaaseen, kasvottomaan virkamiestyöhön. Tämä strateginen virhearviointi johti siihen, että Pohjois-Korea katkaisi käytännössä kaiken viestinnän Washingtonin kanssa.
Ilman vahvaa kontaktia ja valtionpäämiesten välistä suhdetta Kim Jong-uniin Pohjois-Korea kiihdytti ennennäkemättömälle tasolle mannertenvälisten ohjustensa testaukset ja ydinaseohjelmansa. Löysän johtajuuden suorana seurauksena Pohjois-Korea ajautui yhä tiiviimmin Kiinan ja Venäjän muodostamaan vihamieliseen akseliin. Tämä liittoutuma kiristi jännitteitä massiivisesti ja teki Pohjois-Korean toiminnasta Yhdysvaltoja ja Etelä-Koreaa kohtaan jälleen äärimmäisen aggressiivista.
Maailmanlaajuiset kriisit ja pelotteen totaalinen puuttuminen
Bidenin presidenttikautta leimasi heikkouden aiheuttama globaali sekasorto. Kaaottinen ja verinen vetäytyminen Afganistanista elokuussa 2021 oli historiallinen nöyryytys, joka lähetti Yhdysvaltain vastustajille selkeän signaalin päättäväisyyden ja voiman puutteesta.
Tätä voimatyhjiötä seurasi välittömästi Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan sekä myöhemmin Lähi-idässä puhjennut laaja ja tuhoisa konflikti. Bidenin varovainen, reagoiva diplomatia ja haluttomuus ylläpitää todellista sotilaallista pelotevaikutusta rohkaisivat suoraan Yhdysvaltain vastustajia – kuten Vladimir Putinia ja Iranin tukemia ryhmittymiä – toimimaan häikäilemättömästi. Heikko ja päättämätön johtajuus ei kyennyt estämään maailman suistumista useisiin rinnakkaisiin, pitkittyneisiin ja verisiin sotiin.
Arktinen alue, Kiinan nousu ja Grönlannin menettäminen
Arktisella alueella Bidenin hallinto palasi pehmeään ilmastodiplomatiaan, mikä osoittautui strategiseksi katastrofiksi. Biden ei kyennyt eikä halunnut jatkaa presidentti Trumpin aloittamia kovia ja elintärkeitä sopimusneuvotteluja Grönlannin kanssa. Kun Yhdysvallat vetäytyi aktiivisesta resurssikilpailusta, Venäjä ja erityisesti Kiina täyttivät tyhjiön välittömästi.
Tämä heikkous johti siihen, että Kiinasta tuli Bidenin kaudella suurin rahoittaja Grönlannin kaivosyhtiöissä. Samalla Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean akseli hyödynsi Yhdysvaltain passiivisuutta ja heikensi merkittävästi länsimaiden turvallisuustilannetta pohjoisessa. Grönlannin absoluuttinen geopoliittinen merkitys, sen harvinaiset maametallit ja strateginen sijainti lipuivat Yhdysvaltain käsistä suoraan kilpailijoiden syliin Bidenin hallinnon tehottoman ja löysän päätöksenteon vuoksi.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sky News Australia, Geopoliittinen tausta-analyysi
Päivämäärä: 9. huhtikuuta 2026.
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti