 |
| Saksan liittokansleri Friedrich Merz (vas.) on pyrkinyt vahvistamaan maiden välisiä suhteita julkisesti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump (oik.) ilmoitti suorasanaisesti suunnitelmistaan vetää tuhansia yhdysvaltalaissotilaita pois paitsi Saksasta, mahdollisesti myös Espanjasta ja Italiasta. AI Kuva/chatgpt |
Saksan liittokansleri perääntyy arvostelustaan Trumpia kohtaan joukkojen vetouhkauksen jälkeen
Saksan liittokansleri Friedrich Merz on perääntynyt voimakkaasti aiemmasta arvostelustaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpia kohtaan. Suunnanmuutos tapahtui välittömästi sen jälkeen, kun presidentti Trump uhkasi vetää tuhansia yhdysvaltalaisia joukkoja pois Saksasta. Merz julkaisi viestipalvelu X:ssä lausunnon, jossa hän painotti valtioiden välistä vankkaa suhdetta. Merzin mukaan yhdysvaltalaiset ovat ja pysyvät Saksan tärkeänä kumppanina Pohjois-Atlantin puolustusliitossa. Hän lisäsi maiden jakavan yhteisen tavoitteen siitä, että Iran ei saa missään olosuhteissa hankkia ydinaseita.
Merz jatkoi asian käsittelyä ja vahvisti entisestään kantaansa kertomalla, ettei Saksa tule lopettamaan yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa. Hän totesi suoraan, ettei hän aio luopua transatlanttisen suhteen kehittämisestä eikä hän myöskään luovu työskentelystä Donald Trumpin kanssa. Tämä ulostulo poikkesi jyrkästi ja näkyvästi vain muutamaa päivää aiemmin verkossa laajalle levinneestä viestistä, jossa Merz esitti, että Iran oli onnistunut nöyryyttämään Yhdysvaltoja.
Yhdysvaltain presidentti ei ottanut Saksan aiempaa arvostelua vastaan hiljaisesti. Tyylilleen uskollisesti presidentti Trump vastasi tilanteeseen uhkaamalla vetää tuhansia joukkoja pois Saksan maaperältä. Kun presidentiltä kysyttiin syytä joukkojen poistamiseen, Trump vastasi suorasanaisesti, että joukkojen määrää tullaan vähentämään merkittävästi ja että leikkaus on huomattavasti syvempi kuin 5 000 sotilasta.
Presidentti Trumpin tyytymättömyys ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan Saksaan. Hän on tuonut esiin voimakkaan tyytymättömyytensä myös Italiaa ja Espanjaa kohtaan ja on uhannut vetää joukkoja pois myös näistä valtioista. Kysyttäessä, harkitseeko hän todella samaa toimenpidettä Espanjan ja Italian kohdalla siitä syystä, etteivät ne ole olleet täysin mukana toiminnassa, Trump vahvisti asian. Hän totesi tekevänsä todennäköisesti juuri niin ja kyseenalaisti samalla syyt sille, miksi hän ei tekisi niin. Trumpin mukaan Italia ei ole ollut heille minkäänlainen apu ja Espanja on toiminut kerrassaan kauhealla tavalla.
Trump laajensi puheenvuoroaan käsittelemään koko puolustusliitto Natoa. Hänen mukaansa tilanteessa on kyse koko organisaatiosta. Trump huomautti, että asiat olisivat toisin, jos valtiot olisivat edes sanoneet nätisti auttavansa, vaikka se apu olisikin ollut hieman hidasta. Hän käänsi huomion suoraan Ukrainaan ja korosti, että Yhdysvallat auttoi Eurooppaa Ukrainan tilanteen kanssa. Trumpin omin sanoin eurooppalaiset tekivät Ukrainasta täydellisen sotkun, ja Yhdysvallat auttoi heitä siitä huolimatta, vaikkei Ukrainalla ole mitään tekemistä Yhdysvaltojen kanssa. Hän muistutti, että kokonainen valtameri erottaa maanosat toisistaan, jolloin konflikti on käytännössä suoraan Euroopan etuovella. Trump nosti kriittisesti esiin myös Joe Bidenin hallinnon myöntämän 350 miljardin dollarin tuen, jota hän piti järjettömänä ja yhtenä keskeisenä syynä sodan pitkittymiseen. Trumpin pääviesti oli ehdoton: kun Yhdysvallat tarvitsi apua, nämä liittolaisvaltiot eivät olleet paikalla, ja se on asia, joka heidän on muistettava.
Trump ei päättänyt kritiikkiään tähän, vaan ulotti arvostelunsa koko liittoumaan kutsumalla Natoa paperitiikeriksi. Presidentti korosti, ettei Yhdysvallat saanut Natolta apua lainkaan, ei yhtään mitään. Hän huomautti Yhdysvaltojen käyttäneen biljoonia dollareita Natoon saamatta silti minkäänlaista apua. Vaikka hän lisäsi nopeasti, ettei Yhdysvallat edes tarvinnut apua, oli tosiasia hänen mukaansa se, ettei sitä myöskään tullut. Hän mainitsi myös puhuneensa erottamisista ja painotti kyseisten tahojen kyllä tietävän omat ongelmansa.
Verkossa tilannetta seuranneet kommentaattorit asettuivat voimakkaasti tukemaan presidentin linjaa. Erään kommentoijan mukaan Nato ei ole tehnyt kuluneen kahden kuukauden aikana mitään sellaista, mikä ansaitsisi Yhdysvaltojen luottamuksen. Samassa yhteydessä tuotiin esiin huomio siitä, että liittolaiset ovat yrittäneet estää kaikki Yhdysvaltain armeijan pyrkimykset ja toimet suhteessa niihin toimenpiteisiin, joita Yhdysvallat on asettanut Iraniin. Tämän laajan näkemyksen mukaan nämä liittolaiset ovat hyödyttömiä, ja Yhdysvaltojen tulisi joko antaa tiukka varoitus oletetuille liittolaisilleen tai tulla toimeen täysin ilman heitä, mikäli tämä on tapa, jolla Nato suhdetta käsittelee. Kommenteissa korostettiin, että Eurooppa tarvitsee Yhdysvaltoja huomattavasti enemmän kuin Yhdysvallat tarvitsee Eurooppaa. Presidentti Trumpin päätöstä mahdollisesti siirtää sotilaita pois Saksasta pidettiin askeleena oikeaan suuntaan, ja vaadittiin, että vastaavia seurauksia tulisi kohdistaa myös niihin Nato-maihin, jotka kieltäytyivät tarjoamasta tukikohtia tai ilmatilaa.
Samaan aikaan kun presidentti Trump käy kiivasta sananvaihtoa Euroopan suuntaan, hänellä on käsiteltävänään merkittäviä kysymyksiä Iranin kanssa. Trump paljasti hylänneensä Iranin johdon lähettämän 14-kohtaisen suunnitelman kokonaisuudessaan. Hän vahvisti jälleen kerran horjumattoman kantansa siitä, ettei minkäänlaista sopimusta synny ennen kuin ydinaseet on poistettu pysyvästi neuvottelupöydältä. Trump kertoi hänelle esitellyn sopimuksen konseptin. Yhdysvaltain presidentti tarkensi, ettei hän ollut vielä ehtinyt tarkastella uuden iranilaisen rauhanehdotuksen tarkkaa sanamuotoa, mutta hän piti erittäin epätodennäköisenä, että hän tulisi hyväksymään sitä. Syyksi hylkäykseen hän ilmoitti viikonloppuna sosiaalisen median julkaisussaan suoraan sen, että Iran ei ole vielä maksanut riittävän suurta hintaa kaikesta siitä, mitä he ovat tehneet ihmiskunnalle ja koko maailmalle viimeisen 47 vuoden aikana.
Tämä lausunto seurasi presidentin julkista pohdintaa siitä mahdollisuudesta, että ilmaiskut Iraniin saatettaisiin aloittaa uudelleen. Trump painotti, että jos he käyttäytyvät huonosti tai tekevät jotain pahaa, asioita tullaan katsomaan, mutta hän halusi korostaa iskuja täysin mahdollisena ja jopa todennäköisenä skenaariona.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Sky News Australia
Yhdysvaltain entinen Euroopan-joukkojen komentaja: Euroopan on varauduttava laajaan sotaan riippumatta Yhdysvaltojen tulevasta suunnasta
 |
| Yhdysvaltain entinen Euroopan-joukkojen ylipäällikkö kenraali Chris Cavoli korostaa sotilasliitto Naton ja Yhdysvaltojen syvää keskinäistä hyötyä. Hänen mukaansa Euroopan valtioiden on välittömästi herättävä puolustusbudjettiensa kasvattamiseen ja suuren mittakaavan sotilaallisen suorituskyvyn palauttamiseen välttääkseen tilanteen, jossa varautuminen aloitetaan auttamatta liian myöhään. AI Kuva/chatgpt |
Transatlanttinen suhde on lehtitietojen mukaan heikoimmassa tilassaan sitten 1950-luvun. Yhdysvaltojen ja Euroopan välisen kiristyvän jännitteen keskiössä on viime vuosien ajan ollut Yhdysvaltain kenraali Chris Cavoli, joka toimi viime heinäkuussa tapahtuneeseen eläköitymiseensä asti Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikkönä (SACEUR) sekä Yhdysvaltain voimahahmona mantereella. Kenraali Cavoli vieraili hiljattain toimittajien Tomin ja Patrickin haastattelussa keskustelemassa sotilasliiton tilasta, Venäjän uhasta, joukkojen rakentamisesta ja tulevaisuuden näkymistä.
Cavolin tausta on poikkeuksellisen eurooppalainen. Hän syntyi Saksassa amerikanitalialaisen upseeri-isän perheeseen, kasvoi Roomassa ja palveli urallaan laajasti ympäri Eurooppaa aina Brysselissä sijaitsevaan päämajaan asti. Cavoli puhuu sujuvasti ranskaa, italiaa ja venäjää. Alun perin biologiksi opiskellut Cavoli päätyi myöhemmin suorittamaan maisterin tutkinnon Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksesta. Hän kertoi poikkeuksellisen uravalinnan syntyneen 1990-luvun puolivälissä Berliinin muurin murtumisen jälkeen, jolloin hän luutnanttina halusi olla mukana rakentamassa uutta uljasta maailmaa. Yhdysvaltain armeijan järjestelmä mahdollisti jalkaväen upseerille toissijaisen osaamisen kehittämisen, minkä myötä hän opiskeli vaimonsa kanssa kielen puolustushallinnon instituutissa. Tämän jälkeen Cavoli jatkoi opintojaan Yalen yliopistossa, matkusti läpi Venäjän ja jatkoi tutkimustaan Marshall-keskuksessa Etelä-Saksassa.
Toukokuussa 2022, vain muutama kuukausi Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen, Cavoli nimitettiin Naton Euroopan-joukkojen ylipäälliköksi vastuulleen 981 miljoonan ihmisen puolustaminen. Hän huomautti armeijan valmistavan henkilöstöään tehtäviin erittäin hyvin vuosien varrella, eikä uusiin asemiin siirtyminen tuntunut poikkeukselliselta lukuisten aiempien komentajakokemusten jälkeen. Cavoli selvensi Naton rakennetta tuomalla esiin, että järjestössä on kaksi ylipäällikköä. Yhdysvaltain Norfolkissa sijaitseva transformaatiojohtaja amiraali Pierre Vandier vastaa konseptien kehityksestä ja joukkojen suunnittelusta tulevaisuutta varten. Euroopan-joukkojen ylipäällikkö puolestaan johtaa liittokunnan operaatioita. Päivittäisessä toiminnassa hänen alaisuudessaan oli tyypillisesti 35 000 – 100 000 sotilasta, joiden tehtäviin kuului rutiinipartiointi tiedustelutiedon ylläpitämiseksi esimerkiksi pohjoisilla merialueilla Islannin ja Britannian välillä, Välimerellä ja jäsenmaiden ilmatilassa. Lisäksi vastuulle kuuluivat suuret peloteoperaatiot, kuten Itämerellä toteutettu operaatio alueen vedenalaisten kaapelien mystisten vaurioiden jälkeen. Sota-aikana ylipäällikön varsinainen ja tärkein tehtävä on panna toimeen koko liittokunnan alueen yhteinen kollektiivinen puolustus.
Keskustelu kääntyi pian laajempaan eurooppalaiseen uhkakuvaan. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa saarivaltion asema on luonut asukkaille poikkeuksellisen syvän turvallisuudentunteen, vaikka useat asiantuntijat ovat yrittäneet herätellä kansalaisia ymmärtämään tilanteen vakavuuden. Cavoli korosti, että pahin mahdollinen skenaario juontuu yksinkertaisesti siitä faktasta, että Venäjällä on tuhansia ydinaseita, joita ei ole suunnattu Etelämantereelle. Hän kyseenalaisti brittien kokeman saarivaltion turvallisuudentunteen toteamalla, että modernissa sodankäynnissä 17 tai 20 mailia vettä mantereen ja saaren välillä ei nykypäivänä tarjoa niin paljoa suojaa kuin voisi kuvitella. Paras tae turvallisuudelle on hänen mukaansa syvä integroituminen samanmielisten valtioiden liittoumaan, jolla on riittävä oma suorituskyky ja erittäin vahva yhteinen voima.
Venäjä on ollut Länsi-Euroopan ongelma eri muodoissa ja eri nimillä jo vuosien ajan. Vaikka kylmän sodan jälkeen eläteltiin toiveita paremmasta, tilanne palautui Cavolin sanoin venäläisen fatalistisen sananlaskun mukaisesti: "toivoimme parasta, mutta kävi kuten aina". Venäjän toimet, kuten sota Georgiassa, Krimin alueliitos ja osallistuminen Itä-Ukrainan sotaan 2014–2015, olivat selkeitä merkkejä, mutta lännen herääminen oli hidasta. Cavolin mukaan silmät avautuivat todella vasta vuonna 2022, kun moderni armeija ryhmittyi järjestelmällisesti ja vääjäämättömästi rauhanomaisen naapurimaan rajalle ja toi modernin eurooppalaisen valtion alueelle mittavan tuhon. Tässä vaiheessa suurin osa Euroopasta ymmärsi uhan todellisen luonteen.
Vastauksena muuttuneeseen tilanteeseen Nato on herättänyt henkiin yksityiskohtaiset alueelliset puolustussuunnitelmat. Kylmän sodan aikana liittokunnalla oli selkeät suunnitelmat alueensa puolustamiseksi, ja nämä suunnitelmat ohjasivat kaikkea joukkojen kehitystä. Kylmän sodan päätyttyä Nato optimoi toimintansa alueen ulkopuolisiin kriisinhallintaoperaatioihin. Suurien maajoukkojen kokoa pienennettiin, divisioona- ja armeijakuntatason rakenteita purettiin ja logistiikkaa yksityistettiin rauhanosingon maksimoimiseksi. Nyt tilanne on vaatinut ehdotonta paluuta yhteiseen puolustukseen. Uudet suunnitelmat määrittelevät, miten tiettyjä alueita puolustetaan ja mitä joukkoja tähän kaikkeen vaaditaan. Tämä tarve on johtanut vaatimuksiin nostaa puolustusbudjetteja. Cavolin mukaan pelkkiin joukkoihin tarvitaan hieman yli 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja yhdessä operaatioiden, koulutuksen ja valmiuden ylläpidon kanssa kokonaistarve nousee noin viiteen prosenttiin. Vaatimukset on myös muutettu vaikutusperusteisiksi, mikä antaa maille enemmän vapautta päättää, millaisilla ratkaisuilla ne saavuttavat tarvittavan vaikutuksen pelkän kalustoluettelon täyttämisen sijaan.
Keskustelussa nostettiin esiin huolia Naton tulevaisuuden taistelukonsepteista ja siitä, pystyykö liittouma vastaamaan Venäjän massaan. Esillä oli kysymys siitä, pitäisikö lennokki- ja ohjushyökkäyksiä torjuttaessa siirtyä pelkästä puolustuksesta kykyyn iskeä suoraan laukaisualustoihin eli niin sanotusti "ampua jousiampujaa eikä vain nuolta". Cavoli huomautti haasteena olevan se, että Naton suunnitelmat ovat perusluonteeltaan täysin puolustuksellisia. Koska on erittäin vaikea kuvitella tilannetta, jossa kaikki Naton johtajat kokoontuisivat Brysseliin päättämään hyökkäyssodan aloittamisesta naapuriaan vastaan, liittokunta joutuu todennäköisesti aina ottamaan vastaan ensimmäisen iskun ennen omien syvien vastahyökkäyksiensä käynnistämistä.
Arvioidessaan Venäjän muodostaman uhan aikajanaa Cavoli totesi, että tarkkaa aikaa on mahdotonta tietää, sillä se riippuu täysin Ukrainan sodan lopputuloksesta. Venäjä menettää tällä hetkellä sotilaita ja kalustoa valtavalla vauhdilla, joten sen todellinen jälleenrakentamisen lähtöpiste ei ole vielä selvillä. Cavoli kuitenkin varoitti aliarvioimasta Venäjää missään tilanteessa. Hänen arvionsa mukaan Venäjä kykenee rakentamaan suuren tavanomaisen panssarijoukon takaisin Naton rajoille jopa viidestä kymmeneen vuoden kuluessa nykyhetkestä laskettuna. Uuden 18-vuotiaiden sukupolven rekrytoiminen on suhteellisen yksinkertaista, ja maan sotateollisuus jatkaa tuotantoaan, vaikka huipputeknologian rakentaminen onkin vaikeutunut. Cavoli huomautti, että todellinen kysymys ei ole se, kuinka kauan Venäjällä menee rakentaa joukkonsa, vaan kuinka kauan länsimailla menee valmistautua kyseiseen uhkaan.
Ukrainan tilanteesta Cavoli analysoi, että maan siirtyminen tiukasti puolustuskannalle on sotilaallisesti erittäin viisasta. Venäjän armeijan suorituskyky heikkenee päivä päivältä sotilaiden ja kokeneiden johtajien kaatuessa, ja samalla katoaa myös kokemus hyökkäyssodankäynnistä. Ukrainan strategia kestää taistelussa pidempään kuin Venäjä on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Erityisen merkittävää on Ukrainan kyky korvata ihmistyövoimaa teknologialla ja koneilla. Cavolin mukaan tämä on elintärkeä opetus kaikille länsimaille, jotka painivat väestön ikääntymisen ja työvoimapulan kanssa jo rauhan aikana. Lisäksi Ukraina on onnistunut parissa vuodessa rakentamaan oman aseteollisuutensa sille tasolle, että se pystyy tuottamaan suurimman osan tarvitsemastaan taistelukalustosta.
Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin Natolle esittämä kova kritiikki ja aiemmat lausunnot avun epäämisestä puhuttivat myös. Euroopassa on herännyt aito huoli siitä, voiko viidenteen artiklaan enää tulevaisuudessa luottaa. Cavoli muistutti rauhallisesti, että Yhdysvaltain senaatti ratifioi Washingtonin sopimuksen kahdeksan vuosikymmentä sitten, ja maalla on horjumaton historia sopimusvelvoitteidensa noudattamisessa. Hän kuitenkin korosti asian ydintä: Euroopan suunta on selkeä ja muuttumaton riippumatta Yhdysvaltojen tulevista valinnoista. Euroopan on joka tapauksessa palautettava kykynsä laajaan sodankäyntiin ja alueensa yksinäiseen puolustamiseen. Jos Yhdysvallat pysyy mukana suunnitelmissa, tilanne on erittäin toivottava. Jos tiet jostain syystä eroaisivat, Euroopan on silti kyettävä täysin samaan sotilaalliseen suoritukseen. Cavoli näkee Naton olevan edelleen syvästi koko Yhdysvaltojen oman edun mukainen. Turvallinen, yhtenäinen ja ulkopuolisten valtojen vaikutusvallasta vapaa Eurooppa tarjoaa vahvimman mahdollisen perustan Yhdysvaltojen maailmanlaajuiselle toiminnalle.
Cavoli piti erittäin tärkeänä, että Euroopan-joukkojen ylipäällikkö on myös jatkossa amerikkalainen. SACEUR toimii samanaikaisesti Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen (EUCOM) komentajana, mikä antaa kyseiselle henkilölle suoran pääsyn Yhdysvaltain valtavaan asearsenaaliin, prosesseihin ja tiedusteluun. Tämä "kaksoishatun" rooli on täysin keskeinen muun muassa ydinasepelotteen turvallisessa hallinnassa. Yhdysvallat tarjoaa laajennetun ydinasepelotteen Natolle, mutta aseet luovutetaan EUCOM-komentajalle. Yhdysvallat haluaa pitää kalleimmat ja tuhoisimmat aseensa poikkeuksetta oman komentoketjunsa alaisuudessa kaikissa mahdollisissa tilanteissa, mikä samalla mahdollistaa eskalaation saumattoman kontrolloinnin.
Keskusteltaessa Ison-Britannian ja muiden jäsenmaiden roolista joukkojen rakentamisessa Cavoli toivoi Ison-Britannian jatkavan sotilaallisen kehityksen terävimmässä kärjessä. Yhdysvallat tarvitsee liittolaisia, jotka kykenevät toimimaan korkealla teknologisella tasolla, mutta haasteeksi muodostuu se, pystytäänkö näin toimimaan myös riittävässä laajassa mittakaavassa. Päätöksenteon ja sotilaallisen toimeenpanon viiveistä kysyttäessä Cavoli varoitti vakavasti lykkäämisen pitkäaikaisista vaaroista. Päätöksen tekemisen ja sen tuloksista hyötymisen välinen aika on merkittävä. Hän kuvaili tilannetta salamaniskun ja ukkosenjyrähdyksen välisenä pitkänä viiveenä. Vaarana on ohittaa kynnys, jonka jälkeen tilannetta ei voi enää mitenkään pelastaa kriisin iskiessä. Tämä tarkoittaa hetkeä, jolloin "juna on jo suistunut raiteilta, vaikka ääntä ei vielä olisikaan kuultu."
Iranin kiristyneen tilanteen ja Lähi-idässä käynnissä olevien konfliktien osalta Cavoli ei suostunut arvioimaan, ovatko ne tehneet Yhdysvalloista vahvemman tai heikomman, sillä sodan lopputulosta ei vielä yksinkertaisesti tiedetä. Hän kuitenkin nosti voimakkaasti esiin havainnon siitä, kuinka pitkän kantaman edullinen hyökkäystulivoima on pysyvästi muuttamassa koko sodankäynnin sääntöjä. Konfliktissa on havaittu taloudellisesti kestämätön kustannusvastaavuus: kymmenien tuhansien dollarien arvoisten lennokkien torjumiseen joudutaan pahimmillaan käyttämään miljoonien dollarien arvoisia kehittyneitä ohjuksia. Tämän yhtälön ratkaiseminen on massiivinen herätys ja haaste koko puolustusliitolle tulevaa joukkojen ja kaluston suunnittelua ajatellen. Odotetusti Cavoli kieltäytyi kommentoimasta Yhdysvaltain puolustusministeriön viimeaikaista brändäystä tai kymmenien korkeiden kenraalien erottamisia korostaen, ettei hän halua lausua julkisuuteen asioita ilman täydellistä ja informoitua ymmärrystä taustoista.
Haastattelun päätteeksi Cavolilta kysyttiin hänen optimisminsa lähteitä. Kenraali näki suurimman voiman liittouman demokratioiden perustavanlaatuisessa rakenteessa. Valtiot pohjautuvat hallittavien suostumukseen ja luottamukseen siitä, että kansalaisten kollektiivinen viisaus nousee aina lopulta esiin. Hänen mukaansa reitti tulevaisuuden turvallisuuteen on kristallinkirkas, ja jäsenmaiden pitää vain rohkeasti alkaa kulkea sitä eteenpäin. Cavoli on vakuuttunut siitä, että Nato on ihmiskunnan historian ylivoimaisesti menestyksekkäin liittouma, ja sen lähes miljardi kansalaista tulevat pitämään huolen sen jatkuvuudesta myös tulevaisuudessa. Hän päätti laajan haastattelun uskoen erittäin vahvasti siihen, että kymmenen vuoden kuluttuakin Nato on yhä voimissaan ja sen sotilaallisena johtajana toimii yhdysvaltalainen upseeri.
Lähde: Times News
https://www.youtube.com/watch?v=JNKxBrWFFgE
Presidentti Trump ylisti pienyrittäjiä Valkoisen talon huippukokouksessa – Esillä talouden ennätysluvut, ulkopolitiikan operaatiot ja mittava sääntelyn purkaminen
 |
| Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puhui Valkoisessa talossa järjestetyssä pienyrittäjien huippukokouksessa, jossa hän korosti veronkevennysten, sääntelyn purkamisen ja tullipolitiikan elvyttävää vaikutusta kotimaiseen teollisuuteen sekä talouden paluuta maailman huipulle. AI Kuva/chatgpt |
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump isännöi Valkoisessa talossa pienyrittäjille omistettua huippukokousta, jossa juhlistettiin kansallista pienyrittäjyysviikkoa. Puheessaan presidentti toivotti yrittäjät tervetulleiksi ja ilmaisi ihailunsa heidän valmistamiaan korkealaatuisia, yhdysvaltalaisia tuotteita kohtaan. Trump kuvaili Valkoista taloa ainutlaatuiseksi paikaksi ja mainitsi jopa hiljattain vierailleiden kuninkaallisten hämmästelleen rakennuksen ja erityisesti Oval Officen upeutta.
Presidentti korosti pienyritysten elintärkeää roolia Yhdysvaltojen talouden selkärankana. Hän huomautti, että maassa on 36 miljoonaa pienyritystä, jotka luovat peräti 40 prosenttia koko maan taloudellisesta toimeliaisuudesta. Trumpin mukaan nämä yrittäjät muodostavat yksittäisenä ryhmänä maan tärkeimmän liiketoiminnallisen tekijän, joka ohjaa Yhdysvaltoja globaaliin johtoasemaan.
Talous, osakemarkkinat ja sotilasoperaatiot
Presidentti nosti esiin Yhdysvaltojen talouden ennätyksellisen vahvan tilan. Osakemarkkinat ovat saavuttaneet kaikkien aikojen huippunsa, vaikka maalla on samanaikaisesti käynnissä sotilaallinen operaatio Irania vastaan. Trump painotti ehdottomana linjanaan, ettei Iranin voida antaa hankkia ydinasetta, sillä siitä seuraisi ongelmia, joita kenenkään on vaikea edes uskoa. Hän kuvaili operaation edenneen erittäin menestyksekkäästi ja totesi, ettei vastustajalla ole enää laivastoa, ilmavoimia, ilmatorjuntakalustoa tai tutkia, ja myös maan johto on poistunut. Trump kertoi Yhdysvaltojen tuhonneen 159 vastustajan laivaa operaation kahden ensimmäisen viikon aikana. Hän tosin pohti ohimennen, olisiko aluksista voinut upottamisen sijaan säästää esimerkiksi 59 ja ottaa ne omaan käyttöön, mutta piti tätä lopulta toissijaisena yksityiskohtana.
Presidentti otti kantaa myös median julkaisemiin mielipidemittauksiin, joissa kerrottiin vain 32 prosentin kansalaisista tukevan Iranin sotaa. Trump kyseenalaisti kyselyiden todenperäisyyden ja huomautti, että jos kansalta kysyttäisiin suoraan, onko hyväksyttävää, että Iranilla on ydinase, vastaukset olisivat aivan toisenlaisia. Hän vertasi tilannetta aiempiin pitkiin sotiin Vietnamissa, Irakissa ja Koreassa, korostaen nykyisen johdon kykyä toimia nopeasti ja tehokkaasti vaarallisten uhkien edessä.
Energiapolitiikka ja Venezuelan tilanne
Yhdysvaltojen energiapolitiikka ja maailmanlaajuiset markkinat saivat puheessa laajasti tilaa. Trump kiitti energiaministerikseen nimittämäänsä Chris Wrightia, joka oli ottanut tehtävän vastaan merkittävällä palkanalennuksella. Monien asiantuntijoiden odottaessa energian hinnan nousevan jopa 300 dollariin tynnyriltä, hinnat ovat asettuneet sadan dollarin tuntumaan ja ovat Trumpin mukaan voimakkaassa laskussa. Maailman merillä seilaa tällä hetkellä paljon energiaa kuljettavia aluksia.
Trump käsitteli myös Venezuelan tilannetta. Hän kuvaili hiljattain maassa toteutettua sotilaallista operaatiota ennennäkemättömän nopeaksi: operaatio kesti vain noin 48 minuuttia. Tämän seurauksena Yhdysvaltojen ja Venezuelan välille on rakentunut erittäin toimiva suhde, ja maasta tuodaan satoja miljoonia tynnyreitä öljyä Yhdysvaltoihin jalostettavaksi. Energiaministeri Wright vahvisti omassa lyhyessä puheenvuorossaan Venezuelan 30 miljoonan asukkaan kansan suunnan muuttuneen 25 vuoden alamäen jälkeen. Hänen mukaansa amerikkalaiset yritykset ryntäävät nyt tekemään investointeja Venezuelaan presidentin rohkean johtajuuden ansiosta. Trump mainitsi lisäksi sisäministeri Doug Burgumin, jota hän kutsui maailman suurimmaksi vuokranantajaksi, sillä tämä hallitsee valtion maita, joilla energiaporausta suoritetaan ennätystahtia.
Massiivinen verouudistus ja sääntelyn purku
Trump kritisoi ankarasti edeltäjänsä Joe Bidenin hallintoa, jonka aikana Yhdysvallat koki hänen mukaansa historiansa pahimman inflaation. Vaikka viralliset luvut puhuvat 48 vuoden huippuinflaatiosta, Trump korosti uskovansa tilanteen olleen kaikkien aikojen synkin. Hän muistutti perineensä Bidenilta hallinnon, joka oli lisännyt kuuden biljoonan dollarin edestä uutta sääntelyä, aiheuttaen pienyrityksille 356 tuntia ylimääräistä paperityötä vuosittain. Nykyhallinto on ottanut päinvastaisen suunnan poistamalla 129 vanhaa säännöstä jokaista uutta säännöstä kohden. Ympäristösäännöksiä, jotka Trumpin mukaan vain pysäyttivät liiketoiminnan tekemättä hyvää ympäristölle, on leikattu merkittävästi.
Hallinto vei äskettäin läpi historiallisen lakipaketin, jota presidentti kutsui nimellä "suuri, valtava, kaunis veronkevennys- ja sääntelyn purkulaki". Pakettiin sisällytettiin muun muassa tippeihin, ylityökorvauksiin ja eläkeläisten sosiaaliturvaan kohdistuvien verojen täydellinen poistaminen. Trump kertoi näiden toimien tuovan työntekijöille jopa 7 000–11 000 dollarin lisätulot vuodessa. Verouudistuksen yhteydessä säädettiin myös sataprosenttinen poisto-oikeus yritysten ensimmäisen vuoden kalusto- ja tilainvestoinneille. Aiemmin vähennysten tekeminen vei 38 vuotta, mutta nyt se voidaan tehdä välittömästi. Presidentti vitsaili pidentäneensä etuuden 10 vuoden mittaiseksi, jotta voisi itsekin hyödyntää sitä jätettyään presidentin viran kahdeksan tai yhdeksän vuoden kuluttua.
Erityisen elintärkeänä Trump piti perintöveron eliminointia pienyrityksiltä ja maatiloilta. Hän nosti esiin traagisia tapauksia, joissa yrityksen tai tilan perineet lapset joutuivat ottamaan raskaita lainoja selvitäkseen veroista, mikä johti usein konkursseihin tai jopa itsemurhiin. Nyt nämä verot on poistettu, mikä turvaa yritysten siirtymisen perheissä sukupolvelta toiselle. Yhteensä 12 miljoonaa pienyritystä on saanut keskimäärin yli 7 000 dollarin veronkevennyksen, mikä luo arviolta 750 miljardin dollarin talouskasvun.
Työpaikat, yksityinen sektori ja kognitiiviset testit
Työllisyyslukujen osalta presidentti ilmoitti ylpeänä amerikkalaisia olevan nyt töissä enemmän kuin koskaan aikaisemmin maan historiassa, työttömyyskorvaushakemusten ollessa alimmillaan sitten vuoden 1969. Trumpin virkakauden aikana 100 prosenttia kaikista uusista työpaikoista on syntynyt yksityiselle sektorille. Hän kertoi tämän olleen mahdollista vain siksi, että hallinto on karsinut voimakkaasti liittovaltion virkamieskuntaa. Trump perusteli leikkauksia liiallisella byrokratialla, jossa kymmenen ihmistä saattoi tehdä yhden ihmisen työt. Vaikka irtisanotut virkamiehet olivat aluksi vihaisia, presidentti kertoi heidän myöhemmin kiittäneen löydettyään yksityiseltä sektorilta jopa kaksi tai kolme kertaa paremmin palkattuja tehtäviä haluamiltaan asuinseuduilta.
Trump sivusi puheessaan myös julkisuudessa käytyä keskustelua poliitikkojen iästä ja kognitiivisista kyvyistä. Hän kertoi suorittaneensa itse kolme kognitiivista testiä täydellisin pistein. Trump kuvaili testin alkavan helpoilla eläinten tunnistustehtävillä, joissa on kuvia esimerkiksi leijonasta, karhusta, alligaattorista ja oravasta, mutta vaikeutuvan loppua kohden huomattavasti. Hän esitti näkemyksenään, että kaikkien korkeimpiin poliittisiin virkoihin pyrkivien tulisi suorittaa vastaava testi, arvellen samalla, etteivät edeltävät presidentit Joe Biden tai Barack Obama olisi selvinneet kokeesta. Hän myös kritisoi voimakkaasti Kalifornian kuvernööri Gavin Newsomin äskettäistä haastattelua, jota hän piti poliittisen historian huonoimpana.
Tullipolitiikka pelastaa amerikkalaisen teollisuuden
Yhdysvaltain palauttaminen teollisuuden suurvallaksi on presidentin keskeisimpiä tavoitteita, jota toteutetaan aggressiivisella tullipolitiikalla. Yhdysvallat menetti vuosikymmenten aikana 54 prosenttia autoteollisuudestaan Kanadaan, Meksikoon, Saksaan, Japaniin ja Etelä-Koreaan, koska aiemmat presidentit eivät suojelleet maan etuja. Nyt maahan virtaa uusia tehdasinvestointeja jopa 18 biljoonan dollarin edestä vain 11 kuukauden sisällä.
Tullipolitiikan vaikutuksesta kuultiin konkreettinen esimerkki georgialaiselta Coosa Steel -terästehtaalta, joka oli aiemmin menettämässä markkinoita kiinalaisille tuotteille ja toimi enää vain yhtenä päivänä viikossa, uhattuna täydellä konkurssilla. Tullien ansiosta tehdas toimii nyt kuutena päivänä viikossa kahdessa vuorossa, työllistää 125 henkilöä aiemman 50 sijaan, ja on laajentamassa kolmivuorotyöhön tilauskannan ollessa seitsemän kuukautta. Trump on soveltamassa vastaavia tulleja myös Pohjois-Carolinan huonekaluteollisuuden ja amerikkalaisen ruokailuvälineteollisuuden suojelemiseksi epäreilulta ulkomaiselta, erityisesti kiinalaiselta, kilpailulta. Korkeimman oikeuden hiljattainen päätös palauttaa 159 miljardia dollaria perittyjä tulleja herätti presidentissä suurta ihmetystä, mutta hän vakuutti hallinnon löytäneen uusia, entistä tehokkaampia tapoja tullien asettamiseksi.
Terveen järjen voima: Heijastusaltaan remontti ja Pienyrityshallinto
Pienyrityshallinnon (SBA) johtaja Kelly Loeffler esitteli virastonsa saavutuksia kertoen heidän myöntäneen 7 miljardia dollaria lainoja 11 000 uudelle startup-yritykselle, 1,3 miljardia dollaria veteraanien yrityksille sekä 3,2 miljardia dollaria valmistavalle teollisuudelle. Yhteensä paikallispankkien kautta taattiin ennätykselliset 45 miljardia dollaria 85 000 yritykselle, ja tämä saavutettiin viraston henkilökuntaa 53 prosentilla leikkaamalla.
Havainnollistaakseen terveen järjen ja liiketoiminnallisen ajattelun merkitystä valtionhallinnossa, Trump kertoi yksityiskohtaisen tarinan Washingtonin monumentin ja Lincolnin muistomerkin välissä sijaitsevan heijastusaltaan kunnostuksesta. Vuonna 1922 rakennettu 2 500 jalkaa pitkä graniittiallas oli kärsinyt pahoista vuodoista ja lian kertymisestä. Viranomaisten pitkäaikainen suunnitelma oli purkaa koko graniittirakenne ja rakentaa allas uudelleen. Hanke olisi kestänyt kolme ja puoli vuotta ja maksanut arviolta 350 miljoonaa dollaria – pelkät purkutyöt olisivat kustantaneet 60 miljoonaa.
Trump otti asian omiin käsiinsä ja kutsui paikalle uima-altaiden rakentamiseen erikoistuneet huippu-urakoitsijansa. Lopputuloksena puistoyksikön puhdistama graniittipinta hiekkapuhallettiin karkeaksi ja pinnoitettiin erittäin kestävällä kaupallisen tason materiaalilla. Projektin kokonaiskustannus oli 1,9 miljoonaa dollaria ja toteutusaika yksi viikko. Värimaailmaksi presidentti valitsi 50 vaihtoehdon joukosta uuden "Yhdysvaltain lipun sinisen" aiemman synkän harmaan sijaan. Hän käytti tätä esimerkkinä siitä, kuinka pienyrittäjien käyttämä maalaisjärki johtaa ylivoimaisesti parempiin tuloksiin murto-osalla kustannuksista.
Palkitut yrittäjät
Tilaisuudessa puhui myös tosi-tv-sarja Panttilainaamon (Pawn Stars) tähti Rick Harrison, jota Trump kiitti rohkeudesta lähteä alalle, jolla vain hyvin harvat televisio-ohjelmat onnistuvat. Harrison kiitti presidenttiä 100 prosentin poisto-oikeudesta ja ylisti Trumpia kenties kaikkien aikojen parhaaksi presidentiksi, joka on lopettanut yrittäjien leimaamisen "pahoiksi ihmisiksi", toisin kuin edellinen hallinto.
Lopuksi Trump palkitsi vuoden kansallisen pienyrittäjän, ohiolaisen Hometown Products -yrityksen Mark Lamanchan. Lamancha pelasti 3D-tulostusta ja metallivalua tekevän yrityksensä konkurssilta vuonna 2008 kehittämällä patentoidun järjestelmän, joka tehosti tuottavuutta yli 400 prosentilla. Lamancha kiitti presidenttiä talouden uudelleenkäynnistämisestä ja kertoi yrityksensä ostaneen miljoonan dollarin laitteita painaakseen muun muassa presidentin patsaita.
Puheensa päätteeksi presidentti Trump julisti Yhdysvaltojen elävän uutta kulta-aikaa. Hän muisteli Saudi-Arabian kuninkaan todenneen vain puolitoista vuotta sitten Amerikan olevan "kuollut maa", mutta nyt talouden ja osakemarkkinoiden rikkoessa ennätyksiä Yhdysvallat on maailman ehdoton ykkönen, houkutellen globaalit sijoittajat takaisin kotiin.
Lähde: The White House
Kirjoittaja Aksu
Päivämäärä: 5. toukokuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti