 |
| Yhdysvaltain hävittäjä ilmassa Lähi-idän yllä. Jännitteet Hormuzinsalmella ja Etelä-Iranissa ovat johtaneet suoriin sotilaallisiin yhteenottoihin Yhdysvaltain joukkojen ja Iranin vallankumouskaartin välillä, samalla kun Israelin puolustusvoimat laajentavat operaatioitaan Libanonissa. AI Kuva/Grok Image |
Jännitteet Hormuzinsalmen lähistöllä ovat kärjistyneet merkittävästi sen jälkeen, kun Yhdysvallat teki sotilaallisia iskuja Etelä-Iraniin. Yhdysvaltojen joukot ovat onnistuneet eliminoimaan useita korkea-arvoisia Iranin vallankumouskaartin (IRGC) johtohenkilöitä sekä Irakissa että Etelä-Iranissa.
Samanaikaisesti Israelin puolustusvoimat (IDF) on laajentanut sotilasoperaatiotaan maitse ja ilmateitse IRGC:n tukemaa Hizbollahia vastaan Etelä-Libanonissa. Samaan aikaan Iranin hallitus ja presidentti Masoud Pezeshkian ovat osittain palauttaneet maahan internetyhteyden 88 päivää kestäneen täydellisen pimennon jälkeen. Yhteyksistä on palautettu käyttöön alle 40 prosenttia, mutta julkinen päätös on aiheuttanut voimakasta vastustusta ja paniikkia IRGC:n sotilasjohdossa.
Yhdysvaltain sotilaallisten toimien taustalla on IRGC:n pyrkimys häiritä kaupallista merenkulkua Hormuzinsalmen, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Omanin edustalla. IRGC on laukaissut useita lennokkeja kohti Yhdysvaltain joukkoja, mikä johti Yhdysvaltain sotilaalliseen vastaiskuun. Räjähdyksiä on raportoitu Bandar Abbasissa, Jaskissa ja näiden lähikaupungeissa. Yhdysvaltain hävittäjät nousivat ilmaan ja ottivat kohteekseen IRGC:n pienaluksia Hormuzinsalmessa. Operaatiossa tuhottiin kaksi venettä ja eliminoitiin neljä IRGC:n jäsentä. Lisäksi iskuissa tuhottiin alueen ilmatorjuntajärjestelmiä ja ohjuslaukaisualustoja.
Yhdysvaltain keskustoimijoukon (CENTCOM) tiedottaja, kapteeni Tim Hawkins ilmoitti virallisessa lausunnossaan, että Yhdysvaltain joukot suorittivat itsepuolustusiskuja Etelä-Iranissa suojellakseen joukkojaan Iranin muodostamilta uhilta. Kohteina olivat ohjuslaukaisualustat sekä iranilaisten veneet, jotka yrittivät asettaa merimiinoja. Hawkinsin mukaan CENTCOM jatkaa joukkojensa puolustamista, mutta on toiminut pidättyväisesti meneillään olevan tulitauon aikana. Hormuzinsalmen alueella on havaittu iskuista huolimatta uusia IRGC:n lennokkilaukaisuja kohti amerikkalaisjoukkoja. Wall Street Journalin julkaisemien tietojen mukaan Yhdysvallat olisi käynnistämässä uudelleen "Project Freedom" -operaatiota kauppa-alusten saattamiseksi Hormuzinsalmen läpi, mutta tietoa ei ole vielä virallisesti vahvistettu.
Israelin puolustusvoimat (IDF) on toteuttanut uuden laajan sotilasoperaation Etelä-Libanonissa. Yöllisten ilmaiskujen aikana IDF on iskenyt yli sataan Hizbollahin kohteeseen, joihin lukeutuu asevarastoja, komentokeskuksia ja tarkkailuasemia Libanonin laaksossa ja etelässä. Useita taistelijoita on eliminoitu Mashgaran lähistöllä nopeiden iskujen sarjassa. Ilmaiskujen kohteena ovat olleet myös Bint Jbeilin alue (yli 10 iskua) ja Yarounin alue (19 iskua). Nabatiehin alueella jatkuvat operaatiot ovat johtaneet suuriin siviilien evakuointeihin muun muassa Libanonin pääkaupungista Beirutista, sillä Israel on yksi harvoista armeijoista, joka antaa alueen asukkaille ennakkovaroituksen tulevista sotilastoimista.
Iranin presidentti Masoud Pezeshkian totesi julkisesti Yhdysvaltain yllättyneen Iranin hyökkäyskyvykkyydestä. Pezeshkianin lausunto vahvistaa Iranin iskujen ulkomaisia aluksia ja Yhdysvaltain joukkoja vastaan olleen tarkoituksellisia ja hyökkäyksellisiä toimia. Tämä on suorassa ristiriidassa Iranin ulkoministeri Abbas Araghchin aiemmin esittämien puheenvuorojen kanssa, joissa hän on painottanut Iranin toimivan yksinomaan itsepuolustuksellisesti. Iranin ulkoministeriö on sittemmin julkaissut lausunnon, jossa se tuomitsee Yhdysvaltain armeijan toimet ja kuvailee niitä laittomiksi. Ulkoministeriön mukaan Yhdysvallat on rikkonut karkeasti huhtikuun 10. päivänä julistettua tulitaukoa Hormuzinsalmen alueella, erityisesti kauppa-aluksiin kohdistuneiden tapausten osalta viimeisen 48 tunnin aikana. Iranin ulkoministeriö katsoo Yhdysvaltain hallinnon olevan vastuussa kaikista näiden toimien seurauksista ja ilmoittaa, ettei Iran epäröi puolustaa kansakuntaansa, viitaten YK:n peruskirjan pykäliin.
Iranin valtionmedia (IRIB) on julkaissut kuvamateriaalia ja kertoo ampuneensa alas yhdysvaltalaisen MQ-9 -lennokin. Tasnim-uutistoimisto ilmoitti myös IRGC:n avanneen tulen Yhdysvaltain hävittäjää kohti Iranin ilmatilassa. Lennokin alasampumisen lisäksi hävittäjään osumisesta ei kuitenkaan ole esitetty minkäänlaisia todisteita. Iranin korkeimman johtajan Ali Khamenein toimisto on antanut virallisen lausunnon, jossa vahvistetaan iskulauseen "Kuolema Amerikalle" säilyvän islamilaisen tasavallan pysyvänä linjana. Samaan aikaan toimisto julkaisi myös toisen lausunnon, jossa kaikkia islamilaisia maita kehotetaan ystävyyteen ja yhteistyöhön islamilaisen maailman vahvistamiseksi ohi aiempien vuosisatojen erimielisyyksien.
Neuvotteluita rauhansopimuksesta on käyty Pakistanin ja Qatarin välityksellä, mutta allekirjoituksia ei ole saatu aikaan. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio kommentoi tilannetta toteamalla, että presidentillä on ollut historiallisia puheluita alueen johtajien kanssa, ja alustavasta sopimusluonnoksesta on vahva yhteisymmärrys. Rubion mukaan yksittäisistä sanoista on yhä erimielisyyksiä, ja niiden läpikäyminen vie vielä useita päiviä. Hän painotti, että lopputuloksena on joko täysin hyvä sopimus tai ei sopimusta ollenkaan. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kiisti jyrkästi huhut, joiden mukaan hän aikoisi siirtää miljardeja dollareita Iranille osana neuvotteluita. Hän teki selkeän eron oman hallintonsa ja aiempien presidenttien välille toteamalla, ettei ole "Joe Biden tai Barack Hussein Obama". Trump havainnollisti kantaansa sosiaalisessa mediassa vertaamalla Obaman Iran-politiikkaa, johon kuuluivat käteislavoilla viedyt rahat, oman hallintonsa politiikkaan, jota edustivat Yhdysvaltain sotalaiva ja hävittäjät. Presidentti Trumpin kabinetti kokoontuu keskiviikkona 27. toukokuuta Camp Davidiin keskustelemaan strategioista ja diplomaattisista linjauksista suljettujen ovien takana.
Merenkulun osalta Omaninlahdella, aivan Muscatin rannikon tuntumassa, on tapahtunut öljytankkerin räjähdys. Aluksen miehistö on saatu turvaan, mutta mereen on vuotanut aluksen polttoainetta. Samanaikaisesti Persianlahdella Yhdistyneiden arabiemiirikuntien edustalla on merkittäviä meriliikenteen ruuhkia, ja lukuisia aluksia on vaarassa törmätä toisiinsa. Kymmenet öljytankkerit ja kauppa-alukset ovat jumissa alueella käytävän lennokki- ja ohjussodan vuoksi. Monet alukset epäröivät edetä Hormuzinsalmelle, vaikka ne olisivat jo maksaneet IRGC:n vaatimia kauttakulkumaksuja, joita Iran kutsuu virallisesti "ilmastomaksuiksi" tai "nollapäästömaksuiksi".
Lähetyksessä käsiteltiin myös Mekassa, Saudi-Arabiassa parhaillaan käynnissä olevaa Hajj-pyhiinvaellusta, jossa ihmiset ja alueen turvallisuushenkilöstö suorittavat rituaalejaan ja tehtäviään äärimmäisissä sääolosuhteissa lämpötilan noustessa jopa 44 celsiusasteeseen (111 fahrenheit-asteeseen). Palestiinan lipun esilläpitämisen kerrottiin johtavan välittömään pidätykseen alueella Saudi-Arabian tiukkojen linjausten mukaisesti.
Suoran lähetyksen kysymysosiossa sivuttiin Teheranin Suuren basaarin tilannetta, jonka kerrottiin olevan vain osittain auki paikallisten talousvaikeuksien vuoksi. Kysymykseen Kiinan taloudellisesta tuesta Iranille toimittaja selvensi, ettei Kiinan kommunistinen puolue harrasta hyväntekeväisyyttä, vaan se tarjoaa materiaalia vain hyötyäkseen tilanteesta vastapalveluksien muodossa. Toimittaja huomautti myös joidenkin länsimaisten kommentaattoreiden, kuten Tucker Carlsonin, vaikuttavan hyväksyvän Iranin amerikkalaisvastaisen politiikan yllättävän helposti. Lähetyksen päätteeksi kerrottiin riippumattoman Tousi TV Plus -alustan laajentumisesta ja sen julkaisemista uusista siirtolaisleirejä sekä Etelä-Afrikkaa käsittelevistä dokumenteista.
Yhdysvaltain iskut Iraniin varjostavat rauhansopimusta – asiantuntijat arvioivat tilannetta ja kotimaan poliittista painetta
 |
| Yhdysvaltain ja Iranin välinen konflikti on kiristynyt Hormuzinsalmella uusiin iskuihin samaan aikaan, kun asiantuntijat varoittavat sodan heijastusvaikutuksista niin Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan kuin Iranin kansan tulevaisuuteen. AI Kuva/Grok Image |
Juuri kun rauhansopimus vaikutti olevan saavutettavissa, Yhdysvallat on tehnyt iskuja kohteisiin Etelä-Iranissa. Yhdysvaltojen mukaan maanantaina tehdyissä iskuissa osuttiin ohjuslaukaisualustoihin ja veneisiin, joiden tarkoituksena oli asettaa merimiinoja Hormuzinsalmelle. Teheranin mukaan Yhdysvallat rikkoi tulitaukoa, kun taas Washington perustelee toimiaan itsepuolustuksella.
Lähi-idän turvallisuusasiantuntija Thomas Juneaun mukaan Iranin näkökulmasta kyky sulkea Hormuzinsalmi on sen ylivoimaisesti tärkein vipuvarsi. Vaikka kyse olisi hypoteettisesti vain muutamien uusien merimiinojen asettamisesta Iranin hallitsemiin sijainteihin Persianlahdella, se tarjoaa maalle lisäetuja. Persianlahden ja Hormuzinsalmen miinanraivaus on Yhdysvalloille monimutkaista ja kallista, ja se lisää alueen turvattomuutta, mikä de facto kasvattaa Iranin neuvotteluasemaa entisestään tulevissa neuvotteluissa.
Iran reagoi voimakkaasti Yhdysvaltain uusiin iskuihin. Maan edustajat ilmoittivat, että Yhdysvallat syyllistyi viimeisen 48 tunnin aikana karkeaan tulitaukosopimuksen rikkomiseen Hormozganin alueella, joka rajoittuu Hormuzinsalmeen. Iran pitää Yhdysvaltain hallintoa vastuullisena kaikista näiden aggressiivisten ja perusteettomien toimien seurauksista.
DW:n Washingtonin-toimiston päällikkö Ines Pohl raportoi, että reaktiot Yhdysvaltain pääkaupungissa ovat yhä jakautuneempia. Valkoinen talo esittää iskut välttämättöminä ja rajattuina, mutta kritiikki kasvaa, myös republikaanien ja MAGA-liikkeen osien keskuudessa. Monet konservatiivit, jotka alun perin tukivat presidentti Donald Trumpia siksi, että hän lupasi voimaa ilman uutta pitkää Lähi-idän sotaa, ovat nyt kääntämässä hänelle selkänsä. Yhdysvalloissa on kasvava huoli siitä, että konflikti voisi laajentua ja vahingoittaa kotimaan taloutta pitkäaikaisesti. Bensiinin hinnat ovat jo nousussa, kesän matkailukausi on juuri alkanut ja lentojen hinnat kiipeävät ylöspäin. Monet yhdysvaltalaiset ovat tällä hetkellä erittäin herkkiä elinkustannuksiin liittyville kysymyksille. Myös kongressissa paine kasvaa, sillä useat senaattorit molemmista puolueista herättävät jälleen kysymyksiä presidentin sotavaltuuksista ja siitä, tarvitseeko Trump laajemman kongressin hyväksynnän, mikäli konflikti eskaloituu entisestään.
Viikonloppuna presidentti Trump ilmoitti, että sopimus Iranin kanssa on saavutettavissa. Pohlin mukaan ainoa ennustettava asia Trumpin toiminnassa on hänen ennalta-arvaamattomuutensa. Toisaalta hän vakuutti sopimuksen olevan lähellä ja tilanteen päättyvän pian, mutta sen jälkeen pommitukset alkoivat jälleen. Tämä tekee neuvotteluista huomattavasti monimutkaisemmat ja on Valkoiselle talolle poliittisesti kiusallista. Viimeaikaisten iskujen myötä syntyy vaikutelma siitä, että joko neuvottelut olivat paljon vähemmän edistyneitä kuin julkisuudessa annettiin ymmärtää, tai asioita tapahtuu suljettujen ovien takana. Useat analyytikot Washingtonissa uskovat, että Iran tuntee nyt olevansa niskan päällä suhteessa Yhdysvaltoihin. Trumpin hallinto viestittää toistuvasti haluavansa välttää laajemman sodan, kun taas Teheran jatkaa uhmakasta linjaansa. Washingtonin riskinä on näyttäytyä liian innokkaalta saavuttamaan sopimus melkein mihin hintaan tahansa, mikä heikentää Yhdysvaltain neuvotteluasemaa merkittävästi.
Yleinen mieliala Yhdysvalloissa käynnissä olevaa sotaa kohtaan on yhä levottomampi ja uupuneempi. Vuosia kestäneiden Irakin ja Afganistanin sotien jälkeen monet amerikkalaiset eivät yksinkertaisesti halua uutta loputonta konfliktia Lähi-idässä. Trump teki juuri tämän lupauksen pyrkiessään presidentiksi, ja tämä tunne yhdistää niin demokraatteja, sitoutumattomia kuin monia Trumpin äänestäjiäkin. Vaikka iskuihin vastaamiselle ja Yhdysvaltain intressien suojelemiselle löytyy yhä tukea, pitkittyneelle sotilaalliselle vastakkainasettelulle on paljon vähemmän halukkuutta. Poliittisesti Trump on nyt vaikean tasapainoilun edessä: hänen on heijastettava voimaa ulkomailla ja samalla vakuutettava amerikkalaiset siitä, ettei tästä tule jälleen uutta kallista ja loputonta sotaa.
Ottawan yliopiston kansainvälisten asioiden ja julkishallinnon tutkijakoulun Lähi-idän turvallisuuden ja tiedustelun asiantuntija, professori Thomas Juneau kommentoi Yhdysvaltain toimia neuvottelujen keskellä. Juneaun mukaan on vaikea tietää tarkalleen, mitä maanantaina tapahtui, sillä tilanteeseen liittyy paljon hämmennystä ja epävarmuutta. On kuitenkin mahdollista ja uskottavaa, että Iran yritti todella asettaa merimiinoja joihinkin osiin Persianlahtea, sillä islamilainen tasavalta on tehnyt näin menneisyydessä osana selkeää strategiaansa. Jos näin oli, on odotettavissa, että Yhdysvallat iskee takaisin viestiäkseen, etteivät he siedä tällaista toimintaa.
Kysyttäessä miksi Iran toimisi näin pyrkiessään samalla sopimukseen, Juneau selventää, että Iran haluaa sopimuksen, mutta sodan alettua 28. helmikuuta – Iranin näkökulmasta Yhdysvaltojen ja Israelin aloittamana – maa on oppinut Hormuzinsalmen sulkemisen olevan sen tärkein vipuvarsi. Iran hyödyntää tätä ohjuksilla, lennokeilla ja merimiinoilla.
Tulevina kuukausina käytävä keskustelu islamilaisen tasavallan sisällä on ratkaisevaa. Juneau pitää mahdollisena, vaikkakin epätodennäköisenä, että Iran muuttaa täysin laskelmiaan. Tällä hetkellä Iranilla ei ole ydinasetta. Hallinto voisi kuitenkin todeta, että koska maalla ei ollut ydinasetta ja he joutuivat Yhdysvaltojen ja Israelin hyökkäyksen kohteeksi, ainoa todellinen tapa estää tulevat hyökkäykset on pyrkiä kaikin keinoin hankkimaan ydinase, maksoi mitä maksoi.
Tarkasteltaessa Iranin kansan tilannetta, Juneau muistuttaa, että geopoliittisen analyysin ja ydinkriisin keskellä unohdetaan usein ensisijaiset uhrit: Iranin kansa. He ovat kärsineet valtavasti paitsi viimeisen kahden ja puolen kuukauden sotatoimien aikana, myös vuosikymmenten ajan sortavan, julman ja korruptoituneen hallituksen alaisuudessa. Vain viisi ja puoli kuukautta sitten, joulukuussa 2025 ja tammikuussa 2026, Iranissa nähtiin laaja mielenosoitusten aalto, jonka hallitus tukahdutti äärimmäisellä väkivallalla.
Ainakin tuhansia, ehkä jopa kymmeniä tuhansia iranilaisia kuoli. Valtava vihamielisyys islamilaista tasavaltaa kohtaan on edelleen olemassa. Vaikka ihmiset eivät protestoi hallintoa vastaan keskellä sotaa tai heti sen jälkeen, pölyn laskeuduttua uudet mielenosoitukset ovat vain ajan kysymys. Ne voivat alkaa myöhemmin tänä vuonna tai ensi vuonna. Juneaun mukaan on syytä pelätä, että sodan jälkeen uudelleenjärjestäytynyt islamilainen tasavalta on entistäkin julmempi, sortavampi ja kovan linjan kannattaja. Kun mielenosoittajat lopulta palaavat kaduille, heitä tullaan kohtaamaan valtaisalla väkivallalla.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Tousi TV, DW News
https://www.youtube.com/watch?v=fuMXtK3M_JE
https://www.youtube.com/watch?v=NWz7dh1F2rA
Päivämäärä: 27.5.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti