 |
| Rankkasateet ja patojen murtumiset johtivat laajoihin ja äkillisiin tulviin Guangxin maakunnassa. Yllättäen noussut vesimassa eristi kokonaisia kyliä, pakotti asukkaat pakenemaan katoille ja toi mukanaan tuhansia karkuteille päässeitä käärmeitä alueen tuhoutuneista kasvattamoista. AI Kuva/chatgpt |
Heinäkuun alkupäivinä Kiina on kohdannut poikkeuksellisen laajan ja yhtäjaksoisen sarjan vakavia luonnonkatastrofeja. Keskustelua on herättänyt paitsi tuhojen laajuus, myös perinteinen kiinalainen ajattelu taivaan merkeistä sekä maan johdon toiminta kriisien keskellä.
”Lei’s Real Talk” -kanavalla julkaistussa kattavassa lähetyksessä käydään yksityiskohtaisesti läpi poikkeustilanteiden ketjua ja niiden yhteiskunnallisia ja poliittisia vaikutuksia.Sichuanin maakunnassa, Gaon piirikunnassa, maa alkoi järistä toistuvasti 8. heinäkuuta. Alueella koettiin kahden vuorokauden sisällä peräti 13 erillistä maanjäristystä, joista voimakkain oli suuruudeltaan 5.0. Järistykset olivat poikkeuksellisen matalia, vain noin kuuden kilometrin syvyydessä, mikä teki niistä huomattavasti lukujaan voimakkaamman tuntuisia ja sai korkeat kerrostalot heilumaan voimakkaasti.
Ennen järistyksiä alueella havaittiin eläinten poikkeuksellista käyttäytymistä. Lintuparvet pakenivat levottomina, kalat hyppivät toistuvasti ylös vedestä, ja kotieläimet, kuten kissat ja koirat, olivat joutuneet paniikkiin. Järistysten jälkeen Chinin kylässä sijaitseva kirkasvetinen puro muuttui yhtäkkiä syvän verenpunaiseksi. Ilmiölle on esitetty useita selityksiä: sen arvioidaan johtuvan maanjäristyksen nostattamasta rautapitoisesta sedimentistä, pohjavesijärjestelmien häiriintymisestä, teollisuuden saasteista tai lähistöllä tapahtuvan liuskekaasun poraukseen liittyvästä saastumisesta. Koska Sichuanin alueella on sekä luonnollisia siirroslinjoja että laajaa liuskekaasun hyödyntämistä ja vesisärötystä, asiantuntijat ja paikalliset asukkaat pohtivat voimakkaasti ihmisen toiminnan osuutta järistysten laukaisevana tekijänä.
Samaan aikaan yli neljä miljoonaa neliökilometriä Kiinassa – aluetta, joka on suurempi kuin koko Intia – on kärsinyt yli 35 celsiusasteen lämpötiloista. Yli 20 maakuntaa ja kuntaa on antanut korkeimman tason varoituksia kuumuudesta. Shaanxin, Chongqingin ja Sichuanin osissa ilman lämpötilat ylittivät 40 astetta. Vielä vakavamman tilanteesta teki maanpinnan lämpötila. Useissa kaupungeissa teiden pinnat ylittivät 50 astetta, Hunanissa lähestyttiin 70 astetta, ja Lanzhoussa mitattiin 71 asteen lämpötiloja. Xinjiangin Turpanissa maanpinnan lämpötilaksi mitattiin jopa 80 celsiusastetta. Ihmiset ovat havainnollistaneet kuumuutta paistamalla kananmunia suoraan jalkakäytävillä ja näyttämällä kuinka hyönteiset kuolevat minuuteissa laskeuduttuaan kuumalle maalle. Kiinan sääpalvelu on kertonut ilmiön olevan pitkäkestoinen, ennustaen peräti neljää erillistä äärihelteiden aaltoa heinäkuulle. Sään ääri-ilmiöiden taustalla nähdään luonnollisten tekijöiden lisäksi kymmeniä vuosia jatkunut aggressiivinen kiinteistökehitys. Esimerkiksi Wuhanissa lukuisia järviä on täytetty maalla rakentamisen tieltä, mikä on tuhonnut alueen luonnollisen viilennysjärjestelmän ja pahentanut urbaania lämpösaarekeilmiötä betonin ja asfaltin sitoessa lämpöä.
Heinäkuun 6. päivänä Hubeissa koettiin valtava supersolu-ukkosmyrsky ja massiivinen vesipatsas, joka imi vettä, puiden oksia ja roskia järvestä suoraan taivaalle. Tätä seurasi nopeasti EF3-luokan tornado, jonka tuulen nopeus oli arviolta 130–160 mailia tunnissa. Tuhot tapahtuivat minuuteissa. Raskaita rekkoja siirtyi tuulen voimasta pysäköintialueilla, sähkölinjat romahtivat ja kokonaisia kerrostaloasuntoja repeytyi auki. Myrsky imi ihmisiä ulos korkeista kerrostaloista ikkunoiden rikkoutuessa; muun muassa eräs perhe menehtyi yrittäessään sulkea kuudennen kerroksen asuntonsa ikkunaa, kun koko ikkunakarmi petti ja tuuli veti heidät ulos huonekalujen mukana. Tapahtuma herätti välittömästi keskustelua Kiinan rakennuslaadusta, jota kutsutaan usein halventavasti "tofu-rakentamiseksi" heikon työnjäljen ja huonolaatuisten materiaalien vuoksi.
Guangxin maakunnassa rankkasateet toivat vettä yli 60 senttimetriä, mikä johti jokien nopeaan tulvimiseen. Tilanne riistäytyi hallinnasta, kun useat padot ja vesialtaat murtuivat. Tulvavedet yllättivät paikalliset asukkaat aamuyöllä, vieden mukanaan kokonaisia kyliä ja jättäen suuria kouluja oppilaineen saarroksiin. Virallinen kuolonuhrien määrä on 39, mutta paikallisten silminnäkijöiden mukaan todellinen luku on huomattavasti suurempi. Kertomusten mukaan muun muassa aamulla täynnä ihmisiä ollut supermarket jäi kokonaan veden alle ilman selviytyjiä. Raporttien mukaan hallinto on keskittänyt resurssinsa pelastustöiden sijaan tiedon sensurointiin ja ulkomaisten toimittajien työn estämiseen. Pelastustyöntekijöiltä on vaadittu ennakkorekisteröitymistä, minkä katsotaan olevan keino hallita tuhoalueelta ulos vuotavaa informaatiota. Tulvat toivat mukanaan myös poikkeuksellisia vaaroja: useat kaupalliset käärmetilat tuhoutuivat, ja tulvavesien mukana karkasi jopa tuhansia käärmeitä, mukaan lukien myrkyllisiä kobroja. Käärmeitä ui koulurakennuksissa ja asuintaloissa, mikä teki koteihin palaamisesta hengenvaarallista. Myös krokotiileja karkasi kasvattamoista, minkä lisäksi suuria määriä sikoja sekä jopa eläintarhan leijonia hukkui vedennousun seurauksena. Veden laskettua alueella pelätään nyt tautiepidemioita pilaantuneen juomaveden, kuumuuden ja mätänevien raatojen vuoksi.
Katastrofit eivät rajoittuneet luonnonilmiöihin. Heinäkuun 9. päivänä Fujianin maakunnassa, joka tunnetaan Kiinan kenkäteollisuuden keskuksena, syttyi tuhoisa tulipalo viisikerroksisessa kenkätehtaassa. Tehdas oli täynnä erittäin herkästi syttyviä materiaaleja, kuten liimaa, vaahtomuovia ja synteettisiä kankaita, ja rakennus muuttui nopeasti pätsiksi. Alakerroksiin loukkuun jääneet työntekijät eivät päässeet pakoon uloskäyntien puutteen vuoksi. Osa työntekijöistä pakeni katolle ja hakeutui vesitankkiin suojaan kuumuudelta, mutta menehtyi. Virallinen uhriluku on 28, mutta silminnäkijöiden mukaan todellinen uhriluku lasketaan kolminumeroisissa luvuissa. Tehtaan turvallisuuspuutteet, kuten kalteroidut ikkunat, tukitut uloskäynnit ja kapeat kadut, jotka estivät pelastusajoneuvojen pääsyn, nostivat esiin laajemman ongelman kiinalaisessa työturvallisuudessa, jolla kustannetaan halpojen vientituotteiden hinta.
Yhdistelmä vettä (tulvat), tulta (tehdaspalo) ja käärmeitä tulkitaan perinteisessä kiinalaisessa kulttuurissa erittäin merkityksellisenä. Kautta historian kiinalaisessa filosofiassa on ajateltu, että taivas antaa merkkejä luonnonilmiöiden kautta. Kun maanjäristykset, tulvat ja tulipalot esiintyvät ryppäissä, sen nähdään osoittavan, että yhteiskunnan moraalinen järjestys on romahtanut ja hallitsija on menettämässä "taivaan mandaattinsa". Muinaiset kiinalaiset ennustustekstit yhdistävät juuri käärmeiden, veden ja tulen esiintymisen suuriin poliittisiin murroksiin ja dynastioiden vaihtumiseen.
Tilanne nostaa esiin myös poikkeuksen maan korkeimman johdon toiminnassa. Puoluejohtaja Xi Jinping ei ole valtaannousunsa jälkeen kertaakaan vieraillut merkittävien luonnonkatastrofien tapahtumapaikoilla, toisin kuin hänen edeltäjänsä Hu Jintao, Wen Jiabao ja Li Keqiang, jotka matkustivat säännöllisesti tuhoalueille näyttääkseen tukeaan. Xi ohjeistaa toimia aina Pekingistä käsin. Syiksi poissaololle on arvioitu hänen poikkeuksellista turvallisuushakuisuuttaan – tuhoalueet ovat ennakoimattomia ympäristöjä tarkasti kontrolloidulle johtajalle. Lisäksi hänen on sanottu jäljittelevän Mao Zedongia, joka myös vältti vastaavia vierailuja, ja eräiden arvioiden mukaan syynä voivat olla myös henkilökohtaiset uskomukset, joiden vuoksi hän saattaa välttää huonoon onneen tai taivaan vihaan yhdistettyjä tapahtumia.
Samaan aikaan Kiinaa kurittaa massiivinen supertaifuuni Bavi, jonka yli 2000 kilometrin laajuinen vaikutusalue uhkaa tuoda rankkasateita pitkälle sisämaahan. Taifuuni kiersi Taiwanin ja Filippiinit lähes kokonaan säästäen ne pahimmilta tuhoilta, mutta iskeytyi sitäkin voimakkaammin mantereen puolelle Zhejiangin maakuntaan. Myrskyn vaikutusten odotetaan ulottuvan aina Pekingiin saakka, jonne on annettu korkeimman tason punainen varoitus, ja missä puistot, koulut ja matkailukohteet on suljettu ennakkoon sateiden tieltä.
Kiinan poliittisessa johdossa tapahtumien sarja osuu aikaan, jolloin kommunistisen puolueen eri leirien – joihin lukeutuvat Xin johtama tiukan linjan ryhmittymä, sotilasjohto, vanhoilliset ja uudistusmieliset – väliset jännitteet ovat olemassa. Näistä eroavaisuuksista huolimatta eri ryhmittymät jakavat tällä hetkellä yhteisen intressin: ne pyrkivät peittelemään kansanvapautusarmeijan johdon sisäistä haurautta ja poliittisten puhdistusten jättämiä aukkoja ulkomaailmalta estääkseen hallinnon vakauden horjumisen. Vuotta 2026 kuvataan kiinalaisessa astrologisessa perinteessä tulen vuodeksi, jota luonnehtii historiallisesti voimakas turbulenssi ja epävakaus.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=YgBfNF-PMnM)
Päivämäärä: 12. heinäkuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti