 |
| Himalajan tuhoisa maanvyöry ja tulva jättivät jälkeensä massiiviset tuhot Nepalin ja Tiibetin rajalla. Katastrofi on pyyhkinyt pois useita alueelle rakennettuja suuria vesivoimahankkeita ja infraa. AI Kuva/chatgpt |
Lei’s Real Talk -lähetyksen mukaan Kiinan uutisten polttopisteessä on ollut Kiinan keskussotilaskomission (CMC) entisen varapuheenjohtajan ja useiden Kansan vapautusarmeijan (PLA) kenraalien viraltapano Kansankongressista.
Erotettujen joukossa on muun muassa Xi Jinpingin sotilaallisena kansliapäällikkönä toiminut Zhong Shaojun. Samalla Kiinan kommunistinen puolue (KKP) on virallisesti julkaissut uuden maanpuolustuspoliittisen linjauksen, joka mahdollistaa yksityisomaisuuden haltuunoton sodan aikana. Tätä siirtoa on tulkittu osaksi valmistautumista mahdolliseen sotaan Taiwania vastaan.
Lähetyksen pääaiheena on kuitenkin Nepalin ja Tiibetin rajalla äskettäin tapahtunut tuhoisa tulva ja vuoren romahdus. Katastrofin yleisimmäksi selitykseksi on tarjottu ilmastonmuutosta, jäätiköiden vetäytymistä ja ikiroudan sulamista. Uutistoimisto AP ja yhdysvaltalainen tutkimuslaitos USGS ovat kuitenkin todenneet satelliittianalyysien perusteella, että kyseessä oli jäätikön alla olevan kallioperän massiivinen romahdus, joka veti jäätikön mukanaan alas. Aiemmin esiin nostetussa, turistin kuvaamassa videossa Rasuwagadhin alueelta näkyi hieman ennen katastrofia raskasta työkoneiden käyttöä, kallioiden murskausta, tunnelien louhintaa ja räjäytystöitä jyrkillä rinteillä.
Ratkaisevaksi todisteeksi nousee valokuvaajan aamulla 26. elokuuta Gyirongin laaksosta, King Shong -huipulta (Langtangin vuoristossa) ottama kuvasarja. Kuvat otettiin 10-kertaisella teleobjektiivilla kello 8.27, 9.33 ja 10.21. Kaksi ensimmäistä kuvaa osoittivat vuoren ja jäätikön olevan täysin rauhallisia ja ehjiä. Kuitenkin kello 10.21 otetussa kolmannessa kuvassa jäätikön alta nousi vaaleaa sumua tai savua, mikä osoittaa kallion sortumisen alkaneen ennen varsinaista jäävyöryä. Kello 10.30 alueelta kuultiin kovaa jyrinää. Seismologiset asemat havaitsivat valtavan rinteiden romahduksen kello 10.52. Vain seitsemän minuuttia myöhemmin, kello 10.59, valvontakamerat tallensivat muta- ja maamassojen vyörymisen Gyirongin sataman ylle tuhoten sen. Kello 10.21:n ja 10.52:n väliin jäävä 31 minuutin ikkuna nostaa esiin kysymyksen siitä, mikä laukaisi vuoren epävakauden juuri tuona hetkenä.
Glasiologian asiantuntija Dan Shugar on huomauttanut, että ihmisen rakennustoiminta voi olla osatekijä katastrofissa. Alue on geologisesti erittäin herkkä ja kärsi vakavia vaurioita jo vuoden 2015 Nepalin maanjäristyksessä, jonka aikana Gyirongin sataman nähtiin heiluvan voimakkaasti. Vuoden 2021 lokakuussa vertaisarvioidussa Progress in Disaster Science -julkaisussa (Vol 11) varoitettiin nimenomaan, että maanjäristyksen vaurioittaman maaston, monsuunisateiden, teiden ja tunnelien rakentamisen sekä vesivoimalahankkeiden yhdistelmä voi tehdä alueen rinteistä erittäin alttiita maanvyörymille.
Tulvamassat syöksyivät jyrkkää laaksoa pitkin, jota on viimeisen vuosikymmenen aikana muokattu voimakkaasti ihmisen toimesta. Alajuoksulla on tiheästi vesivoimaloita, tunneleita ja teitä. Nepalin sähköviranomaisten mukaan peräti 14–15 vesivoimahanketta on poissa pelistä, mikä vastaa noin 430–900 megawatin kapasiteettia. Erityisen pahoin tuhoutui kiinalaisen China International Water and Electric Corporation -yhtiön rakentama, vuoden 2024 lopussa kaupalliseen käyttöön otettu 111 megawatin Rasuwagadhin vesivoimala.
Sen 4 185 metrin pituinen tulotunneli ja 715 metrin pituinen poistotunneli hautautuivat, ja työntekijöitä katosi sen maanalaisiin tiloihin. Myös 37 megawatin Trishuli 3B -projekti, jonka kiinalaisen urakoitsijan Shu Fa Anhui Groupin sopimus peruttiin joulukuussa 2023 huonon suorituksen vuoksi projektin ollessa 60-prosenttisesti valmis, huuhtoutui sähköasemineen pois. Rakenteilla olevan, paljon suuremman 260 megawatin Upper Trishuli 1 -hankkeen tunnelit täyttyivät mudasta ja satoja työntekijöitä jäi loukkuun. Alempana joella myös vanhemmat, Intian kanssa yhteistyössä rakennetut Trisulin (1967) ja Devighatin (1984, 14 MW) voimalaitokset kärsivät tuhoja. Massiivinen infrastruktuuri joutui tulvan tielle pahentaen tuhoja kerätessään mukaansa ihmisen rakentamaa materiaalia.
Kiinan virallinen media raportoi pelastustöistä vasta kolme päivää katastrofin jälkeen. Uutistoimisto Xinhuan julkaisema video esitti pelastustyöntekijöitä huutamassa ja etsimässä eloonjääneitä paksujen mutamassojen päällä. Kiinalaiset katsojat tyrmäsivät videon lavastettuna ja epäuskottavana pitäen naurettavana ajatusta, että metrien syvyydessä useita päiviä olleet uhrit voisivat vastata huutoihin, varsinkin kun "näyttelijöiden" toiminta näytti haluttomalta.
Kiinan virallinen kuolonuhrien määrä on nostettu seitsemään, mutta Gyirongin satamassa on edelleen kateissa 554 ihmistä, joiden joukossa on 260 ulkomaan kansalaista. Ulkomaalaisten kansallisuuksia ei ole eritelty. Kiinan viranomaiset sensuroivat aktiivisesti verkossa julkaistuja epätoivoisten perheiden avunpyyntöjä. Esimerkiksi erään kolmen lapsen äidin julkaisu, jossa hän etsi valtion virkaan velkarahalla hiljattain päässyttä kadonnutta aviomiestään, poistettiin nopeasti.
Nepalin puolella tilanne ja avoimuus ovat täysin toisenlaisia. Paikalliset ja kansainväliset toimittajat ovat päässeet vapaasti katastrofialueelle ja sairaaloihin. Nepalin uhriluvuksi on raportoitu 660 kuollutta ja lähes 6 000 kadonnutta. Nepal kieltäytyi aluksi kansainvälisestä pelastusavusta vedoten omiin kykyihinsä, mutta suostui myöhemmin ottamaan vastaan erikoistunutta teknistä apua tunnelipelastukseen, DNA-tunnistukseen ja oikeuslääketieteelliseen työhön Intiasta, Kiinasta, Australiasta ja Etelä-Koreasta.
Kuitenkin Yhdysvaltojen ja muiden sen liittolaisten, kuten Kanadan ja Ison-Britannian, tarjoama apu torjuttiin. Tätä pidetään erikoisena, ottaen huomioon, että satoja ihmisiä saattaa yhä olla loukussa muun muassa Upper Trishuli 1 -hankkeen tunneleissa. Herääkin kysymys, onko Kiinan hallinto painostanut Nepalia pitämään länsimaiset toimijat loitolla kiinalaisten rakentamista hydroinfrastruktuureista omien virheidensä peittelemiseksi.
Yleisökysymysten osiossa käsiteltiin kallioperän plastisuutta ja sitä, kuinka räjäytysten paineaallot voivat edetä laskelmia pidemmälle resonanssitaajuuksilla, mikä tukee ajatusta räjäytystöiden mahdollisesta osuudesta tapahtumiin. Eräs katsoja viittasi humoristisesti Kiinan propagandaviranomaisten tapoihin peitellä asioita, vitsaillen bruttokansantuotteen nousevan tuhoista huolimatta 5 prosenttia.
Esiin nostettiin myös kaksi vuotta sitten julkisuuteen tullut tapaus, jossa kiinalaiset retkeilijät löysivät Himalajalta Nepalin rajan tuntumasta salaisen maanalaisen tunnelin, jonka epäillään liittyneen elinryöstöihin; löydön tehnyt henkilö kuoli myöhemmin mystisesti. Taiwanin mahdollisen sodan ennaltaehkäisyyn liittyen ohjelmassa todettiin suurimmaksi huolenaiheeksi perinteisen sodan sijaan saaren "hiljainen haltuunotto" sisältäpäin, sillä osa Taiwanin poliitikoista toistaa myötäilevästi Kiinan kommunistisen puolueen sanomaa. Katseet on nyt käännetty presidentti Donald Trumpin ja Xi Jinpingin tapaamiseen Valkoisessa talossa 24. syyskuuta, jolloin Yhdysvalloilta odotetaan merkittävää painetta Kiinan suuntaan avoimuuden lisäämiseksi.
Lopuksi lähetys muistuttaa seuraajia tarkistamaan Lei’s Real Talk -kanavan toisen tuoreen videon. Se käsittelee Christine Fangin (Fang Fang) tapausta ja tämän yhteyksiä entiseen kongressiedustaja Eric Swalwelliin, tarjoten kattavan kuvan Yhdysvaltojen poliittiseen järjestelmään kohdistuvasta vakoilusta hyödyntäen hiljattain Valkoisesta talosta julkaistua 150-sivuista asiakirjaa ja Fangin omia kokemuksia Yhdysvalloista.
Kirjoittaja Aksu
Alkuperäinen julkaisija: Lei's Real Talk
Päivämäärä: 30.8.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti