 |
| Himalajan rinteille rakennetun Gyirongin tullialueen täydellinen tuho paljastui pelastushelikoptereiden ilmakuvista, kun muta- ja kivivyöry hautasi alleen rakennukset ja elintärkeän infrastruktuurin, paljastaen Kiinan massiivisten rakennushankkeiden riskit haavoittuvassa vuoristossa. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2 |
Himalajan vuoristossa Kiinan ja Nepalin rajalla on tapahtunut massiivinen luonnonkatastrofi. Valtava veden, jään, kiven ja mudan muodostama vyöry iski rajusti alueelle niellen kokonaisia rakennuksia, siltoja ja tieverkostoja.
Erityisen kovan iskun kohteeksi joutui Kiinan puolella sijaitseva Gyirongin satama- ja tullialue, joka tuhoutui sekunneissa. Tuhot jatkuivat alajuoksulle Nepaliin, missä kokonaisia kyliä hautautui mutaan. Sadat ihmiset ovat kuolleet ja yli tuhat on yhä kadoksissa.
Tuhoalue sijaitsee tarkalleen siellä, missä Kiina ja Nepal rakentavat ensimmäistä suurta rajat ylittävää sähkönsiirtoverkkoaan. Suunniteltu Gyirong–Rasuwa Gadhi–Chilime -voimalinja kulkee suoraan nyt tuhoutuneen alueen läpi. Jo päiviä ennen katastrofia länsimainen matkailija kuvasi alueella valtavaa rakennustyömaata, jossa vuoria porattiin, kallioita räjäytettiin ja raskasta kalustoa liikuteltiin jatkuvasti erittäin heikoin turvatoimin. Alueella on myös muita merkittäviä infrastruktuurihankkeita, kuten Kiinan vienti- ja tuontipankin rahoittama ja China Gezhouba Groupin rakentama Upper Trishuli 3A -vesivoimala sekä Rasuwa Gadhin vesivoimaprojekti, jotka molemmat nojaavat vahvasti kiinalaisiin urakoitsijoihin. Geologisesti erittäin haavoittuvaiseen ja kapeaan vuoristosolaan kohdistunut valtava rakennuspaine herättää väistämättä kysymyksen siitä, ovatko nämä massiiviset räjäytys- ja poraustyöt myötävaikuttaneet katastrofin syntyyn.
Uhrien määrästä on esitetty täysin poikkeavia lukuja. Nepalin poliisi on ilmoittanut löytäneensä 353 ruumista ja raportoinut yli 823 ihmisen olevan kadoksissa, joista yli 500 on ulkomaalaisia turisteja (mukaan lukien lähes sata Kiinan kansalaista). Samaan aikaan Peking on ilmoittanut omalla puolellaan vain kolmesta kuolleesta ja nostanut kadonneiden lukumäärän yön aikana reilusta kahdestasadasta 558:aan. Virallinen luku kolmesta kuolleesta vaikuttaa mahdottomalta, kun ottaa huomioon, että Gyirongin satama nieltyi täysin mutaan. Satama on yksi tärkeimmistä maarajanylityspaikoista Kiinan ja Nepalin välillä, ja sen kautta kulkee 30 prosenttia maiden välisestä kaupasta. Alueella sijaitsi tullirakennuksia, toimistokomplekseja sekä suuria asuntoloita työntekijöille. Ennen katastrofia alueella oli tullivirkailijoita, rakennustyöntekijöitä, rajavartijoita, aseistettuja poliiseja ja valtava määrä turisteja sekä Mount Kailashille matkalla olleita pyhiinvaeltajia. Paikallisten arvioiden mukaan pelkästään satama-alueella saattoi olla jopa 500–1000 ihmistä vyöryn iskiessä.
Poliittisesti herkin ja kiistellyin asia on varoitusjärjestelmän täydellinen pettäminen. Kiinan virallisten raporttien mukaan tulva iski Gyirongin satamaan noin kello 10.30 Pekingin aikaa (8.15 Nepalin aikaa). Nepalin viranomaisten mukaan tulva saavutti Nepalin noin kello 9.00. Tämä tarkoittaa, että Nepalilla olisi ollut noin 45 minuuttia aikaa evakuoida ihmisiä alajuoksulla, mikäli Kiina olisi antanut varoituksen välittömästi satamansa tuhouduttua. 45 minuuttia on ratkaiseva aika äkillisessä tulvassa – se riittää ihmisten ohjaamiseen pois jokilaaksosta ja korkeammalle maastoon. Nepalin viranomaisten ja asukkaiden mukaan tällaista varoitusta ei kuitenkaan koskaan tullut. Paikalliset huomasivat katastrofin vasta vedenpinnan noustessa äkillisesti. Kiina antoi virallisen ilmoituksen Nepalille vasta kello 13.30, jolloin Gyirongin tuhosta oli kulunut yli viisi tuntia ja tulva oli jo hyökännyt Nepaliin tuntikausia aiemmin.
Tämä on herättänyt voimakasta arvostelua Nepalissa. Nepalin poliittinen johto, mukaan lukien entinen pääministeri Prachanda, on vaatinut selitystä Kiinan toimille. Vastaava tuhoisa tulva tapahtui samalla rajaseudulla vain 14 kuukautta aiemmin, heinäkuussa. Tuolloin maat lupasivat vahvistaa rajat ylittävää tietojenvaihtoa ja ennakkovaroitusjärjestelmiä. Kiinalla on Tiibetissä valtava määrä valvontateknologiaa, satelliitteja, lennokkeja ja hydrologisia seurantajärjestelmiä, mutta Kiinan poliittinen järjestelmä on osoittautunut kyvyttömäksi reagoimaan katastrofeihin reaaliajassa. Tieto kulkee virkamiestasolta ylöspäin ja vaatii ylimmän johdon hyväksynnän ennen kuin mitään varoituksia tai ilmoituksia voidaan antaa eteenpäin ulkomaille. Kiinan suurlähetystö Nepalissa on kuitannut arvostelun "valeuutisina" ja kehottanut keskittymään pelastustöihin syyttelyn sijaan.
Kiinan sisällä tiedonvälitystä on alettu kontrolloida erittäin tiukasti. Katastrofista kerrotaan ainoastaan valtion medioiden, kuten Xinhuan ja CCTV:n, tiukasti säädellyillä raporteilla. Julkisuuteen on vuotanut sisäinen propagandadirektiivi, jonka mukaan muiden medioiden on vain uudelleenjulkaistava virallisia uutisia. Otsikoissa on vaadittu painotettavan, että "mutavyöry alkoi Nepalin puolelta" ja "aiheutti tuhoja Kiinan Gyirongin satamassa". Sosiaalisen median alustoilla, kuten WeChatissa ja Xiaohongshussa, katastrofivideoita – jopa valtion median alun perin julkaisemia – on alkanut kadota tai ne on muutettu yksityisiksi. Sensuurin pääasiallisena tarkoituksena on siirtää huomio pois Kiinan omien alueiden valtavista uhrimääristä ja varoitusjärjestelmän pettämisestä keskittymällä yksinomaan maantieteelliseen syyllisyyteen, eli siihen, miltä puolelta rajaa jääjärven romahdus teknisesti alkoi.
Katastrofissa on silmiinpistävää myös pelastustoimien mittakaavaero maiden välillä. Vaikka Kiinalla on maailman suurin armeija, sen ilmoitettiin lähettäneen alueelle alle 800 pelastustyöntekijää. Pieni ja köyhempi Nepal on puolestaan mobilisoinut yli 2000 sotilasta, poliisia ja pelastustyöntekijää, ja maa raportoi avoimesti ja läpinäkyvästi uhrien, kadonneiden ja ulkomaalaisten tilanteesta.
Vaara alueella ei ole ohi. Kiinan vesiviranomaiset ovat varoittaneet, että Gyirongin yläjuoksulle on muodostunut valtava estojärvi. Mullan, kiven ja jäätikköromun muodostaman luonnollisen padon taakse on kertynyt jo 2 miljoonaa kuutiometriä vettä, ja seuraavien päivien aikana vesimäärän odotetaan kasvavan vielä 3 miljoonalla kuutiometrillä. Mikäli tämä väliaikainen mutapato murtuu, laaksoon ja edelleen Nepaliin syöksyy uusi massiivinen tuhoaalto.
Tämä katastrofi on herättänyt vakavaa huolta myös paljon suuremmasta rakennushankkeesta. Kiina rakentaa parhaillaan maailman suurinta vesivoimalaa Yarlung Tsangpo -joelle (Intian puolella Brahmaputra), joka sijaitsee Kaakkois-Tiibetissä. Voimalasta on suunniteltu kolme kertaa Kolmen rotkon patoa suurempaa. Se rakennetaan yhdelle maapallon geologisesti epävakaimmista alueista, jota leimaavat aktiiviset siirroslinjat, maanjäristykset ja maanvyörymät. Jopa Kiinan omat geologit varoittivat hiljattain julkaisemassaan raportissa, että aktiivinen siirroslinja kulkee suoraan padon hankealueen läpi, mikä vaarantaa tunneleiden, patojen ja rinteiden vakauden. Miljoonien alajuoksulla asuvien ihmisten elämä Nepalissa ja Intiassa on riippuvaista tästä vesistöstä, ja jättimäinen rakennushanke voi osoittautua kohtalokkaaksi aikapommiksi.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: Lei's Real Talk
Päivämäärä: 28. elokuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti