8/29/26

Lyhyet

 


Yhdysvallat ja Venezuela solmivat historiallisen öljysopimuksen – Trump: "Maailmanhistorian suurin"

Fox Newsin uutiskatsauksessa Washingtonista Mike Emanuel kertoo presidentti Trumpin ilmoittaneen merkittävästä öljysopimuksesta Venezuelan kanssa tänä iltana. Presidentin mukaan kyseinen sopimus turvaa Yhdysvalloille yli 65 miljardia barrelia tämän eteläamerikkalaisen valtion öljyvarannoista.

Trump kirjoitti aiheesta Truth Social -alustalla ja kuvaili tapahtunutta suorana lainauksena "maailmanhistorian suurimmaksi öljysopimukseksi". Tämä poikkeuksellisen laaja öljysopimus syntyy lähes tasan yhdeksän kuukautta sen jälkeen, kun Yhdysvallat otti kiinni Venezuelan presidentti Nicolas Maduron maassa suoritetun sotilasiskun aikana.

Uutislähetyksen päätteeksi Fox News muistuttaa katsojia tykkäämään ja tilaamaan kanava YouTubessa kaikkien tuoreimpien uutisten seuraamiseksi. Lisäksi lähetyksessä kerrotaan, että kokonaiset uutisohjelmat ovat nyt katsottavissa suoratoistona Fox One -palvelussa.



Venäjä testasi salaperäistä siirrettävää ICBM-ohjusta – Moskovan ydinasevoimat huomion keskipisteessä


Aloitamme juuri saapuneilla tuoreilla uutisilla: mannertenvälistä ohjusta on juuri nyt testattu Venäjällä. Tämä oli koe, joka asettaa myös Moskovan strategiset ydinasevoimat takaisin huomion keskipisteeseen. Tällä asialla on nyt myös paljon merkityksiä.

Kerromme ensin, mitä todella tapahtui. Venäjä laukaisi kyseisen siirrettävään alustaan perustuvan mannertenvälisen ballistisen ohjuksen, lähettäen harjoitustaistelukärkiä kohti Kuran koealuetta Kamtšatkalla. Itse asiassa laukaisussa ei ollut kyse vain ohjuksen ampumisesta, vaan se oli koko taistelujärjestelmän testi. Venäjän strategiset ohjusjoukot harjoittelivat yksiköiden uudelleensijoittamista laukaisuasemaan, järjestelmän valmistelemista ja laukaisun suorittamista.

Moskova ilmoittaa, että kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin ja että kokeen tarkoituksena oli vahvistaa ohjusjärjestelmän taktiset, tekniset ja lento-ominaisuudet. Tämä on viimeisin saapunut tieto. Venäjä operoi maantiellä liikuteltavaa mannertenvälistä ballistista ohjusta, jonka kantama on noin 11 000 kilometriä. Siilopohjainen mannertenvälinen ohjus on puolestaan suunniteltu kantamaan useita taistelukärkiä tai yliääninopeudella lentäviä liitokärkiä. Sen arvioitu kantama on 10 000 ja 18 000 kilometrin välillä.

Kerromme nyt lisää viimeisimmistä tapahtumista, joilla on luonnollisesti myös paljon merkityksiä sen suhteen, mitä olemme tarkastelemassa, eli Venäjän ja Ukrainan sodan muuttuvan dynamiikan osalta. Viimeisimmissä tiedoissa, jos olette juuri liittyneet seuraamme, todetaan, että mannertenvälistä ohjusta on testattu Venäjällä kokeessa, joka asettaa myös Venäjän strategiset ydinasevoimat takaisin huomion keskipisteeseen. Tämä on tällä hetkellä ensimmäinen saapunut tieto.



Trumpin uusi ydinsopimus ja CIA:n johtajan salainen matka Moskovaan herättävät huomiota – "Oikea mies viemään kovan viestin"

Wall Street Journal raportoi, että presidentti Trump on aikeissa toimittaa historiallisen 30-vuotisen ydinsopimuksensa Saudi-Arabian kanssa kongressin tarkasteltavaksi. Ehtona on kuitenkin se, että presidentti Trumpin mukaan sopimus etenee ainoastaan siinä tapauksessa, että Saudi-Arabia normalisoi suhteensa Israelin kanssa ja liittyy Abraham-sopimuksiin.

Tämän lisäksi Venäjä vahvistaa raportit, joiden mukaan CIA:n johtaja John Ratcliffe teki eilen salaisen diplomaattisen matkan Moskovaan. Verkossa toimivan lennonseurantapalvelun tiedot osoittavat Ratcliffen lentokoneen olleen maassa noin kahdeksan tunnin ajan. Tämä salaperäinen matka tapahtuu samaan aikaan, kun Bloomberg raportoi Putinin harkitsevan sodan eskaloimista Ukrainan kanssa, koska rauhanneuvottelut näyttävät ajautuneen umpikujaan.

Keskusteluun aiheesta liittyy eläkkeellä oleva laivaston kontra-amiraali ja Foundation for Defense of Democracies -ajatushautomon vanhempi tutkija Mark Montgomery. Hänen mukaansa kyseessä on upea ja täysin asianmukainen vierailu. Montgomery kuvailee Ratcliffea kansallisen turvallisuuden tiimin kypsimmäksi aikuisjohtajaksi, jolla on todellista osaamista kyseiseen tehtävään ja joka on juuri oikea henkilö menemään paikan päälle viemään kovaa viestiä.

Montgomery arvioi, että Ratcliffe vei Moskovaan kovan viestin kolmesta asiasta: Ukrainasta, Natosta ja Iranista. Hän pitää Ratcliffea oikeana miehenä tehtävään ja toteaa, että matka oli jopa myöhässä. Yhdysvallat tarvitsi kovaotteisen henkilön sanomaan suoraan, että Venäjän toimet Ukrainassa, kuten massiivisen liikekannallepanon toteuttaminen, ovat haitallisia. Samoin toiminta Natoa vastaan on haitallista ottaen huomioon fyysiset hyökkäykset eurooppalaisia liittolaisia vastaan, ja myös Venäjän toimet Iranissa ovat haitallisia, kun tuetaan iranilaisia kohteiden määrittämisessä Yhdysvaltain tukikohtiin iskemiseksi.

Kysyttäessä, miksi vierailu tapahtuu juuri nyt, Montgomery toteaa, että kaikissa kolmessa tapauksessa on selvä syy ajankohdalle. Ukrainan osalta on selvää, että Putin harkitsee laajennettua liikekannallepanoa. Putin on joka vuosi tuottanut noin 300 000 sotilasta rintamalle, ja anekdoottien mukaan 40 prosenttia kuolee, 40 prosenttia haavoittuu ja 20 prosenttia palaa vahingoittuneina. Hänen on kerrottu aikovan kasvattaa tätä lukua parillasadalla tuhannella, mikä tarkoittaa ainoastaan enemmän kuolleita venäläisiä ja mahdollisesti enemmän kuolleita ukrainalaisia, mutta ei todellista muutosta taistelukentällä. Ratcliffe pystyi Montgomeryn mukaan enemmän kuin kukaan muu tuomaan tämän esille juuri nyt.

Toisena asiana on Nato. Aseita on pudonnut saksalaisille lentokentille, ja räjähteitä on löydetty Puolasta ja Baltian maista. Montgomeryn mukaan tämä on yksinkertaisesti sopimatonta, eikä se tule johtamaan mihinkään.

Lopuksi Iranin kohdalla ministeri Bessant iskee kovaa Iranin talouteen. Yksi Iranin varaventtiileistään on suurin eli Kiina, mutta toinen voisi olla Venäjä, joten tuo reitti on myös tavallaan suljettu.

Ohjelmassa nostetaan esille myös Venäjän lisääntyvät uhkaukset esimerkiksi Yhdistynyttä kuningaskuntaa kohtaan ja äskettäinen Iranin hyökkäys energiafasiliteettiin. Britannia on varoittanut kansalaisiaan noudattamaan sota-ajan varastointiohjeita lisääntyvien kyberuhkien keskellä, joiden uskotaan tulevan Venäjältä. Kysymykseen siitä, liittyykö tämä Ratcliffen vierailuun, Montgomery vastaa vahvistavasti. Hän huomauttaa, että jos Venäjällä on erityinen kana kynittävänä jonkin valtion kanssa Euroopassa, se on Yhdistynyt kuningaskunta, josta he pitävät kaikkein vähiten. Venäjä on tehnyt maassa poikkeuksellisia asioita, kuten polonium-raskasmetallihyökkäyksen ja toisen kemiallisen aseen hyökkäyksen muutamaa vuotta myöhemmin. He ovat uhanneet Yhdistynyttä kuningaskuntaa siksi, että maa on antanut Ukrainalle luvan tuottaa brittiläistä asetta Ukrainassa.

Lopuksi todetaan, että sähköverkkoon kohdistunut hyökkäys on todennäköisesti Iranin tekosia, vaikka he ovat saattaneet saada apua myös joltakulta muulta. Tämä hyökkäys oli merkittävämpi kuin kaksi tai kolme viikkoa sitten koetut vesihyökkäykset, koska tämä todella häiritsi järjestelmää merkittävästi.

Haastattelu päätetään kiittämällä eläkkeellä olevaa kontra-amiraali Mark Montgomerya hänen asiantuntemuksestaan ja osallistumisestaan iltaohjelmaan, mihin hän vastaa kiittämällä kutsusta.



Sotilasjohdon uudelleenjärjestely Kiinassa korruption vastaisen tehoiskun keskellä

Kiina on poistanut tehtävistään kaksi korkea-arvoisinta sotilasupseeriaan Kansan vapautusarmeijan viimeisimmässä uudelleenjärjestelyssä. Entinen kenraali Zhang Youxia ja kenraali Liu Zhenli on erotettu keskussotilaskomissiosta kuukausia kestäneiden, epäiltyihin kurinpelkomuksiin kohdistuneiden tutkintojen jälkeen. Zhang Youxia toimi keskussotilaskomission vanhempana varapuheenjohtajana ja oli Kiinan asevoimien korkea-arvoisin virkapukuinen upseeri. Liu Zhenli puolestaan palveli keskussotilaskomission yhdistetyn esikuntaosaston päällikkönä.

Molemmat ovat kunniamerkein palkittuja veteraaneja, jotka taistelivat Kiinan sodassa Vietnamia vastaan 1970-luvun lopulla. Kyseiset kaksi kenraalia ovat olleet tutkinnan kohteena tammikuusta lähtien epäillyistä puoluekurin rikkomuksista, mikä on termi, jota käytetään usein viittaamaan korruptioon. Heidän erottamisensa jättää vain kaksi aktiivista jäsentä aiemmin seitsenhenkiseen keskussotilaskomissioon, johon lukeutuu myös presidentti Xi Jinping.

Kansan vapautusarmeijan päivälehden, PLA Dailyn, tammikuussa julkaistussa kommentaarissa todettiin, että kaksi virkamiestä oli pettänyt kommunistisen puolueen luottamuksen ja heikentänyt sen ehdotonta hallintaa armeijasta sekä asevoimien mainetta. Näiden kahden virkamiehen uskotaan olevan nimenomaan Zhang Youxia ja Liu Zhenli.

Tämä uudelleenjärjestely korostaa myös Xi Jinpingin nollatoleranssiin perustuvaa lähestymistapaa puoluekuria ja poliittista uskollisuutta kohtaan. Armeija on ollut Xi Jinpingin laajemman, vuonna 2012 käynnistetyn korruption vastaisen kampanjan merkittävä kohde. Tuon vuoden jälkeen lukuisia korkea-arvoisia virkamiehiä ja huippukenraaleja on tutkittu ja erotettu. Viime kuussa Xi Jinping kehotti puolueen korkeinta johtoa syventämään taistelua korruptiota vastaan armeijan sisällä.


Asiantuntija varoittaa: Yhdysvaltain on muutettava linjaansa Kiinan suhteen – uhkana olemassaolotaistelu ja teknologinen ylivalta

Fox Business -kanavan asiantuntijakeskustelussa nostetaan esille kasvavat geopoliittiset jännitteet Yhdysvaltojen, Kiinan ja Taiwanin välillä. Tilannetta kärjistää Yhdysvaltain laivaston äskettäinen valvontakoneen lento Taiwaninsalmen läpi, jota Kiina ilmoitti seuranneensa. Tapahtumasarja ajoittuu kriittiseen hetkeen juuri ennen presidentti Trumpin ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin tapaamista. Samaan aikaan Taiwan pysyy yhtenä Washingtonin ja Pekingin suurimmista konfliktinaiheista, ja Taiwanin presidentti ajaa yli 30 miljardin dollarin puolustusbudjettia, perustellen sitä rauhan turvaamisena voiman kautta.

Asiantuntija Gordon Chang arvioi Taiwanin olevan tällä hetkellä entistä yksin, mutta huomauttaa, ettei Kiina ole valmis aloittamaan vihamielisyyksiä tai hyökkäämään Taiwanin pääsaarelle. Changin mukaan presidentti Xi Jinping ei luota kenraaleihinsa ja amiraaleihinsa, eikä Kiinan armeija ole tällä hetkellä valmis sotatoimiin. Tästä huolimatta on olemassa huomattava todennäköisyys sille, että Kiina ajautuu sotaan. Yhdysvaltain päätös lähettää valvontakone Taiwaninsalmeen on merkittävä, sillä Yhdysvallat ja muu maailma pitävät aluetta kansainvälisenä ilmatilana, kun taas Kiina katsoo sen kuuluvan yksinomaan itselleen. Kiina on lisäksi tehnyt kesäkuun alussa aluevaatimuksia Tyynellämerellä pitäen alueita omina suvereeneina vesinään. Chang painottaa, että presidentti Trump ymmärtää tämän, ja Kiinan toimet on pysäytettävä, ellei Yhdysvallat halua luovuttaa Havaijia, Kaliforniaa ja kenties jopa Kansasia.

Keskusteluun osallistunut Ashley Davis tuo esille turhautumisensa Yhdysvalloissa vallitsevaan tekoälyn vastaiseen retoriikkaan. Poliittisesti tämä tekoälyn vastustaminen on vahvoilla, kun samaan aikaan Kiina etenee huomattavasti Yhdysvaltojen edellä esimerkiksi robotiikassa ja pyrkii käyttämään näitä teknologioita Yhdysvaltoja vastaan. Chang vastaa tähän toteamalla, että tilanteen muuttaminen vaatii realistista arviota Kiinasta ja sen muodostamasta vaarasta. Esimerkkinä tästä hän mainitsee hiljattain perutun tai lykätyn suuren datakeskushankkeen Georgiassa paikallisen vastustuksen vuoksi. Floridan kongressiedustaja Kat Cammack ja kaksi muuta kongressin jäsentä toivat ohjelmassa aiemmin esille, että yhdysvaltalaisten äänestäjien on herättävä siihen tosiasiaan, että Kiina on näiden datakeskuksia vastustavien kampanjoiden taustalla.

Yhdysvalloilla on edelleen merkittävä johtoasema datakeskuksissa. Kesäkuussa Yhdysvalloilla oli 5427 datakeskusta verrattuna Kiinan 449 keskukseen, mikä antaa valtavan edun laskentatehossa. Chang kuitenkin varoittaa, että tämä etu tullaan menettämään Kiinan kiihdyttäessä rakentamistaan, eikä Yhdysvallat pysty pysäyttämään tuota tahtia. Amerikkalaisten on ymmärrettävä, että kyseessä on eksistentiaalinen kamppailu. Xi Jinping on täysin päättäväinen ottamaan vallan Yhdysvalloista, ja hänen toukokuussa presidentti Trumpin rinnalla esittämänsä kommentit tekivät selväksi, ettei Yhdysvalloille ole sijaa hänen maailmassaan.

Ohjelmassa käsitellään myös Iranin tilannetta ja Kiinan roolia siinä. Kiina on keskeinen toimija Iranin konfliktissa, ja vaikka se kertoo edistävänsä rauhanneuvotteluja, se jatkaa Iranin öljyn ostamista niin sanottujen teekannunjalostamojen kautta. Wall Street Journalin raportin mukaan Kiina leikkasi raakaöljyn tuontiaan lähes 50 prosentilla hyödyntäen varastojaan ja vähentäen jalostamotoimintaa, mutta löytää silti keinoja maksaa Iranille öljystä.

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent on luvannut asettaa historian tiukimmat talouspakotteet. Chang kuitenkin ilmaisee huolensa Bessentin perjantaisesta haastattelusta, jossa tämä vihjasi antavansa Kiinalle erivapauden toteamalla, että monet Kiinaa koskevat keskustelut on paras käydä yksityisesti. Changin mukaan Yhdysvallat ei voi enää käyttää vuosikymmeniä vanhaa pelikirjaa, koska se ei ole toiminut. Tahdonlujuus punnitaan siinä, asettaako Bessent pakotteita kiinalaisille yrityksille ja erityisesti kiinalaisille pankeille. Mikäli näin ei tapahdu, se merkitsee Changin mukaan sitä, että Trumpin hallinto on alistunut Kiinalle. Juontaja Cheryl tuo kuitenkin esille toivonpilkahduksen huomauttamalla, että ministeri Bessent kirjoitti tänä aamuna Financial Timesissa pitkän artikkelin Iranin mahdollistajista, viitaten nimenomaan Venäjään ja Kiinaan, jotka ostavat ja kuljettavat Iranin öljyä sekä helpottavat maan rahoituksen liikkumista.



Kirjoittaja Aksu
Lähde: 
Päivämäärä: 29.8.2026
Operaatiokeskus/Aksu



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti