8/06/26

Yhdysvaltain sisäinen valtataistelu ja Lähi-idän kiristyvä jännite

 

Yhdysvaltain ilmavoimat ylläpitävät vahvaa valmiutta Persianlahdella samaan aikaan kun poliittinen kädenvääntö Washingtonissa kiihtyy. Tankkauskoneet ja tiedustelulentokoneet partioivat jatkuvasti alueella tukeakseen tarvittaessa iskuja Iranin vallankumouskaartin (IRGC) kohteisiin ja valvoakseen joukkojen siirtoja, jotka enteilevät taisteluiden kiihtymistä erityisesti Irakin rajoilla. AI Kuva/chatgpt

Yhdysvalloissa on käynnissä vakava sisäinen konflikti, jossa sodanvastaisena pidetty "syvä valtio" luo esteitä presidentti Donald Trumpin ja hänen armeijansa operaatioille Lähi-idässä Iranin vallankumouskaartia (IRGC) vastaan. Washington D.C.:n poliittisten kulissien takana käydään kamppailua, jolla on suoria vaikutuksia Yhdysvaltain ja Israelin sotilaallisiin toimiin. Samanaikaisesti Israelin puolustusvoimat (IDF) ovat käynnistäneet uusia ilmaiskkuja IRGC:n tukemaa Hizbollahia vastaan Etelä-Libanonissa, mikä korostaa alueellisen konfliktin laajentumista.

Tilanne kärjistyi muutama päivä sitten, kun Yhdysvaltain hallinnon korkealta taholta vuodettiin erittäin salaista tietoa presidentti Trumpin suunnittelemasta yllätyshyökkäyksestä IRGC:tä vastaan. Vuodon takia Trump joutui perumaan hyökkäyksen viime hetkellä ja luomaan peitetarinan, jonka mukaan Yhdysvallat kävi uusia neuvotteluja Iranin islamilaisen tasavallan kanssa. Yllätyshyökkäys menettää merkityksensä, jos vihollinen on siitä tietoinen. Vuoto on aiheuttanut valtavan tutkinnan, jossa Valkoinen talo ja FBI etsivät aktiivisesti sabotoijaa, jota voi odottaa syyte ja jopa vankeustuomio salassa pidettävien tietojen paljastamisesta. Yhdysvaltain hallinto oli pitänyt suunnitelman yksityiskohdat niin salassa, ettei edes Israelin pääministerille tai IDF:lle kerrottu operaatiosta ennakkoon. Erään uuden teorian mukaan koko yllätyshyökkäyssuunnitelma saattoi olla jopa pelkkä testi, jonka ainoana tarkoituksena oli paljastaa vuotaja hallinnon sisältä.

"Syvä valtio" toimii Yhdysvalloissa eri tavalla kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, missä se viittaa lähinnä perinteiseen virkamieskoneistoon. Yhdysvalloissa kyse on henkilöistä – joko liittovaltion hallinnon sisällä tai ulkopuolisina tahoina, joilla on läheiset siteet CIA:han tai Pentagoniin – jotka pyrkivät ohittamaan vaaleilla valittujen päättäjien vallan ja torppaamaan nykyhallinnon pyrkimykset tuhota Iranin islamilainen hallinto. Osa tästä vastustuksesta henkilöityy ryhmittymään, jota johtavat muun muassa Tucker Carlson ja Joe Kent. Yhdessä Marjorie Taylor Greenen kanssa he ovat käynnistäneet liikkeen, joka vastustaa niin sanottuja ulkomaisia sotia ja kritisoi presidentti Trumpia. Greene syytti Trumpia petoksesta, koska tämä ei ole hänen mukaansa pitänyt lupaustaan sodanvastaisuudesta. Trump on kuitenkin todennut selvästi kampanjansa aikana, että IRGC on uhka, johon on puututtava, ja että rauha saavutetaan voiman kautta; hän ei pyri aloittamaan uutta sotaa, vaan päättämään vuonna 1979 alkaneen konfliktin. Carlson, joka on entinen rekisteröitynyt demokraatti, on kerännyt ympärilleen myös muita vastaavan taustan omaavia henkilöitä, mikä asettaa heidän väitetyn konservatiivisuutensa kyseenalaiseksi.

Sotatoimet jatkuvat Lähi-idässä intensiivisinä. Israelin joukot ovat iskeneet Etelä-Libanoniin, erityisesti Al-Mansurin alueelle, vastauksena Hizbollahin tulitaukorikkomuksiin. Tiedustelutietojen mukaan IRGC ohjasi kätyreitään suunnittelemaan ennaltaehkäisevää iskua Israelia vastaan sekä etelästä (Hamas Gazasta) että pohjoisesta (Hizbollah Libanonista), mutta IDF onnistui estämään aikeet. Iranissa puolestaan on raportoitu jälleen mystisistä räjähdyksistä teollisuusalueilla, kuten Teheranin Shamsabadissa. Näitä "kaasuvuodoiksi" kutsuttuja tapauksia on aiemmin seurannut poikkeuksetta massiivinen Yhdysvaltain tai Israelin isku, joten ne nähdään eräänlaisena esinäytöksenä laajemmalle operaatiolle.

Yhdysvaltain ilmavoimien tankkauskoneet (kuten E-3B Sentry) päivystävät edelleen Persianlahdella muun muassa Saudi-Arabian, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien ja Bahrainin ilmatilassa suorittaen laajamittaista tiedustelua ja valvoen IRGC:n liikkeitä. Samaan aikaan IRGC siirtää merkittäviä määriä maajoukkojaan, mukaan lukien T-72-panssarivaunuja, kohti Iranin ja Irakin rajaa sekä etelään Abadaniin ja Khuzestaniin vastauksena Yhdysvaltain jatkuviin iskuihin näillä alueilla. Myös Syyrian puolella joukkoja keskitetään Irakin vastaiselle rajalle. Irak on vaarassa muodostua uuden vaiheen keskeiseksi taistelukentäksi, jonne joukkoja virtaa sekä idästä että lännestä. Myös IRGC:n huthiliittolaiset Jemenissä jatkavat iskujaan ja ovat ilmoittaneet osuneensa jo kahdeksanteen saudiarabialaiseen öljytankkeriin Pohjois-Punaisellamerellä, mihin Saudi-Arabia on vastannut tekemällä vastaiskuja Jemenin pääkaupunkiin Sanaan.

Vaikka media on uutisoinut mahdollisista neuvotteluista Yhdysvaltain ja Iranin välillä, todellisuudessa kyse ei ole suorista neuvotteluista eikä laajasta ydinsovusta. Neuvotteluita käydään Iranin ja Omanin välillä Hormuzinsalmen avaamisesta, ja Yhdysvaltain rooli on lähinnä estää sopimuksen syntyminen ehdoilla, joita Iran vaatii. Iranin vaatimuksiin kuuluu merisaarron välitön purkaminen, takuut iskujen lopettamisesta ja pakotteiden poistaminen. Yhdysvallat on torjunut ehdotetun salmen tullimaksujärjestelmän ja kieltäytynyt antamasta hallinnolle taloudellista tukea. USCENTCOM (Yhdysvaltain keskustoimialueen päämaja) vahvisti, että 14. heinäkuuta uudelleen voimaan astuneen saarron jälkeen Yhdysvaltain laivasto on estänyt jo kymmenien iranilaiskytköksissä olevien alusten matkan; pelkästään yhtenä päivänä 44 alusta pysäytettiin tai käännytettiin. Tämä merisaarto kuristaa Iranin hallintoa taloudellisesti joka hetki, vaikkei se ole mediassa yhtä näyttävää kuin suorat sotatoimet.

Samaan aikaan Iranin sisältä kantautuu yhä enemmän videoita, joissa kansalaiset vaativat aseistusta ("Arm Us") voidakseen nousta hallintoa vastaan. Tämä selvästi koordinoitu kampanja on viesti länsimaiselle medialle, jotta kansa saisi äänensä kuuluviin, sillä monin paikoin aseita on alkanut jo hitaasti valua maahan. Tilanteen epätoivoisuus näkyy myös Iranin valtionmedian retoriikassa; iranilainen historioitsija Ahmad Askari Sarvestani väitti vastikään, että juutalaiset olisivat keskiajalla syöneet lapsia pesahina Euroopassa, mikä kertoo täydellisestä irtaantumisesta todellisuudesta. Kaaos yltää myös Iranin korkeimpaan johtoon: presidentti Masoud Pezeshkian joutui äskettäin julkaisemaan tiedotteen, jossa hän kiisti lukuisat huhut eronpyynnöstään, väittäen pitäneensä salaisen tapaamisen korkeimman johtajan kanssa ja vahvistaen pysyvänsä virassaan.


Kirjoittaja Aksu
Tousi TV
Päivämäärä: 6.8 2026
Operaatiokeskus/Aksu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti