 |
| Irakin pääministeri valmistautuu pidättämään Iranin vallankumouskaartin tukemien aseellisten ryhmittymien johtajat Bagdadissa sisällissodan uhasta huolimatta, samalla kun Isfahanin uraaninrikastuslaitos roihuaa liekeissä räjähdyksen jäljiltä. AI Kuva/Gemin Nano Banana 2 |
Iranin islamilaisen tasavallan hallinto on ajautunut yhä syvempään halvaustilaan ja menettänyt maan hallinnan. Koska Iranin sijaissotilasryhmät (proksit) ovat joutuneet järjestelmällisen tuhoamisen kohteeksi, Teheranin hallinto pyrkii nyt vahvistamaan jäljellä olevia ryhmittymiään lietsoakseen sisällissotaa Irakissa.
Samaan aikaan Irakin pääministeri Bagdadissa suunnittelee pidättävänsä maassa toimivien Iranin vallankumouskaarti IRGC:n alaisten Kataib Hezbollah -joukkojen ja muiden aseellisten ryhmittymien jäljellä olevan johdon.
Yhdysvaltain sotilasoperaatio ja valtiovarainministeriön talouspakotteet jatkuvat täydellä painolla. Presidentti Donald Trump vahvisti eilen, ettei Yhdysvallat aio antaa periksi, vaan operaatio jatkuu suunnitellusti. Myös ulkoministeri Marco Rubio on hylännyt Iranin viimeisimmän sopimusehdotuksen. Iranin johto piileskelee maan alla, maan talous on romahtanut eikä maassa ole toimivaa hallitusta, kun taas sekä Israelissa että Yhdysvalloissa taloudet kasvavat, turvallisuustilanne vahvistuu ja poliittinen johto liikkuu vapaasti julkisuudessa.
Mohsen Rezaein ristiriitaiset puheet, seitsemän ehtoa ja Marco Rubion täystyrmäys
Iranissa poliittisesti vaikutusvaltaisin ja sotilaallisesti toiseksi korkein vallankäyttäjä Mohsen Rezaei – joka muun johdon tavoin piileskelee viranomaisilta – on astunut julkisuuteen kiistämään median ja Valkoisen talon lausunnot neuvotteluista. Varapresidentti J. D. Vance ja presidentti Trump ovat aiemmin todenneet islamilaisen tasavallan olevan epätoivoinen sopimuksen saamiseksi ja keskustelujen etenevän.
Iranin johto vastasi tähän vaatimalla "kuvitteellisia neuvotteluja koskevien valeuutisten tehtailun lopettamista" ja ilmoitti, että Yhdysvaltain on aika antautua Iranin asettamaan seitsemään ehtoon. Yhdysvallat torjui vaatimuksen välittömästi, sillä hallinnan menettänyt osapuoli on nimenomaan Iran, kun taas Yhdysvallat pitää käsissään täyttä valtaa ja aloitetta.
Iranin johdon viestintä on täysin ristiriitaista: samalla kun he kiistävät käyvänsä minkäänlaisia neuvotteluja, he ovat kääntyneet Qatarin puoleen anellen yhdysvaltalaisia vastaamaan heidän seitsemään ehtoonsa. Jo pelkkä seitsemän ehdon toimittaminen todistaa, että keskusteluyhteys on ollut olemassa. Siinä Iranin johto on kuitenkin oikeassa – toisin kuin varapresidentti Vance ja qatarilaiset –, ettei neuvotteluissa ole tapahtunut minkäänlaista edistystä.
Ulkoministeri Marco Rubio antoi kovasanaisen vastauksen Teheranin johdolle sen jälkeen, kun islamilainen tasavalta ilmoitti suostuvansa keskusteluihin vain, jos Yhdysvallat pakottaa Israelin antautumaan Hizbollahille Libanonissa. Israel on tällä hetkellä vahvassa valta-asemassa ja sen rajoilla toimineet viholliset on tuhottu. Rubio totesi suoraan, ettei Yhdysvalloilla ole mitään syytä keskustella Iranin kanssa Israelista ja Libanonista, sillä muiden alueen maiden tekemiset eivät kuulu Iranille millään tavalla.
Epätoivoissaan Mohsen Rezaei ja muu Iranin johto ovat myöntäneet omalle medialleen Teheranissa, että Yhdysvaltain merisaarto vahingoittaa heitä pahasti. Iranin hallinto pitää merisaartoa aktiivisena sotana ja on todennut sen olevan heille pahempi ja tuhoisampi kuin suorat ilmaiskut ja pommien pudottaminen rakennuksiin. Omassa mediassaan he esiintyvät uhreina ja kutsuvat tilannetta kansanmurhaksi, mutta kääntyessään Qatarin puoleen he esittävät vaatimuksia ja vakuuttavat kaiken olevan kunnossa.
Yhdysvallat ei kutsu nykyistä tilannetta sodaksi, vaan sotilasoperaatioksi. Lähi-idässä on kymmeniätuhansia yhdysvaltalaissotilaita ylläpitämässä saartoa ja toteuttamassa puolustuksellisia iskuja. Yhdysvaltain näkökulmasta kyseessä on yksipuolinen, puolittainen kylmä sota, jossa IRGC ei pysty tekemään juuri mitään, ja amerikkalaiset voivat odottaa rauhassa valta-asemassaan.
Irakin pääministeri valmistautuu pidätyksiin – IRGC yrittää sytyttää sisällissodan Bagdadissa
Koska Iran on ajettu ahtaalle, Irakin johto on tekemässä ratkaisevaa siirtoa. Irak – erityisesti maan itä- ja kaakkoisosat – on enää ainoa alue, jossa šiialaiset sijaissotilasjoukot ja IRGC:n edustajat pystyvät liikkumaan vapaasti, jopa vapaammin kuin itse Iranissa.
Irakin pääministeri al-Sudani odottaa nyt presidentti Trumpin tuella valtuutusta pidättää maassa toimivien IRGC:n aseellisten ryhmittymien jäsenet. Irakin hallituskoalition sisältä on kuitenkin varoitettu pääministeriä siitä, että pidätykset voivat johtaa koko hallituksen kaatumiseen. Varoitusten mukaan IRGC ja sen šiialaiset tukijat tuovat vastaiskuna sisällissodan suoraan Bagdadiin ja kaatavat hallituksen. Washingtonista on kuitenkin viestitetty Irakin pääministerille, että Yhdysvallat seisoo hänen takanaan.
Toisin kuin Libanonissa, jossa hallitus on liian peloissaan pidättääkseen Hizbollahin jäljellä olevia jäseniä ja jossa Hizbollahilla on virallisia kansanedustajia parlamentissa, Irakissa IRGC:n aseelliset ryhmittymät ovat soluttautuneet suoraan valtion ja Bagdadin sisäisiin turvallisuusinstituutioihin. Kun IRGC on nyt menettänyt täyden otteensa Irakista ja sen jäseniä uhkaa pidätys, Iran on alkanut ohjata jäljellä olevaa rahoitustaan suoraan Irakin oppositioryhmille, erityisesti šiioja lähellä oleville tahoille, horjuttaakseen maan turvallisuutta.
Tilanne tulee aiheuttamaan Bagdadissa valtavaa kaaosta, sillä aseelliset ryhmittymät eivät aio antautua ja suostua pidätettäviksi ilman taistelua. Irakin siviiliväestö on kärsinyt kaaoksesta jo kahden vuosikymmenen ajan, mutta yhteenotto näyttää väistämättömältä, jotta maa voi vapautua terroristiryhmistä. Samaan aikaan Irakin johto on kahden tulen välissä: se pelkää sekä IRGC:tä että Yhdysvaltoja, joka valvoo tarkasti suljettua maarajaa Iranin ja Irakin välillä ja puuttuu välittömästi, jos rajan yli yritetään siirtää pienintäkään rahasummaa.
Mikäli pääministeri al-Sudani toimii viisaasti, hän ei nojaa pelkästään Yhdysvaltain äänekkääseen tukeen, vaan kääntyy alueellisen vakauden nimissä kolmen naapurivaltion – Syyrian, Saudi-Arabian ja Turkin – puoleen. Jos Israel ja Yhdysvallat pidetään tämän yhteistyön ulkopuolella, Saudi-Arabia, Turkki ja erityisesti Irakin maayhteydestä riippuvainen Syyria auttaisivat Irakia helposti, sillä vakaus on niidenkin suorassa intressissä.
Samaan aikaan Jemenissä Saudi-Arabian ja Jemenin joukkojen operaatio IRGC:n tukemia hutheja vastaan on kääntynyt täysin yksipuoliseksi. Vielä kuukausi sitten huthit iskivät jatkuvasti Saudi-Arabiaan, mutta viimeisen 12 tunnin aikana Saudi-Arabia on pommittanut raskaasti Sanaan kohteita, suuria huoltoasemia ja huthien infrastruktuuria.
Yhdysvallat evakuoi toisen tukikohdan Isosta-Britanniasta ja Ranska syyttää Irania kyberiskuista
Iranin epätoivo näkyy myös Eurooppaan kohdistuvina fyysisinä soluttautumisyrityksinä ja kyberhyökkäyksinä. Yhdysvaltain asevoimat on nyt vahvistetusti evakuoinut jo toisen sotilastukikohtansa Isossa-Britanniassa, ja yhdysvaltalaiset lentokoneet ovat poistuneet sieltä. Yhdysvallat katsoo, etteivät sen joukot ja kalusto ole turvassa Isossa-Britanniassa tai Euroopassa yleensäkään tukikohtiin kohdistuneiden soluttautumisyritysten ja hakkerointien vuoksi.
Ranskassa on puolestaan syntynyt kaaos sen jälkeen, kun Ranskan viranomaiset syyttivät virallisesti Iranin vallankumouskaartia (IRGC) supermarkettien kylmälaitejärjestelmien hakkeroinnista. Vaikka uutinen ruokakauppojen jääkaappien hakkeroinnista on herättänyt joissakin hilpeyttä, kyseessä on Kiinan ja Iranin aiemminkin käyttämä vaiheittainen kybersodankäynnin taktiikka, jolla testataan järjestelmiä, kartoitetaan haavoittuvuuksia ja mitataan viranomaisten reaktiokykyä. Ranska on tyytynyt vain esittämään virallisen syytöksen ryhtymättä konkreettisiin vastatoimiin, kun taas Teheran kiistää osallisuutensa pilkallisesti.
Asiantuntija Johanna Yang: Kyberiskut ovat laajentuneet sotilaskohteiden kaupoista eurooppalaisiin veripankkeihin
Lähetyksessä haastateltu Foundation for Defense of Democracies (FDD) -ajatushautomon kyber- ja teknologiainnovaatiokeskuksen asiantuntija Johanna Yang vahvisti, että Iranin kiihtyneen kybertoiminnan ja Lähi-idän sotilaallisen tilanteen välillä on suora yhteys.
Yangin mukaan Iranin kyberiskujen yleinen linja on vuosien ajan ollut kaaoksen ja pelon lietsominen. Aiemmin iskut ovat kohdistuneet pienempiin, yksittäisiin kriittisen infrastruktuurin kohteisiin, kuten vesilaitoksiin Yhdysvalloissa sekä kohteisiin Israelissa. Nyt iskut ovat eskaloituneet ja kohdistuvat laajoihin päivittäistavaraketjuihin Ranskassa ja useissa muissa Euroopan maissa.
Sekä Euroopassa – jossa muun muassa Ison-Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä NHS on joutunut aiemmin kohteeksi – että Yhdysvalloissa Iranin kyberuhkaan on suhtauduttu liian välinpitämättömästi. Irania on pidetty pitkään "toisen luokan kybertoimijana" Venäjän ja Kiinan varjossa. Kun Yhdysvallat ei ole ottanut uhkaa riittävän vakavasti, myös eurooppalaisten kumppaneiden on ollut vaikea ryhtyä päättäväisiin toimiin.
Ratkaisuksi tähän globaalissa ja verkottuneessa maailmassa Yang esitti kansainvälisten kumppaneiden ottamista mukaan Yhdysvaltain kotimaan turvallisuusviraston (DHS) alaisen kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriturvallisuusvirasto CISA:n toimintaan. CISA valvoo tiedonjakoon ja analyysiin keskittyviä ISAC-keskuksia (Information Sharing and Analysis Centers), jotka tuovat yhteen yksityisen sektorin ja valtiovallan jakamaan uhkatietoa ja paikkaamaan haavoittuvuuksia. Koska kyberuhkia kokeillaan usein ensin Euroopassa tai Lähi-idässä ennen niiden kohdistamista Yhdysvaltoihin, välitön tiedonvaihto suvereenien valtioiden välillä on välttämätöntä.
Kysyttäessä siitä, miten kyberiskut vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen ilman turhaa pelonlietsontaa, Yang nosti esiin konkreettiset tapahtumat:
- Ruokahuollon häiriöt: Ranskassa ihmiset eivät saaneet ostettua ruokatarvikkeita supermarketeista. Vastaavasti Yhdysvaltain sotilastukikohtien elintarvikemyymälöihin (commissaries) kohdistuneissa hakkeroinneissa tukikohtien asukkaat joutuivat kiertämään ovelta ovelle kysymässä naapureiltaan pilaantumatonta leipää ja pakastelihaa, kun kylmäketjut pettivät.
- Terveydenhuolto ja veripankit: Iskut ovat laajentuneet Ison-Britannian terveydenhuollon lisäksi eurooppalaisiin veripankkeihin. Verivalmisteet vaativat tarkan ja vakaan säilytyksen pysyäkseen käyttökelpoisina. Jos veripankin järjestelmät kaadetaan ja samanaikaisesti tapahtuu suuronnettomuus tai joukkosurma, sairaalat joutuvat hätätilanteeseen, jossa hoitajia ja henkilökuntaa joudutaan pyytämään luovuttamaan verta välittömästi paikan päällä. Erityisesti pienillä ja maaseudun sairaaloilla ei ole varoja tai infrastruktuuria harjoitella tällaista tilannetta varten, joten kerrannaisvaikutukset ovat erittäin vakavia.
Oikeusjuttu Yhdysvalloissa: Entistä Trumpin avustajaa syytetään Qatarin ja Syyrian lahjuksista
Yhdysvaltain sisäpolitiikassa on noussut esiin vakava oikeustapaus, joka koskee islamistisen rahoituksen soluttautumista poliittisiin piireihin. Presidentti Trumpin entistä avustajaa Alex Bruesewitziä syytetään virallisessa tuomioistuinkanteessa käteisen rahan, ylellisyyslahjojen ja muiden etujen vastaanottamisesta Qatarin ja Syyrian tahoilta.
Syytökset on esittänyt Bruesewitzin entinen liikekumppani, eikä kyseessä ole pelkkä sosiaalisen median huhu, vaan virallisessa tuomioistuinistunnossa käsiteltävä asia. Bruesewitz on kiistänyt syytökset. Huomiota on kuitenkin herättänyt se, kuinka Bruesewitzin, Tucker Carlsonin, Thomas Massien ja Joe Kentin kaltaiset hahmot – jotka aiemmin puhuivat äänekkäästi jihadismia ja islamismia vastaan – ovat äkillisesti muuttaneet linjaansa, alkaneet suhtautua myötämielisesti islamismiin, syyttää kaikesta juutalaisia sekä länsimaista järjestelmää ja puolustaa Iranin islamilaista tasavaltaa Yhdysvaltain sotilasoperaatiota vastaan.
Nämä henkilöt ovat lähellä varapresidentti J. D. Vancen tiimiä ja pyrkivät rakentamaan uutta poliittista asemaa amerikkalaisvastaisille uusisolationisteille. Vaikka päättömien sotien aloittaminen ympäri maailmaa on järjetöntä, käytännöllinen "Amerikka ensin" -politiikka vaatii oman maan etujen puolustamista sen sijaan, että asuttaisiin vihollisen puolelle.
Mitä tulee varapresidentti Vancen ja Tucker Carlsonin lausuntoihin siitä, että republikaanit olisivat hävinneet välivaalit ja menettäneet valtavasti ääniä Iranin ydinaseen estämiseksi käydyn sodan vuoksi, kaikkien 50 osavaltion vaalidata ja ovensuukyselyiden analyysi osoittavat muuta. Tilastojen mukaan republikaanien äänimäärä pysyi ennallaan eivätkä republikaanit menettäneet äänestäjiään, vaan tulos johtui demokraattien keräämistä 20 miljoonasta lisääänestä, aivan kuten nähtiin vuosien 2018 ja 2020 vaaleissa. Näin ollen Washingtonissa on tyrmätty Vancen selitys siitä, että Yhdysvaltain olisi pitänyt jättää puolustautumatta "Kuolema Amerikalle" -iskulausetta huutavaa ja ydinasetta tavoittelevaa Irania vastaan.
Räjähdys Isfahanin ydinlaitoksessa ja ulosmarssi Israelin Knessetissä
Suoran lähetyksen aikana Iranista saatiin vahvistettu tieto uudesta räjähdyksestä maan keskiosassa sijaitsevassa Isfahanissa. Räjähdys tapahtui erittäin arkaluontoisessa kohteessa, Tukikohta 15:ssä (Base 15), joka on yksi Iranin uraaninrikastuslaitoksista.
Toistaiseksi ei ole varmuutta siitä, johtuiko räjähdys sabotaasista ja islamilaisen tasavallan vihollisten iskusta vai Iranin omasta epäonnistuneesta toimenpiteestä laitoksen sisällä, mutta Isfahanin uraaninrikastuslaitos on parhaillaan tulessa.
Israelissa puolestaan parlamentti Knesset kokoontui tänään istuntoon, jossa keskusteltiin tulevasta hallituskoalitiosta ja seuraavasta pääministeristä Benjamin Netanjahun jatkaessa toistaiseksi tehtävässä. Uutta koalitiota kokoavan Gadi Eisenkotin kanssa neuvotelleet arabipuolueet aiheuttivat skandaalin kävelemällä ulos istuntosalista, kun Knessetissä soitettiin Israelin kansallislaulu. Mikäli Eisenkot päättää muodostaa hallituksen sellaisten tahojen kanssa, jotka vihaavat Israelin kansallislaulua ja itse valtion olemassaoloa, myös Israel on Euroopan tavoin ajautumassa islamistisen vaikutusvallan alle.
Yksipuolinen kulutussota: Iran käy vaihtokauppaa ilman valuuttaa Yhdysvaltain ja Israelin talouksien kasvaessa
Lähetyksen lopuksi tarkasteltiin länsimaisen median tapaa toistaa Iranin propagandaa. Julkisesti Iranin johto uhoaa, ettei se neuvottele, ja vaatii seitsemän ehtonsa hyväksymistä, vaikka todellisuudessa se anoo jatkuvasti Qataria välittämään uusia sopimusluonnoksia. Yhdysvallat puolestaan toimii täysin päinvastoin: julkisesti Washington ilmoittaa olevansa valmis keskusteluihin, mikä rauhoittaa öljy- ja rahoitusmarkkinoita, mutta kulissien takana Yhdysvallat ei käy minkäänlaisia neuvotteluja. Ulkoministeri Marco Rubio ja presidentti Trump hylkäävät jokaisen paperin, koska Yhdysvalloilla ei ole mitään kiirettä eikä tarvetta neuvotella Operaatio Economic Outcastin ja merisaarron tehdessä työtään.
Iranin taktiikka ampua ohjuksia ja drooneja Yhdysvaltain merisaarron murtamiseksi on hiipunut tehottomana; nykyisin Iran pystyy laukaisemaan enää korkeintaan yhdestä kolmeen ammusta päivässä. Vaikka Iran yrittäisi laskea lisää merimiinoja, sekään ei pysäytä alusten kulkua Hormuzinsalmessa.
Puheet siitä, että Iranin vallankumouskaarti selviäisi tästä konfliktista entistä vahvempana ja suurempana, ovat täysin vailla todellisuuspohjaa. Iranin hallinnon nykytila on täydellinen katastrofi:
- Maassa ei ole toimivaa hallitusta, ilmavoimia eikä laivastoa muutamia pieniä veneitä lukuun ottamatta.
- Talous on murskattu, pörssi on suljettu, valuutta on menettänyt arvonsa kokonaan ja maassa on siirrytty rahan sijaan suoraan tavaroiden vaihtokauppaan.
- Hallinnolla ei ole varaa maksaa edes omien sotilaidensa palkkoja, sen sijaissotilasryhmät on tuhottu eikä kansa tue hallintoa.
Samaan aikaan Yhdysvalloissa ja Israelissa poliittinen ja sotilaallinen johto työskentelee normaalisti, asevoimat vahvistuvat, taloudet kasvavat ja pörssit ovat auki joka päivä. Koska Yhdysvallat ei aio muuttaa kantaansa ja tarjota Obaman kauden kaltaista myönnytyssopimusta, Iranin hallinnolla on edessään vain kaksi vaihtoehtoa: joko taipua kompromissiin ja allekirjoittaa antautumissopimus tai odottaa hallinnon lopullista murenemista.
Kirjoittaja: Aksu
Päivämäärä: 14.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti