 |
| Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas vaatii Pariisin G7-kokouksessa Venäjää noudattamaan jo allekirjoittamiaan kansainvälisiä sopimuksia ja painottaa, että sodat päättyvät vasta, kun hyökkääjältä loppuvat rahat. AI Kuva/chatgpt |
Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas osallistuu parhaillaan Pariisissa järjestettävään G7-kokoukseen. Kallas kertoo osapuolten käyneen jo hyviä keskusteluja kansainvälisistä kriiseistä sekä siitä, mitä muiden maiden kanssa voidaan yhdessä tehdä kriisien ennaltaehkäisemiseksi ja käynnissä olevien sotien sekä kiristyvien jännitteiden lieventämiseksi.
Kokouksessa vaihdettiin tärkeitä tietoja myös Maailman elintarvikeohjelman (WFP) uuden johtajan kanssa. Hän painotti G7-edustajille, että maailmassa on oltava todelliset punaiset linjat: ruokaa ei saa käyttää aseena, humanitaaristen avustustyöntekijöiden kimppuun ei saa hyökätä eikä nälänhätää saa aiheuttaa. WFP:n johtaja nosti esiin, että hyökkäykset humanitaarisia työntekijöitä vastaan ovat lisääntyneet aiemmasta, mikä johtuu täysin vastuullisuuden ja rangaistusten puutteesta.
Tämä tarjosi Kallakselle tilaisuuden korostaa Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) merkitystä. Jos yksittäiset valtiot eivät ota tutkittavakseen rikoksia tai sotarikoksia, tehtävä kuuluu ICC:lle. Kallaksen mukaan tämän asian esiin nostaminen G7-formaatissa oli tärkeää, sillä EU:lla on tunnetusti erimielisyyksiä tiettyjen G7-jäsenmaiden kanssa Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta.
Lisäksi Pariisissa keskusteltiin ulkopuolisten kumppaneiden kanssa tekoälystä. Kaikki osapuolet jakavat tilannekuvan siitä, että tekoäly on elämää helpottava innovaatio, mutta se tuo mukanaan myös runsaasti haasteita. Kallaksen mukaan on varmistettava, että kansainvälistä oikeutta sovelletaan sekä tekoälyn kehittämiseen että kyberavaruuteen. Euroopassa ja ympäri maailmaa on nähty kyberhyökkäyksiä, jotka ovat osa vastustajien meitä vastaan käyttämää laajempaa harmaan alueen taktiikkaa. Tämän vuoksi liittolaisten on vaihdettava tietoja keskenään ja vastattava hyökkäyksiin käytettävissä olevilla keinoilla. Huomenna kokouksessa käsitellään Lähi-itää ja Ukrainan sotaa, ja Kallas odottaa näitä keskusteluja, sillä sotien lopettamiseksi on tehtävä yhdessä enemmän.
Matalat odotukset Abu Dhabin neuvotteluille ja tyrmäys uudelle turvallisuusarkkitehtuurille
Kysyttäessä odotuksista Abu Dhabissa alkavia Ukraina-neuvotteluja kohtaan Kallas toteaa suoraan, etteivät hänen odotuksensa ole kovin korkealla. Syynä on se, ettei Venäjän puolelta ole nähty minkäänlaisia merkkejä halukkuudesta neuvotella vilpittömässä mielessä. EU haluaisi nähdä tulitauon, jotta neuvottelupöytään voitaisiin todella istua, sekä osoituksen Venäjän hyvästä tahdosta – esimerkiksi sen, ettei siviilejä tapettaisi joka ikinen päivä eikä siviili-infrastruktuuriin hyökättäisi. Toistaiseksi Venäjä ei ole tehnyt näin.
Toimittajat nostivat esiin puheet Euroopan uudesta turvallisuusarkkitehtuurista sekä erityislähettiläs Jared Kushnerin ehdotuksen suorista keskusteluista Euroopan ja Venäjän välillä. Kallas vastasi kysymykseen suorien Venäjä-keskustelujen mahdollisuudesta muistuttamalla jo olemassa olevista rakenteista:
"Meillä on jo olemassa Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri. Olen laskenut ainakin 30 kansainvälistä sopimusta, joissa Venäjä on sitoutunut kunnioittamaan suvereniteettia ja alueellista koskemattomuutta, ja pelkästään Ukrainankin osalta meillä on useita tällaisia sopimuksia. Pointtini on se, että meillä on Euroopan turvallisuusarkkitehtuuri valmiina. Ongelmamme on se, että Venäjä ei pidä kiinni näistä sopimuksista."
Kallaksen mukaan kaiken huomion tulisikin keskittyä siihen, miten varmistetaan Venäjän noudattavan niitä velvoitteita, jotka se on jo ottanut harteilleen. Hän muistutti Budapestin muistiosta, jonka nojalla Ukraina luopui ydinaseistaan vastineeksi siitä, ettei Venäjä hyökkää sen kimppuun. Samoin voimassa ovat Helsingin päätösasiakirja ja koko ETYJ-järjestelmä, joissa kaikissa on kyse nimenomaan Euroopan turvallisuusarkkitehtuurista.
Ainoa osapuoli, joka rikkoo tätä turvallisuusarkkitehtuuria, on Venäjä. Siksi neuvotteluissa on varmistettava selkeät myönnytykset Venäjän puolelta, sillä muuten hyökkäykset vain jatkuvat.
Euroopan ydintavoitteet, jäädytetyt varat ja Iranin kyberiskut
Vaikka Kallas suhtautuu epäillen Venäjän neuvotteluhalukkuuteen, hän korostaa, että Ukrainan sodan ratkaisussa on monia elementtejä, jotka riippuvat suoraan Euroopan tekemistä päätöksistä, joten Euroopan on ehdottomasti oltava osa keskustelua.
Pakotteiden ja jäädytettyjen varojen osalta EU:lla on voimassa päätökset siitä, ettei Venäjän jäädytettyjä varoja vapauteta, ellei Venäjä maksa sotakorvauksia. Oikeudenmukaisen ja kestävän rauhan saavuttaminen edellyttää myös vastuunkantoa sotarikoksista sekä sen varmistamista, ettei Venäjä hyökkää uudelleen.
Tästä syystä Kallas on laatinut yhdessä Euroopan ulkoministereiden kanssa listan Euroopan ydineduista tasapainottaakseen neuvottelupöytää. Tällä hetkellä Venäjä on esittänyt vain omat maksimivaatimuksensa, kun taas toinen puoli ei ole vaatinut mitään. Aikaisemmassa elämässään asianajajana toiminut ja lukuisia sopimuksia neuvotellut Kallas huomauttaa, ettei sellainen asetelma voi johtaa hyvään ratkaisuun eikä neuvotteluja aloiteta niin.
Kysyttäessä mahdollisista Iranin vastaisista pakotteista Euroopassa tapahtuneiden kybervälikohtausten vuoksi Kallas kertoi kuulleensa vasta hetkeä aiemmin, että iskut on yhdistetty Iraniin. Koska tekijää ei aiemmin tiedetty varmuudella, asiaa ei vielä käsitelty, mutta ensi maanantaina kokoontuvassa ulkoasiainneuvostossa aiheesta on tilaisuus keskustella. Kallaksen mukaan Euroopassa tapahtuviin kybervälikohtauksiin on vastattava voimakkaasti, mikäli niiden tekijä pystytään osoittamaan.
Kiista Yhdysvaltain kanssa Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta ja välivaalien vaikutus
Toimittajat pyysivät Kallasta avaamaan myös EU:n ja Yhdysvaltain välistä kiistaa Kansainvälisestä rikostuomioistuimesta. Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio on tehnyt täysin selväksi haluavansa kirjallisen takuun siitä, etteivät tuomioistuimeen kuulumattomat maat – erityisesti Yhdysvallat – joudu sen tutkinnan kohteeksi. Yhdysvallat on uhannut asettaa pakotteita kuuden kuukauden kuluessa, ellei Rooman perussääntöä muuteta.
Kallas selvensi, ettei ICC toimi valtioita vastaan, vaan se kohdistaa toimensa yksilöihin, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta. Tuomioistuin on olemassa sellaisia tapauksia varten, joissa valtio itse ei aseta syytteeseen alueellaan tehtyjä rikoksia. Prosessissa on eri tasoja: ensisijainen vastuu syytteiden nostamisesta on aina sillä valtiolla, jossa rikos on tehty, ja ICC on vuorossa vasta viimeisenä keinona.
EU yrittääkin nyt osoittaa yhdysvaltalaisille kumppaneilleen, etteivät heidän valtioita koskevat huolensa perustu Rooman perussääntöön tai ICC:n sääntelyyn. Nykyisten geopoliittisten jännitteiden aikana, kun sotarikoksia tehdään maailmalla yhä enemmän, tarvitaan enemmän vastuullisuutta, ei vähemmän, ja siksi EU tukee Kansainvälistä rikostuomioistuinta.
Kysyttäessä siitä, onko EU valmis harkitsemaan estomekanismia (blocking statute) Yhdysvaltain pakotteita vastaan, Kallas vahvistaa sen olevan yksi pöydällä olevista vaihtoehdoista. Parhaillaan EU työstää vaihtoehtoisia ratkaisuja, ja aikaa on nyt hieman alle kuusi kuukautta varmistaa, että ICC pystyy jatkamaan toimintaansa ja tutkimaan rikoksia.
Lopuksi Kallas kommentoi Yhdysvaltain välivaalien tulosta ja sitä, tuoko uusi demokraattijohtoinen kongressi Euroopalle laajempia toimintamahdollisuuksia tai lisää tukea Ukrainalle. Kallaksen mukaan välivaalit osoittivat Yhdysvaltain kansan tahdon, ja vaalit tuovat aina mukanaan tuloksia myös politiikan muutoksina. Vielä on kuitenkin liian aikaista nähdä suoria vaikutuksia. EU on valmis työskentelemään minkä tahansa kongressin, senaatin tai hallinnon kanssa keskittyen yhteisiin asioihin, joissa voidaan saavuttaa suurin mahdollinen yhteisvaikutus. Historiallisesti EU ja Yhdysvallat ovat olleet erittäin tehokkaita silloin, kun ne ovat pitäneet kiinni samasta viestistä ja työskennelleet samaan suuntaan.
Uuden kongressin päätökset Ukrainan tuesta ovat Yhdysvaltain senaatin ja edustajainhuoneen omissa käsissä. EU kuitenkin toivoo näkevänsä Yhdysvaltain puolelta myös Venäjään kohdistuvaa painostusta. Tähän mennessä EU on toisaalta auttanut Ukrainaa ja toisaalta painostanut Venäjää. Jos Yhdysvallat lähtisi mukaan omilla pakotteillaan, vaikutus olisi huomattavasti suurempi, ja sen avulla myös tämä sota voitaisiin saada päätökseen, sillä Kallaksen sanoin:
"Sodat loppuvat silloin, kun hyökkääjiltä loppuvat rahat."
Ulkoministeri Rubion kanssa ei vielä tänään keskusteltu pakotteiden poikkeusluvista, sillä Ukrainaa koskevat varsinaiset keskustelut käydään huomenna.
Kirjoittaja: Aksu
Julkaisija: Hook Global
Päivämäärä: 12.11.2026
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti