Kiinan kommunistisen puolueen sisäisessä valtataistelussa ja poliittisessa suunnassa on havaittavissa merkittäviä, jopa historiallisia siirtoja. Tuoreimpien analyysien ja puoluekokouksesta tihkuneiden virallisten asiakirjojen valossa näyttää yhä vahvemmin siltä, että presidentti Xi Jinpingin tiukasti keskitetty yksinvalta kohtaa ennennäkemätöntä vastustusta, ja entisen johtajan Hu Jintaon poliittinen perintö on tekemässä paluuta. Asiantuntija ja kommentaattori Lei käsitteli "Lei's Real Talk" -lähetyksessään syvällisesti näitä tapahtumia, palattuaan tauolta, joka johtui hänen ikääntyvien vanhempiensa hoitamisesta.
Keskustelu Kiinan poliittisesta huipusta on viime vuosina pyörinyt lähes yksinomaan Xi Jinpingin, Wen Jiabaon ja muiden näkyvien hahmojen ympärillä. Yksi merkittävä hahmo on kuitenkin pysynyt poissa parrasvaloista: entinen puoluejohtaja Hu Jintao. Lokakuussa 2022 järjestetyssä 20. puoluekokouksessa koettiin modernin Kiinan poliittisen historian yksi poikkeuksellisimmista hetkistä, kun Hu Jintao talutettiin yllättäen ja vastentahtoisen oloisesti ulos salista suoraan Xi Jinpingin vierestä. Tämä tapahtui yli 2 000 puoluekokousedustajan ja kansainvälisen median kameroiden edessä, mikä käynnisti valtavan aallon spekulaatioita siitä, todistiko maailma suoraa valtataistelua Xin ja hänen edeltäjänsä välillä.
Nyt, neljä vuotta tuon dramaattisen tapahtuman jälkeen, poliittinen näytelmä on kaikkea muuta kuin ohi. Lokakuun 2022 jälkeen Hu Jintao on nähty julkisuudessa dokumentoidusti vain yhden kerran: joulukuussa 2022 edeltäjänsä Jiang Zeminin hautajaisissa eli jäähyväisseremoniassa. Tuolloin häntä avusti nuori mieskasvoinen turvamies, jonka on arvioitu olleen sama henkilö, joka saattoi hänet ulos puoluekokouksesta. Tämän jälkeen Hu Jintao on kadonnut julkisuudesta täysin, ilman puheita tai lausuntoja. Hu Jintao on aina ollut arvoituksellinen hahmo – häntä kuvaillaan Kauriin horoskooppimerkin tyypillisenä edustajana: matalan profiilin pitäjänä, kurinalaisena, varautuneena, kärsivällisenä, mutta huomattavan sinnikkäänä ja kunnianhimoisena. Hän pitää hallussaan myös Kiinan kommunistisen puolueen johtajien epävirallista ennätystä kuolinhuhujen selättämisessä: hänet on julistettu huhumyllyissä kuolleeksi ainakin kahdeksan kertaa, mutta hän on yhä elossa.
Vaikka vanhempi Hu pysyttelee näkymättömissä, kaksi häneen kytkeytyvää nuoremman polven poliitikkoa on noussut poliittiseen valokeilaan: hänen poikansa Hu Haifeng sekä hänen entinen poliittinen suojattinsa ja kerran seuraajakseen nimetty Hu Chunhua. Heidän julkiset esiintymisensä ja katoamisensa toimivat nykyään eräänlaisena poliittisena barometrinä. Aina kun jompikumpi ilmestyy yllättävään paikkaan, herää kysymys Hu Jintaon poliittisen vaikutusvallan paluusta. Katoamiset puolestaan ruokkivat välittömästi uusia huhuja.
Kesäkuussa 2025 poika Hu Haifeng ilmestyi Shanghaihin Kiinan arvostetuimpaan kuuluvaan Lujiazui-finanssifoorumiin. Hän seisoi rinnakkain Shanghain puoluesihteerin ja politbyroon jäsenen Chen Jiningin sekä Kiinan ylimpien finanssivirkamiesten kanssa juhlistamassa uuden kansallisen pääomamarkkinaorganisaation perustamista. Tilanne oli erikoinen, sillä Hu Haifeng toimi tuolloin suhteellisen matala-arvoisena varaministerinä siviiliasioiden ministeriössä. Siviiliasioilla ei ole mitään tekemistä pääomamarkkinoiden kanssa, mikä herätti kysymyksiä siitä, oliko hänen läsnäolonsa pelkkä poliittinen signaali. Seuraava varovainen merkki nähtiin syyskuussa 2025, kun Turkin Kiinan-suurlähettiläs vieraili Hu Haifengin toimistossa ja julkaisi tapaamisesta kuvan. Ulkomaisen suurlähettilään vierailu siviiliasioiden ministeriön alemman tason virkamiehen luona ei vaikuta tavanomaiselta diplomatialta, vaan se tulkittiin jälleen merkiksi Hu-perheen poliittisen aseman vahvistumisesta.
Toinen kiinnostuksen kohde, Hu Chunhua, on kokenut vieläkin tarkempaa syyniä. Vuoden 2025 aikana hänen lisääntynyt näkyvyytensä herätti ajatuksia poliittisen vaikutusvallan palautumisesta. Kuitenkin tammikuussa 2026, kenraali Zhang Youxian syrjäyttämisen jälkeen, seurasi äkillinen hiljaisuus, ja Hu Chunhua muuttui näkymättömäksi. Kun hän ei osallistunut Pitkän marssin merkittävään muistoseremoniaan vain päiviä ennen viidettä täysistuntoa, ihmiset alkoivat kantaa huolta hänen turvallisuudestaan. Viidennen täysistunnon päätösistunnossa hän kuitenkin näkyi CCTV:n kuvamateriaalissa eturivissä äärimmäisenä oikealla. Helpotus oli lyhytaikainen, sillä välittömästi nousi esiin uusia puheita siitä, että Hu Chunhua ja hänen perheenjäsenensä olisi pidätetty tutkintaa varten. Näille puheille ei saatu luotettavaa vahvistusta, ja tilanne rauhoittui jälleen eilen, kun uutistoimisto Xinhua julkaisi kuvan, jossa Hu Chunhua istui puheenjohtajistossa CPPCC-kokouksessa. Tämä esiintymisten ja katoamisten kierre pitää yllä jatkuvaa jännitettä.
Kaiken tämän taustalla tapahtuu jotain vieläkin merkittävämpää, joka kytkeytyy suoraan Hu Jintaoon: kommunistinen puolue on tuonut virallisiin asiakirjoihinsa takaisin poliittisen viitekehyksen ja hallintomallin, joka liitetään vahvasti Hu Jintaon aikakauteen. Viidennen täysistunnon päätteeksi 1. marraskuuta Xinhua julkaisi massiivisen, 17 000 sanaa pitkän päätöslauselman. Asiakirjan nimi on byrokraattisen uuvuttava: "Päätöslauselma tietyistä merkittävistä asioista, jotka koskevat puolueen täysimittaisen ja ankaran hallinnon jatkuvaa edistämistä". Sen sisään on kuitenkin haudattu kaksi erittäin huomionarvoista säännöstä.
Ensimmäinen näistä säännöksistä koskee puolueen "demokraattista sentralismia". Vaikka termi on perinteistä puoluejargonia, asiakirja painottaa poikkeuksellisen voimakkaasti kollektiivista johtajuutta. Se ei ainoastaan korosta sitä, vaan antaa tarkat säännöt siitä, kuinka johtajiston on tehtävä päätöksiä. Asiakirja vaatii puolueen johtoelimiä noudattamaan tarkasti päätöksenteon ja harkinnan sääntöjä ja menettelytapoja. Päätöksentekoa on ohjattava kolmen periaatteen mukaisesti: tieteellinen päätöksenteko, demokraattinen päätöksenteko ja lakiin perustuva päätöksenteko. Nämä kolme periaatetta olivat Hu Jintaon hallintofilosofian ja hänen "tieteellisen kehityskatsauksensa" ehdoton tunnusmerkki, jotka hän esitteli virallisesti 17. puoluekokouksessa ja toisti 18. puoluekokouksessa.
Kun Xi Jinping nousi valtaan, nämä kolme periaatetta katosivat kiinalaisesta mediasta ja julkisista asiakirjoista yli vuosikymmenen ajaksi, koska ne liitettiin niin vahvasti Hu Jintaoon. Toukokuussa 2025 Kansan päivälehti kuitenkin palautti nämä kolme periaatetta yllättäen etusivulleen. Tämä herätti huomiota jopa Japanissa, missä Nikkei Asia kummasteli yli kymmenen vuotta poissa olleen, Xi Jinpingiin liittymättömän poliittisen terminologian paluuta puolueen pää-äänenkannattajaan. Ajoitus oli erityisen kiinnostava, sillä juuri toukokuussa 2025 kiersivät voimakkaat huhut siitä, että Xi Jinping olisi pakotettu vetäytymään Luoyangiin suljettujen ovien taakse tekemään itsekritiikkiä, ja hänen kerrottiin olevan valtavan paineen alla astua syrjään. Vain kuukautta myöhemmin Peking ilmoitti uuden keskushallinnon päätöksenteko- ja koordinaatioelimen perustamisesta, johon kuului raporttien mukaan Hu Jintaon leiriin liitettyjä eläköityneitä ylempiä virkamiehiä, kuten Wang Yang. Tämän viitekehyksen paluu voi tarkoittaa valtavaa muutosta: Xi Jinpingin yhden miehen vallan purkamista ja Hu Jintaon aikaisen kollektiivisen johtajuuden palauttamista.
Toinen viidennessä täysistunnossa hyväksytty säännös on vielä suorasukaisempi. Se säätelee puolueorganisaation "ykkösmiehen" eli ylimmän johtajan (party secretary) valtuuksia. Asiakirjan kieli on poikkeuksellisen suoraa: puoluesihteerien on kuunneltava tarkasti eriäviä mielipiteitä, kunnioitettava vähemmistön näkemyksiä ja pidättäydyttävä tekemästä yksin sellaisia päätöksiä, jotka tulisi tehdä kollektiivisesti. Se kieltää eksplisiittisesti yhden miehen vallan ja varoittaa paternalistisesta johtamistyylistä. Kaikkein huomiota herättävin lause kuuluu: puolueorganisaatiot eivät saa vaatia, että virkamiehet kaikilla tasoilla ylläpitävät "ykkösmiehen" henkilökohtaista arvovaltaa. Vaikka asiakirjassa ei mainita nimeltä Xi Jinpingiä eikä se paperilla suoraan haasta hänen asemaansa puolueen ydinjohtajana, viesti on selvä. Xi Jinpingin järjestelmä on perustunut täysin hänen absoluuttiseen arvovaltaansa ja virkamiesten rutiininomaisiin poliittisen uskollisuuden osoituksiin nimenomaan hänelle. Kun puoluevirkailijat ympäri Kiinaa lukevat varoituksia yhden miehen vallasta, paternalistisesta johtajuudesta ja henkilökohtaisen uskollisuuden vaatimuksista, jokaiselle tulee mieleen yksinomaan Xi Jinping.
Tilanteesta tekee entistäkin hämmentävämmän se, että Kiinan virallisen median mukaan Xi Jinping toimi henkilökohtaisesti puheenjohtajana tässä päätöslauselmaa luonnostelleessa ryhmässä. Herää kysymys: asettaako Xi Jinping vapaaehtoisesti rajoituksia omalle vallankäytölleen ja omaksuu edeltäjänsä periaatteet, vai onko jokin toinen poliittinen voima pakottanut nämä muutokset läpi? Jos Xi on yhä täysin vallankahvassa, miksi hän valvoisi asiakirjaa, joka on täysin ristiriidassa hänen oman johtamistyylinsä kanssa ja nostaa esiin hänen poliittisen kilpailijansa perinnön? Valtionmedian mukaan luonnosteluprosessiin sisältyi myös konsultaatioita eläköityneiden puoluejohtajien kanssa, mutta sitä ei kerrottu, oliko Hu Jintao heidän joukossaan.
Tähän ristiriitaan on kaksi todennäköistä selitystä. Ensimmäinen on se, että Xi Jinping reagoi puoluejohdon sisäiseen paineeseen ja asiakirja heijastelee suljettujen ovien takana tehtyjä poliittisia kompromisseja. Toisin sanoen Xi on saattanut johtaa ryhmää, mutta hänellä ei ollut täyttä vapautta sanella sen sisältöä. Toinen, vielä merkittävämpi vaihtoehto on se, että puolue valmistautuu aikaan Xi Jinpingin jälkeen, rakentaen perustaa vähemmän henkilöityneelle johtamisrakenteelle. Vaikka jotkut arvelevat säännösten olevan suunnattu vain paikallistason johtajien kurittamiseen, tämä ei selitä sitä, miksi Xi Jinping olisi joutunut turvautumaan juuri Hu Jintaon poliittiseen viitekehykseen saavuttaakseen tämän tavoitteen. Se ei sovi Xin tyyliin.
Päätöslauselma sisältää myös tarkat säännöt "ykkösmiesten" valvonnasta. Asiakirja vahvistaa Kiinan mahtavan korruptionvastaisen koneiston, eli kurinpitotarkastuskomission (CCDI) ja kansallisen valvontakomission, roolia. Nämä elimet valvovat nykyään virkamiehiä koko näiden uran ajan, ja uusi säännös vaatii virkamiesten ja näiden perheiden henkilökohtaisen varallisuuden ja liiketoimien entistä tarkempaa syyniä. Erityisen huomionarvoista on vaatimus siitä, että puolueen ja valtion johtajien on saatava organisaation ennakkohyväksyntä ennen henkilökohtaisten teosten julkaisemista. Xi Jinping on julkaissut omissa nimissään vuoden 2024 alkuun mennessä peräti 140 kirjaa (vertailun vuoksi Mao Zedong julkaisi 22 kirjaa), ja hänen kerrotaan keränneen teoksillaan satojen miljoonien juanien edestä tekijänoikeustuloja, sillä puolueorganisaatiot on velvoitettu ostamaan niitä. Rajoitus henkilökohtaisten teosten julkaisulle osoittaa siis suoraan häneen.
Kurinpitotarkastajien valta ulottuu nyt myös suoraan henkilövalintoihin. Kun virkamiestä harkitaan ylennettäväksi, on hänen nuhteettomuusarvioinnissaan oltava sekä puoluesihteerin että kurinpitotarkastajan yhteinen allekirjoitus. Lisäksi paikallisten kurinpitotarkastajien on raportoitava säännöllisesti, vähintään puolen vuoden välein, ylöspäin siitä, kuinka paikalliset johtoelimet ja erityisesti "ykkösmies" käyttävät valtaansa. Myös puolueen kirjoittamaton sääntö siitä, ettei rangaistuksia uloteta politbyroon pysyvän komitean seitsemään jäseneen, näyttää olevan murtumassa viidennen täysistunnon päätösten myötä. Kysymys siitä, kuka kurinpitokomissiota (CCDI) nykyään todella ohjaa, on avoin. Viime kuukausien aikana virastaan poistettujen joukossa suurin ryhmä ovat olleet nimenomaan Xi Jinpingin liittolaiset. Tämä viittaa vahvasti siihen, ettei Xi itse hallitse komissiota, sillä muuten hänen omat lojalistinsa eivät olisi joutuneet sen uhreiksi. Ainoa elossa oleva henkilö, jolla on riittävästi arvovaltaa ja poliittista perintöä haastaa Xi, on Hu Jintao.
Täysistunnosta julkaistujen asiakirjojen välillä on myös merkittävä ero. Niin sanottu "2442-slogan" (kaksi vakiinnuttamista, neljä tietoisuutta, neljä luottamusta ja kaksi ylläpitämistä) on pitkään ollut Xi Jinpingin auktoriteetin tärkein mittari. Täysistunnon kommunikeassa – eli lehdistötiedotteen kaltaisessa lausunnossa, joka heijastelee nelipäiväisen suljetun kokouksen todellista lopputulosta ja ilmapiiriä – tämä "2442"-muotoilu sekä vaatimus armeijan ja kansan ryhmittymisestä Xin johtajuuden taakse oli jätetty kokonaan pois. Kuitenkin itse päätöslauselmassa, jonka Xin johtama ryhmä luonnosteli jo ennen täysistuntoa, tämä iskulauserykelmä oli yhä mukana. Tämä asiakirjojen välinen ero paljastaa, että Xin etukäteen valmistelema teksti joutui kokouksessa todellisuustarkastukseen, ja itse kokouksen lopputulemaa heijastava kommunikea hylkäsi Xin henkilöpalvontaan viittaavan retoriikan.
Lähetyksen lopussa Lei vastasi yleisön kysymyksiin. Kysymykseen siitä, miksi Hu Chunhuaa ei ole suoraan ylennetty virallisesti korkeaan asemaan, Lei pohti, että hänen nostamisensa politbyroohon olisi avoin ilmoitus siitä, että Xi Jinpingin päivät ovat luetut, mihin osapuolet eivät välttämättä ole vielä valmiita. Toinen esiin nostettu tekijä oli se, että Hu Chunhua on tiettävästi asettanut mahdollisen valtaannousunsa ehdoksi sen, että Li Keqiangin kuolema sekä kenraalien Zhang Youxian ja Liu Zhenlin pidätykset tutkitaan perusteellisesti. Puoluejohto tietää tarkalleen, mikä on mennyt vikaan, mutta asioiden korjaaminen tai koko hallinnon uudistaminen vaatisi todellista rohkeutta, jota monilta johtajilta puuttuu.
Yleisö kysyi myös valmistautumisesta poikkeusoloihin useiden hallitusten ohjeistaessa kansalaisiaan keräämään kotivaraa. Lei painotti omassa vastauksessaan, että tekoälyn ja muiden teknologisten uhkien sijaan hänen suurin pelkonsa liittyy sähköverkkojen haurauteen ja internetin pimenemiseen. Ilman sähköä ei ole tekoälyä, ja yhteiskunnan olisi varauduttava aitoihin selviytymistaitoihin: jopa tavallinen purkinavaaja voi olla hyödytön, jos se toimii vain sähköllä. Hän korosti käteisen rahan, ruoan kasvattamisen, paikallisen vaihtotalouden sekä perheen ja uskon kaltaisten henkisten ankkurien merkitystä vaikeina aikoina. Lopuksi sivuttiin lyhyesti myös kiinalaisen tennistähti Peng Shuain tapausta, joka on pysynyt poissa julkisuudesta sen jälkeen, kun hän paljasti suhteensa eläköityneeseen politbyroon pysyvän komitean jäseneen Zhang Gaoliin.
Neljä vuotta sitten Hu Jintao talutettiin ulos 20. puoluekokouksesta koko maailman silmien edessä. Nyt, kun Kiinan kommunistinen puolue lähestyy 21. puoluekokoustaan vuonna 2027, Hu Jintaon hallintoperiaatteet tekevät vahvaa paluuta samalla kun Xi Jinpingin yksinvalta kohtaa rajoituksia. Kysymys kuuluukin, voivatko osat vaihtua seuraavassa puoluekokouksessa.
Kirjoittaja Aksu
Lähde: YouTube, Lei's Real Talk
Päivämäärä: 5. marraskuuta 2026
Operaatiokeskus/Aksu

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti