18 marraskuuta 2026

Yhdysvalloilla suurin sotilasryhmitys Persianlahdella sitten Irakin sodan – suurvaltojen huippukokous, Iranin ydindoktriini, Israelin hallituskriisi ja metallisota maailmanpolitiikan polttopisteessä

 

Yhdysvaltojen kolmas lentotukialus USS Theodore Roosevelt on saapunut Lähi-itään osana suurinta amerikkalaista sotilasryhmitystä alueella sitten Irakin sodan samalla, kun suurvallat valmistautuvat Kiinassa järjestettävään huippukokoukseen. AI Kuva/Grok Image

Lähi-idän sotilaallinen jännite on kohonnut korkeimmalle tasolleen vuosikymmeniin samanaikaisesti, kun Yhdysvallat on keskittänyt Persianlahdelle ja Lähi-itään suurimman sotilaallisen voimansa sitten Irakin sodan.
Kolmannen yhdysvaltalaisen lentotukialuksen, USS Theodore Rooseveltin, saapuminen Yhdysvaltojen keskisen sotatoimialueen päämajan (CENTCOM) operaatioalueelle on kiihdyttänyt arvioita välittömästä sotilaallisesta toiminnasta juuri ennen Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin, Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Kiinan presidentin Xi Jinpingin historiallista huippukokousta Kiinassa.

Samaan aikaan Teheran on ilmoittanut kieltävänsä kansainvälisten asetarkastajien pääsyn ydinlaitoksiinsa sotatilan vallitessa, ja Iranin parlamentissa vaaditaan maan puolustus- ja ydindoktriinin muuttamista ydinaseen hankkimiseksi. Alueellista kuohuntaa täydentävät Israelin syvenevä poliittinen umpikuja pääministeri Benjamin Netanjahun ja oppositiojohtaja Gadi Eisenkotin välillä, Iranin vallankumoustuomioistuimen 22-vuotiaalle ympäristöaktivistille langettama kuolemantuomio sekä tekoälyn laajenemisesta syntynyt suurvaltojen välinen kamppailu harvinaisista metalleista ja energiasta.

Kolme lentotukialusta CENTCOMin alueella ja suurvaltojen "uusi Jalta" Kiinassa

USS Theodore Rooseveltin tukialusryhmän saapuminen Lähi-itään on nostanut Yhdysvaltojen lentotukialusten määrän CENTCOMin toiminta-alueella kolmeen. Alus liittyi alueella jo olevien USS George Washingtonin ja USS George H.W. Bushin seuraan, minkä myötä alueella operoi samanaikaisesti kolme täyttä lentotukialusten taisteluryhmää.

Näiden kolmen lentotukialuksen rinnalla alueelle on sijoitettu 12 hävittäjäalusta, kaksi risteilijää sekä yksi rannikkotaistelualus. Lisäksi Yhdysvallat on lähettänyt Iranin lähialueille lisää merijalkaväen joukkoja ja ilmakalustoa. Alun perin USS Theodore Rooseveltin oli määrä korvata toinen alueella olleista lentotukialuksista, mutta kaikki kolme tukialusta ovat jääneet alueelle samanaikaisesti.

Toimittaja Maryam Rahmatin mukaan uudet sotilasiskut Iranin islamilaista tasavaltaa vastaan ovat edelleen vahvana vaihtoehtona presidentti Donald Trumpin pöydällä. Vaikka lopullista hyökkäyskäskyä tai aikataulua ei ole julkistettu, asiantuntijat muistuttavat, ettei Yhdysvallat tiedota sotilasoperaatioistaan etukäteen julkisuudessa.

Massiivisen sotilasryhmityksen rinnalla maailman katseet ovat kääntyneet Donald Trumpin Aasian-matkaan. Trumpin on määrä tavata torstaina Kiinassa maan johtaja Xi Jinping sekä Venäjän presidentti Vladimir Putin. Monet tarkkailijat ovat verranneet kolmen suurvallan johtajan kohtaamista toisen maailmansodan loppuvaiheessa järjestettyyn kohtalokkaaseen Jaltan konferenssiin, sillä Iranin islamilaisen tasavallan tulevaisuus ja sota Iranin kanssa ovat tapaamisen asialistalla.

Ennen lähtöään Washingtonista Trump väisti tarkemmat kysymykset Irania koskevista keskusteluistaan ja tyytyi lyhyeen kommenttiin. Kun häneltä kysyttiin suoraan, aikooko hän pyytää Kiinaa lopettamaan öljyn ostamisen Iranilta, Trump vastasi:

– Katsokaahan, se mitä minun täytyy häneltä kysyä, minä kysyn häneltä, mutta en voi kertoa sitä sinulle.

Maryam Rahmatin mukaan Trump on jo aiemmin esittänyt Xi Jinpingille pyynnön Iranin öljynostojen lopettamisesta, ja hän tulee todennäköisesti toistamaan vaatimuksen matkansa aikana supistaakseen Teheranin öljyvientiä entisestään. Kiinalla ja Venäjällä on erittäin läheiset poliittiset ja taloudelliset suhteet Teheraniin, ja kolmen johtajan on määrä käsitellä huippukokouksessa alueellisia jännitteitä, sotaa islamilaisen tasavallan kanssa, Iranin ydinohjelmaa sekä maan korkeasti rikastetun uraanin varastoja.

Sotilaallisen ja taloudellisen paineen keskellä myös alueelliset välittäjämaat jatkavat ponnistelujaan. Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi on tavannut välittäjiä Pakistanin pääkaupungissa Islamabadissa taloudellisen yhteistyöjärjestön (ECO) kokouksen yhteydessä. Araghchi neuvotteli Pakistanin ulkoministerin Ishaq Darin kanssa, joka vakuutti pyrkivänsä edelleen lieventämään Washingtonin ja Teheranin välisiä jännitteitä. Araghchi itse ilmoitti, että islamilainen tasavalta odottaa parhaillaan Yhdysvaltojen vastausta Teheranin esittämiin uusiin ehdotuksiin.

Pakistanista Araghchin on määrä matkustaa seuraavana päivänä Omaniin tapaamaan maan ulkoministeriä. Oman on toiminut viime kuukausina aktiivisena välittäjänä, mutta samalla kuilu ja näkemyserot Yhdysvaltojen ja Iranin vaatimusten välillä kasvavat päivä päivältä.

Teheran estää asetarkastukset ja uhkaa ydinaseella – ohjusten kantama nostettu 4 000 kilometriin

Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) hallintoneuvoston kokouksen kynnyksellä Iranin islamilainen tasavalta on lähettänyt IAEA:n pääjohtajalle Rafael Grossille virallisen kirjeen, jossa Teheran ilmoittaa, ettei se salli ydinlaitostensa tarkastuksia niin kauan kuin alueella vallitsee sotatila. IAEA on puolestaan todennut, ettei sillä ole nykyisellään mahdollisuutta todentaa Iranin ydinlaitosten rikastamisohjelmia.

Samanaikaisesti yli 80 Iranin parlamentin edustajaa on lähettänyt maan ylimmälle kansalliselle turvallisuusneuvostolle kirjeen, jossa vaaditaan Iranin puolustus- ja ydindoktriinin muuttamista. Kansanedustaja Hosseinali Akhlaghi Amiri ilmoitti aloitteesta ja totesi, että vaikka lopullinen päätös asiassa kuuluu Mojtaba Khameneille, islamilaisen tasavallan etäisyys ydinaseen saavuttamiseen on enää vain yksi ainoa ydinkoe.

Washingtonissa toimivan Foundation for Defense of Democracies (FDD) -ajatushautomon Iran-ohjelman vanhempi johtaja Behnam Ben Taleblu arvioi programu-haastattelussa, etteivät Iranin johdon puheet ydinaseesta synny tyhjiöstä. Islamilaisen tasavallan edustajat ovat pitäneet vastaavia puheita esillä jo yli kolmen vuoden ajan tiedotusvälineissä, podcasteissa, sosiaalisessa mediassa, parlamentin julkisissa istunnoissa, mielenosoitusmarsseissa sekä sotaharjoitusten yhteydessä.

Taleblun mukaan 12 päivän sodan ja 40 päivän sodan jälkeen nämä vaatimukset ovat voimistuneet entisestään. Syynä on se, että islamilainen tasavalta on ymmärtänyt menettäneensä sen ydinkynnysvaltion etulyöntiaseman, joka sillä oli ennen lokakuun 7. päivän terrori-iskuja. Vanhat uhkaukset eivät enää tehoa, ja lisäksi 12 päivän sodan jälkeen – sen jälkeen kun IAEA, kansainvälinen yhteisö, P5+1-maat, Yhdysvallat, Israel ja naapurimaat olivat 20 vuoden ajan vastustaneet Iranin uraaninrikastusta – islamilainen tasavalta ei tällä hetkellä käytännössä rikasta uraania omalla maaperällään kyseisissä laitoksissa. Tämän vuoksi Teheran etsii uutta strategista uhkaa ja vipuvartta kohdatakseen poliittiset vastustajansa, naapurimaat, IAEA:n ja Yhdysvallat.

Vielä merkittävämpi muutos on tapahtunut Iranin ohjusohjelmassa. Silloin kun vanhempi Khamenei (isä-Khamenei) oli vielä elossa, hallinto piti ohjustensa enimmäiskantaman keskipitkällä tasolla eli noin 2 000 kilometrissä. Sen sijaan 40 päivän sodan aikana nähtiin käänne, kun Iran laukaisi kerran kaksi 4 000 kilometrin kantaman ohjusta kohti Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa Diego Garciassa.

Samaan aikaan Iranin viranomaiset ja sotilasjohtajat uhkailevat tiedotusvälineissä toistuvasti Eurooppaa, ja nuorempi Khamenei – Mojtaba Khamenei – puhuu rajattomasta ja alueen ulkopuolelle ulottuvasta sodasta. Taleblun mukaan ohjus- ja ydinuhkan yhdistelmä osoittaa, että islamilaisen tasavallan todellinen sotilaallinen suorituskyky on heikentynyt, mutta sen tahto ja röyhkeys ovat kasvaneet.

Kiinassa järjestettävän Trumpin, Putinin ja Xin huippukokouksen osalta Taleblu muistuttaa toisen maailmansodan aikaisesta Teheranin konferenssista, jossa liittoutuneiden miehittämän Iranin oma rooli jäi sivuosaan. Hänen mukaansa Pekingin tapaaminen määrittää enemmän uutta maailmanjärjestystä kuin ratkaisee Iranin kysymyksen. Yhdysvallat on osoittanut pystyvänsä irrottamaan alueelliset kysymykset Venäjän ja Kiinan otteesta, ja todellinen mittari maksimipaineen, merisaarron sekä ilma- ja maarajojen sulkemisen onnistumiselle löytyy Yhdysvaltojen suhteista Persianlahden maihin, Irakiin, Pakistaniin, Turkkiin, Kaukasukseen ja Keski-Aasiaan.

Miksi Persianlahden maat pyysivät Trumpia lykkäämään iskuja?

Muutama päivä ennen Aasian-matkaansa presidentti Donald Trump kertoi, että yksi syy islamilaisen tasavallan vastaisten iskujen lykkäämiseen oli Persianlahden maiden esittämä pyyntö: Bahrain, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Saudi-Arabia ja Kuwait olivat kaikki pyytäneet Washingtonia pidättäytymään iskuista toistaiseksi, vaikka Iran on jo hyökännyt Bahrainiin ja alueen taloustilanne heikkenee.

Behnam Ben Taleblun mukaan Persianlahden maiden varovaisuus kumpuaa viimeisten 15–20 vuoden kokemuksista Yhdysvaltojen alueellisesta strategiasta. Epäluottamusta ovat ruokkineet:

  • Irakin sisäpolitiikan hoitaminen Saddam Husseinin kaatumisen jälkeen.

  • Salaiset neuvottelut, jotka johtivat vuoden 2015 JCPOA-ydinsopimukseen.

  • Jemenin huthien vastaisen sodan hallinta erityisesti demokraattipresidenttien Barack Obaman ja Joe Bidenin hallintokausilla.

  • Syyrian kriisi ja sisällissota sekä Venäjän ja islamilaisen tasavallan sotilaallinen väliintulo Syyriassa.

Nämä tapahtumat ovat näyttäytyneet Yhdysvaltojen perinteisille alueellisille liittolaisille amerikkalaisen poliittisen tahdon puutteena ja välinpitämättömyytenä kumppanimaiden turvallisuustarpeita kohtaan. Koska islamilainen tasavalta on pystynyt luomaan tavanomaisen pelotteen lennokki- ja ohjusiskuillaan, Persianlahden maat eivät tällä hetkellä luota kumpaankaan osapuoleen, vaan pyrkivät tasapainoilemaan ja voittamaan aikaa jälleenrakentaakseen sen, minkä ne menettivät 40 päivän sodan aikana ja sen jälkeen.

Shahed-lennokkien torjunta, Kuwaitin tukikohtaisku ja ukrainalaisten asiantuntijoiden rooli

Yhdysvaltojen puolustusministeriö Pentagon joutui kritiikin kohteeksi tuoreessa selvityksessä, jossa tarkasteltiin 12 amerikkalaisen upseerin asiakirjoja. Selvityksen mukaan Pentagon sivuutti ennen sodan alkamista islamilaisen tasavallan kanssa amerikkalaisten upseerien varoitukset siitä, että Yhdysvaltojen olisi välttämätöntä hyödyntää Ukrainan teknologiaa iranilaisten Shahed-lennokkien torjumiseksi.

Upseerien mukaan ukrainalaisella teknologialla olisi voitu estää amerikkalaisten sotilaiden kuolema. Yhden Shahed-lennokin osuma Kuwaitissa johti lopulta kuuden amerikkalaisen sotilaan kuolemaan, ja lisäksi halpojen lennokkien torjuminen kulutti suuren osan Yhdysvaltojen Patriot-ilmatorjuntaohjusten varastoista.

Lähi-idän ja sotilasasioiden asiantuntija Hooshang Hassan-Yari kehottaa kuitenkin tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena. Jos huomioidaan näiden kahden sodan pituus sekä se, ettei islamilainen tasavalta ole lainkaan pidättäytynyt ohjus- ja lennokki-iskuista Yhdysvaltojen tukikohtiin, amerikkalaisten kaatuneiden määrä on ollut äärimmäisen pieni verrattuna aiempiin sotiin, vaikka jokaisen yksittäisenkin sotilaan menetys on Yhdysvalloille raskas.

Hassan-Yarin mukaan Yhdysvallat on onnistunut lennokkien havaitsemisessa, tunnistamisessa, torjunnassa ja tuhoamisessa kokonaisuutena hyvin, mistä osoituksena oli myös tuorein Bahrainiin kohdistunut hyökkäys, jossa Iranin lennokit torjuttiin ja tuhottiin. Lisäksi Yhdysvaltojen ja Ukrainan välillä on nykyisin erittäin tiivis yhteistyö ukrainalaisvalmisteisten torjuntalennokkien käytössä:

  • Käytettävissä olevien tietojen mukaan Lähi-idässä – mukaan lukien Kuwaitissa ja Jordaniassa – toimii parhaillaan noin 228 ukrainalaista operaattoria ja teknikkoa.

  • Näiden ukrainalaisten asiantuntijoiden tehtävänä on yksinomaan lennokkien torjuminen torjuntalennokeilla, eivätkä he osallistu ohjustorjuntaan.

  • Järjestely on taloudellisesti keskeinen, sillä perinteisten torjuntaohjusten käyttäminen halpoja Shahed-lennokkeja vastaan on Yhdysvalloille ja alueen maille erittäin kallista.

Kysymykseen siitä, miksi edes maantieteellisesti rajattuja yhdysvaltalaisia tukikohtia, kuten Kuwaitin tukikohtia tai Qatarin Al Udeidia, ei ole pystytty suojaamaan aukottomasti, Hassan-Yari vastaa, ettei nykymaailmassa ole olemassa sataprosenttisen tiivistä ilmapuolustusteknologiaa. Islamilainen tasavalta käyttää kaiken maanalaisiin tukikohtiinsa ja varastoihinsa piilottamansa kaluston, jolloin yksittäiset lennokit tai ohjukset voivat päästä puolustuksen läpi.

Hassan-Yari painottaa kuitenkin eroa todellisten vaikutusten ja vallankumouskaartin ilmoitusten välillä: kun vallankumouskaarti hyökkäsi muutama yö sitten Bahrainiin Yhdysvaltojen 5. laivaston esikuntaan ja ilmoitti ottaneensa tähtäimeensä Yhdysvaltojen kehittyneen ilmapuolustuksen, sotilaallisesti merkityksellistä ei ole pelkkä kohteen ottaminen tähtäimeen, vaan se, saavutetaanko iskulla todellista tulosta.

Israelin poliittinen umpikuja: Netanjahun kolme peliliikettä ja salattu Mossad-matka

Israelissa poliittinen kriisi syvenee samalla, kun pääministeri Benjamin Netanjahu yrittää muodostaa kansallisen yhtenäisyyden hallituksen opposition kanssa. Vain neljä päivää Netanjahun ja Yashar-puolueen oppositiojohtaja Gadi Eisenkotin tapaamisen jälkeen Avigdor Lieberman ja Yair Golan vaativat Eisenkotia torjumaan Netanjahun tarjouksen. Lieberman kutsui ehdotusta poliittiseksi ansaksi ja painotti Netanjahun valtakauden päättämisen välttämättömyyttä, ja myös Eisenkot on todennut, ettei Netanjahun pidä pysyä vallassa enää minuuttiakaan.

Samanaikaisesti Knessetissä Yisrael Beiteinu -puolueen johtaja ja entinen puolustusministeri Avigdor Lieberman on valittu väliaikaisen ulko- ja turvallisuusasiain valiokunnan puheenjohtajaksi, ja Knessetin on määrä äänestää seuraavana päivänä parlamentin uudesta puhemiehestä. Eisenkotin johtama muutosrintama on ottanut väliaikaisesti haltuunsa kolme valiokuntaa, mukaan lukien parlamentin järjestelyvaliokunnan sekä ulko- ja turvallisuusasiain valiokunnan. Lieberman on luvannut kutsua turvallisuus- ja sotilasjohdon valiokunnan kuultavaksi sekä ottaa käsittelyyn reserviläisten tilanteen ja asevelvollisuuslain.

Jerusalemissa toimiva Lähi-idän asiantuntija Menashe Amir arvioi, että Netanjahu, Likud-puolue ja äärioikeistopuolueet pelkäävät vallan menettämistä ja Netanjahu on turvautunut kolmeen poliittiseen peliliikkeeseen:

  1. Vaalituloksen kyseenalaistaminen: Likud-puolueen piirissä toimivat tahot suunnittelevat virallisen vaalituloksen riitauttamista, uudelleentarkastelun vaatimista ja syytösten esittämistä vaalivilpistä Donald Trumpin toimintamallia muistuttavalla tavalla.

  2. Hyökkäys arabipuolueita vastaan: Koska Eisenkotin leirillä ei ole 61 paikan enemmistöä Knessetissä, sen on tukeuduttava joko ääriortodoksisiin uskonnollisiin puolueisiin tai arabipuolueisiin. Netanjahun leiri on syyttänyt arabipuolueita vaalivilpistä ja kytköksistä Muslimiveljeskuntaan sekä varoittanut, että niiden pääsy hallitukseen vaarantaisi vakavasti Israelin turvallisuuden – syytös, jonka muut osapuolet torjuvat.

  3. Pelon lietsominen Iranin hyökkäyksellä: Ennen vaaleja ja vaalipäivänä Netanjahu pyrki luomaan pelon ilmapiirin siitä, että Iranin islamilainen hallinto hyökkäisi Israeliin, vaikka sotilasasiantuntijat totesivat, ettei Iranin hyökkäysaikeista ollut tuolloin mitään merkkejä. Lieberman aikookin vaatia armeijan komentajilta valiokunnassa selvityksen näistä uhka-arvioista.

Amirin mukaan Netanjahun käsitys kansallisen yhtenäisyyden hallituksesta perustuu siihen, että hän suurimman puolueen johtajana säilyttää pääministerin salkun ja muut puolueet liittyvät hänen hallitukseensa, kun taas Eisenkot edellyttää tasavertaista vallanjakoa.

Epäluuloa leirien välillä on syventänyt entisestään se, että Eisenkotin lähipiirin mukaan lakisääteisessä tapaamisessa, jossa Netanjahun velvollisuutena oli antaa Eisenkotille kattava selonteko maan sotilaallisesta ja turvallisuustilanteesta, Netanjahu jätti kokonaan kertomatta, että tiedustelupalvelu Mossadin uusi johtaja Roman Gofman on Yhdysvalloissa ja mitä neuvotteluja hän siellä käy.

Kuusi paikkaa hallussaan pitävän Naftali Bennettin osalta Amir arvioi, että Bennett todennäköisesti odottaa Eisenkotin hallitustunnustelujen epäonnistumista tarjotakseen sen jälkeen Netanjahulle hallitusyhteistyötä ehdolla, että pääministerikausi jaetaan heidän keskenään. Eisenkotilla on kuitenkin vahva mahdollisuus muodostaa hallitus ilman arabipuolueita, mikäli hän pääsee sopimukseen ääriortodoksisten puolueiden kanssa. Lieberman on jo ilmoittanut olevansa valmis kompromissiin ääriortodoksien kanssa asevelvollisuuskysymyksessä, ja ääriortodoksien siirtyminen Eisenkotin taakse on skenaario, jota Netanjahun hallitus pelkää kaikkein eniten.

22-vuotias ympäristöaktivisti Homayoun Shabankareh tuomittiin kuolemaan Karajissa

Iranissa Karajin vallankumoustuomioistuimen toinen jaosto on tuominnut 22-vuotiaan ympäristö- ja eläinoikeusaktivistin Homayoun Shabankarehin kuolemaan vakoilusyytteellä. Tuomari antoi kuolemantuomion kidutuksen alla pakotettujen tunnustusten, mielenosoitusvideoiden tiedotusvälineille lähettämisen sekä sosiaalisessa mediassa toimimisen perusteella.

Torontosta tilannetta kommentoinut ympäristöaktivisti Saeed Vafa kertoo, että vallankumouskaartin tiedustelupalvelu pidätti Homayounin toukokuussa (ordibehesht-kuussa), minkä jälkeen häntä pidettiin noin 135 päivää eristyssellissä äärimmäisen ankarissa olosuhteissa. Eristyksen aikana Homayoun oli kahdesti syömälakossa – ensin viisi päivää ja myöhemmin 18 päivää – sekä yritti itsemurhaa.

Ankaran painostuksen ja kidutuksen alaisena hänet pakotettiin tunnustamaan tekoja, joihin hän ei ole koskaan syyllistynyt. Viranomaiset rakensivat häntä vastaan tekaistun syytteen muun muassa siitä, että hän olisi matkustanut Etelä-Iraniin 12 päivän sodan aikana, vaikka hän ei koskaan käynyt etelässä sodan aikana. Hänen sukunsa on kotoisin Ahvazista ja Bushehrista, ja hän oli vieraillut sukulaistensa luona ennen sotaa, mutta viranomaiset käyttivät tätä tekosyynä luodakseen vakoilusyytteen luonnon siivoamiseen ja eläinten auttamiseen omistautunutta nuorta miestä vastaan.

Huoli teloituksen täytäntöönpanosta on välitön kahdesta syystä:

  • Kuolemantuomion Karajin vallankumoustuomioistuimessa antoi tuomari Sabzevarinejad – täsmälleen sama tuomari, joka antoi kuolemantuomiot Reza Zanganehille ja kahdelle muulle vangille, jotka teloitettiin vain muutama päivä sitten Karajissa.

  • Homayounin muutoksenhaku on lähetetty Iranin korkeimman oikeuden 39. jaostolle, joka on sama jaosto, joka vahvisti aiemmin muun muassa Mohammad Ghobadloun ja Mojahed Kourkourin kuolemantuomiot.

Vafan mukaan Homayounilla oli kuukausien ajan vain järjestelmän määräämä puolustusasianajaja, ja hänen perheensä palkkaamat asianajajat pääsivät mukaan juttuun ja näkemään syytekirjelmän vasta viikkoa ennen oikeudenkäyntiä. Aktivistit vetoavat nyt kansainväliseen yhteisöön tuomion kumoamiseksi: tapauksesta on toimitettu kirje Yhdistyneiden kansakuntien (YK) erityisraportoijalle Mai Satolle, ja kaksi eurooppalaista edustajaa – yksi Ranskasta ja yksi Saksasta – on ottanut Homayounin poliittiseen suojelukseensa hänen poliittisina kummeinaan.

Tekoälyn laajeneminen synnytti suurvaltakamppailun harvinaisista metalleista ja energiasta

Sotilaallisten konfliktien rinnalla maailmanpolitiikan uudeksi taistelukentäksi on noussut raaka-aineiden ja energian saatavuus. Tuoreen erikoisraportin mukaan tulevaisuuden sota erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä käydään öljyn ja fossiilisten polttoaineiden sijaan metallikaivosten hallinnasta, sillä tekoälyn laajeneminen ja datakeskukset ovat täysin riippuvaisia kuparista, alumiinista sekä harvinaisista metalleista, kuten galliumista ja germaniumista.

Jokainen tekoälydatakeskus ja siinä käytettävät mikrosirut kuluttavat 60–75 tonnia metalleja. Samalla yksittäinen tekoälydatakeskus kuluttaa sähköä lähes 100 megawattia tunnissa, kun tavanomaisen datakeskuksen kulutus on vain 10 megawattia.

Kanadan Reginassa työskentelevä tiede- ja teknologiatoimittaja Mehdi Saremifar arvioi, että tekoäly on törmäämässä vakaviin fyysisiin ja lainsäädännöllisiin rajoitteisiin, joita käsitellään jo Yhdysvaltojen kongressissa ja kauppaministeriössä:

  1. Gallium, germanium ja mikrosirujen saarto: Tehokkaat tekoälysirut vaativat galliumia ja germaniumia, joiden pääasialliset kaivokset sijaitsevat Kiinassa, kun taas huippusirujen valmistusteknologia on Yhdysvaltojen hallussa. Äskettäin Yhdysvaltojen kauppaministeriö hyväksyi Nvidian tapauksen jälkeen uuden rajoituksen: sen lisäksi, ettei siruja saa viedä Kiinaan, kiinalaiset asiakkaat eivät saa käyttää niitä edes etäyhteydellä. Aiemmin välittäjäyritys oli asentanut Nvidian palvelimia Singaporeen, jolloin sirut eivät siirtyneet fyysisesti Kiinaan, vaan kiinalaiset asiakkaat käyttivät niitä etänä. Nyt tämäkin väylä on suljettu, minkä seurauksena Kiina on vastannut rajoittamalla harvinaisten metallien vientiä Yhdysvaltoihin.

  2. Kupari, alumiini ja sähköverkot: Sähkön siirtäminen datakeskuksiin vaatii kolme tai neljä kertaa enemmän kuparia ja alumiinia kuin mitä käytetään itse datakeskusten sisällä, mikä tekee kuparista kriittisen pullonkaulan.

  3. Erikoisteräs ja muuntajat: Sähkömuuntajissa tarvitaan erikoisvalmisteisia rautasydämiä ja terässeoksia, joissa rautaan yhdistetään jaksollisen järjestelmän ensimmäisen ja toisen sarakkeen metalleja voimakkaiden magneettien luomiseksi.

Saremifarin mukaan nykyisellä energiainfrastruktuurilla ja fossiilisilla polttoaineilla Elon Muskin kuvailemaa yltäkylläisyyden maailmaa, jossa kaikki elävät miljonäärien tavoin, voidaan tekohengittää korkeintaan noin kymmenen vuoden ajan. Jotta energiaongelma voidaan ratkaista, valtava osa tekoälyyn suunnatusta investointipääomasta on ohjattava ydinfuusion kehittämiseen.

Vaikka ihmiskunta saavutti ydinfission teknologian ja alkoi tuottaa sillä sähköä 70–80 vuotta sitten ja räjäytti vetypommin vain viisi vuotta myöhemmin, ydinfuusiota ei ole vieläkään saatu taloudellisesti kannattavaan arkikäyttöön. Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa otetaan kuitenkin jatkuvasti käyttöön uusia fuusioteknologioita, ja Saremifar arvioi tekoälyn synnyttävän teknologisen ja pääomallisen ylivuodon juuri ydinfuusioon ja energiansiirtoon. Samalla hän muistuttaa, että raaka-ainerajoitteita korostavien raporttien julkaisemisella voi olla myös välittömiä markkinavaikutuksia tilanteessa, jossa Nvidian osake on laskenut ja tekoäly-yhtiö Anthropicin on määrä listautua markkinoille seuraavalla viikolla.

Kirjoittaja: Aksu 
Lähde: YouTube / ۲۴ با فرداد فرحزاد: بزرگترین آرایش نظامی آمریکا در خلیج‌فارس بعد از جنگ عراق 
Julkaisija: Iran International / Fardad Farahzad, https://www.youtube.com/watch?v=hwrrKmNTj-I   / Associated Press (AP) / The Atlantic / Reuters / Wood Mackenzie Päivämäärä: 18.11.2026 
Operaatiokeskus/Aksu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti