**Alkuperäinen julkaisu:** 14. helmikuuta 2018
(Berliini)** – Uusi saksalainen laki, joka velvoittaa sosiaalisen median yritykset poistamaan vihapuhetta ja muuta laitonta sisältöä, voi johtaa vastuuttomaan ja liian laajaan sensuuriin, ja se tulisi pikaisesti kumota, sanoi Human Rights Watch tänään. Laki luo vaarallisen ennakkotapauksen muille hallituksille, jotka pyrkivät rajoittamaan verkkokeskustelua pakottamalla yritykset sensuroimaan sisällön valtion puolesta.
”Hallituksilla ja yleisöllä on perusteltuja huolia laittoman ja loukkaavan verkkosisällön leviämisestä, mutta uusi saksalainen laki on pohjimmiltaan vakavasti virheellinen”, sanoi Wenzel Michalski, Human Rights Watchin Saksan-johtaja. ”Laki on epämääräinen ja liian laaja, ja se muuttaa yksityiset yritykset ylivarovaisiksi sensoreiksi suurten sakkojen pelossa. Samalla käyttäjiltä puuttuu oikeudellinen valvonta ja valitusoikeus.”
Saksan parlamentti hyväksyi niin sanotun **verkoston täytäntöönpanolain** (*Network Enforcement Act*, NetzDG) 30. kesäkuuta 2017, ja se tuli täysimääräisesti voimaan 1. tammikuuta 2018.
Laki velvoittaa suuret sosiaalisen median alustat – kuten Facebookin, Instagramin, Twitterin ja YouTuben – poistamaan viipymättä ”laittoman sisällön”, joka on määritelty rikoslain 22 eri pykälässä. Näihin sisältyvät muun muassa viranomaisen solvaaminen ja todelliset väkivallalla uhkaamiset. Jopa 50 miljoonan euron sakkojen uhka on jo johtanut siihen, että yritykset poistavat sisältöä lain noudattamiseksi.
Ainakin kolme maata – Venäjä, Singapore ja Filippiinit – ovat suoraan viitanneet Saksan lakiin myönteisenä esimerkkinä harkitessaan tai valmistellessaan omaa lainsäädäntöään ”laittoman” verkkosisällön poistamiseksi. Venäjällä parhaillaan duumassa käsiteltävä lakiluonnos koskisi sekä suuria sosiaalisen median alustoja että viestipalveluja
.
Human Rights Watchin mukaan lain kaksi keskeistä kohtaa rikkovat Saksan velvoitetta kunnioittaa sananvapautta. Ensinnäkin laki siirtää vastuun kolmansien osapuolten sisällön lainmukaisuuden arvioinnista yrityksille, olosuhteissa, jotka kannustavat poistamaan myös mahdollisesti laillista puhetta. Nämä arviot ovat haastavia jopa tuomioistuimille, sillä ne edellyttävät hienovaraista kontekstin, kulttuurin ja lain ymmärrystä. Lyhyet tarkastusajat ja suuret sakkoriskit antavat yrityksille vain vähän kannustinta asettua sananvapauden puolelle.
Toiseksi laki ei tarjoa oikeudellista valvontaa eikä oikeudellista muutoksenhakukeinoa tilanteissa, joissa varovainen yrityspäätös loukkaa henkilön oikeutta ilmaista mielipiteensä tai saada tietoa. Tällä tavoin suurimmista verkkokeskustelun alustoista tulee ”vastuuttomia vyöhykkeitä”, joissa valtion painostus sensuuriin kiertää tuomioistuinvalvonnan.
Samalla Human Rights Watch korostaa, että sosiaalisen median yrityksillä on ihmisoikeusvastuu käyttäjiään kohtaan, myös Saksassa ja muualla. Yritysten tulisi suojella käyttäjiä toisten harjoittamalta häirinnältä ja väärinkäytöksiltä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että käyttäjäsopimuksissa määritellään kielletty sisältö, tarjotaan ilmoitusmekanismi loukkaavalle sisällölle, sijoitetaan riittävästi resursseja alueellista ja kielellistä asiantuntemusta vaativaan arviointiin sekä tarjotaan valitusmenettely käyttäjille, joiden sisältö on virheellisesti estetty tai poistettu. Väkivallan uhkaukset, yksityisyyden loukkaukset ja vakava häirintä kohdistuvat usein naisiin ja vähemmistöihin ja voivat ajaa ihmisiä pois verkosta tai johtaa fyysisiin hyökkäyksiin.
Kritiikki lakia kohtaan on voimistunut viimeisten kuuden viikon aikana, kun useiden tunnettujen käyttäjien sisältöä on estetty tai heidän tilinsä on väliaikaisesti suljettu. Osa näistä toimista perustui yritysten omiin käyttöehtoihin eikä suoraan NetzDG-lakiin.
Sensuurin kohteeksi joutuneisiin käyttäjiin kuuluu muun muassa Saksan äärioikeistolaisen AfD-puolueen johtohahmo, satiirilehti sekä poliittinen katutaiteilija. Human Rights Watchin mukaan myös monien vähemmän tunnettujen henkilöiden sisältöä on voitu poistaa perusteettomasti joko NetzDG:n tai käyttöehtojen nojalla.
Neljä suurta puoluetta vastustaa nyt lakia: Vasemmistopuolue, joka äänesti sitä vastaan; vapaat demokraatit ja AfD, jotka eivät olleet parlamentissa lain hyväksymisen aikaan; sekä vihreät, jotka pidättäytyivät äänestämästä. Myös eräs Kristillis-sosiaalisen unionin korkea virkamies on vastustanut lakia, vaikka puolue oli mukana sitä esittäneessä hallituksessa.
Liittokansleri Angela Merkel on puolustanut internetin sääntelyn tarvetta, mutta todennut, että ”saattaa olla, että lakia täytyy myös muuttaa”. Helmikuun 7. päivänä julkaistu hallitusohjelma kutsuu NetzDG-lakia ”oikeaksi ja tärkeäksi askeleeksi”, mutta lupaa arvioida tapoja sen ”jatkokehittämiseksi”.
Useat ihmisoikeus- ja mediavapausjärjestöt ovat vastustaneet lakia jo sen luonnosvaiheesta lähtien. Global Network Initiative on varoittanut, että laki ulkoistaa sananvapauteen liittyvät päätökset yksityisille yrityksille. Kuuden kansalaisjärjestön ja toimialajärjestön avoin kirje kahdeksalle EU-komissaarille totesi lain viilentävän sananvapautta verkossa. Sananvapautta puolustava järjestö Article 19 on arvostellut lakia jyrkästi ja todennut sen vakavasti heikentävän sananvapautta Saksassa sekä luovan vaarallisen mallin muille maille.
Yhdistyneiden kansakuntien mielipiteen- ja sananvapauden erityisraportoija David Kaye katsoi lakiluonnoksen olevan ristiriidassa kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa. Hallitus puolusti lakia viittaamalla joihinkin muutoksiin, mutta ei vastannut Kayen keskeiseen huoleen: siihen, että laki siirtää sananvapauden sääntelyn yksityisten yritysten vastuulle.
”NetzDG-laki on heikentänyt sananvapautta Saksassa ja antanut huolestuttavan esimerkin maille, jotka haluavat estää taiteellista ilmaisua, yhteiskuntakritiikkiä, poliittista aktivismia tai riippumatonta journalismia verkossa”, Michalski sanoi. ”Yritysten pakottaminen toimimaan valtion sensoreina on ongelmallista demokraattisessa valtiossa ja erityisen vaarallista maissa, joissa oikeusvaltioperiaate on heikko.”
Linkki alkuperäiseen artikkeliin:
**Suomennos tehty:** 8. tammikuuta 2026
**Kääntäjä:** Operaatiokeskus / Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti