Alkuperäinen julkaisu:** tammikuu 2026
Amerikkalainen historioitsija ja konservatiivinen kommentaattori **Victor Davis Hanson** julkaisi tammikuussa 2026 noin yhdeksänminuuttisen videon, jossa hän palaa Yhdysvaltain kongressitalon tapahtumiin 6. tammikuuta 2021. Video on osa Hansonin *In a Few Words* -sarjaa ja julkaistiin The Daily Signal -kanavalla. Kyseessä on yksinpuhelu: Hanson puhuu koko videon ajan yksin kameran edessä ilman haastattelijaa tai vastapuheenvuoroja.
Viisi vuotta tapahtumien jälkeen Hanson ei keskity niinkään itse mellakkaan, vaan siihen, **miten siitä on kerrottu**, miten sitä on tutkittu ja millaiseksi siitä on muodostettu poliittinen ja historiallinen kertomus. Hänen keskeinen väitteensä on, että amerikkalaisille ei ole annettu kokonaiskuvaa, vaan tapahtumista rakennettiin tarkoituksellisesti yksinkertaistettu narratiivi.
Narratiivi ennen faktoja
Hanson aloittaa kyseenalaistamalla niin sanotun ”virallisen narratiivin”, jonka mukaan tammikuun 6. päivä oli Donald Trumpin johdolla ennalta suunniteltu kapina. Hän myöntää tapahtuman olleen vakava ja tuomittava, mutta korostaa, että **holtiton mielenosoitus, joka karkasi mellakaksi**, ei hänen mukaansa täytä kapinan tunnusmerkkejä.
Hansonin mukaan ongelma ei ole vain se, mitä tapahtui, vaan se, että johtopäätökset tehtiin ennen kuin kaikki olennaiset kysymykset oli edes esitetty.
### Tutkinta, joka herättää epäilyksiä
Erityisen kriittinen Hanson on kongressin tammikuun 6. päivän tutkintakomiteaa kohtaan. Hänen mukaansa komitea ei ollut puolueeton: osa aineistosta katosi, todistajia painostettiin ja republikaanijäsenet valittiin poliittisesti sopiviksi, ei edustavuuden perusteella. Tällainen asetelma heikentää Hansonin mukaan koko tutkinnan uskottavuutta.
Demokraattisessa järjestelmässä tutkintojen legitimiteetti perustuu avoimuuteen ja tasapuolisuuteen. Kun nämä puuttuvat, syntyy vaikutelma, että tutkinnan ensisijainen tehtävä on **vahvistaa ennalta määrätty johtopäätös**.
### Putkipommittaja ja vaietut kysymykset
Yksi Hansonin esiin nostamista keskeisistä yksityiskohdista on kongressitalon läheisyyteen jätettyjen putkipommien tapaus. Tekijän pidätys ja tunnustus tapahtuivat vasta vuosia myöhemmin Bidenin hallinnon aikana. Hanson kysyy, miksi tapausta ei tutkittu näkyvämmin ja aktiivisemmin jo aiemmin, vaikka kyse oli vakavasta väkivallan uhasta.
Hanson ei esitä varmoja vastauksia, mutta painottaa, että **kysymysten puuttuminen on itsessään ongelma**. Kun tietyt asiat jätetään käsittelemättä, luottamus viranomaisiin ja mediaan heikkenee.
### Media, vertaukset ja kaksoisstandardit
Hanson arvostelee jyrkästi median ja poliitikkojen käyttämiä historiallisia vertauksia. Tammikuun 6. päivää verrattiin Pearl Harboriin ja syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin, vaikka kuolonuhreja oli vain vähän. Ashley Babbittin kuolema poliisin ampumana nousi tapahtuman symboliksi, mutta kokonaiskuvaa hänen mukaansa yksinkertaistettiin.
Hanson vertaa tätä vuoden 2020 BLM-mellakoihin, jotka kestivät kuukausia ja aiheuttivat miljardien dollarien vahingot, kymmeniä kuolemia ja tuhansia loukkaantuneita poliiseja. Niitä ei kuitenkaan kutsuttu kapinaksi tai tasavallan kriisiksi. Hansonin mukaan tämä paljastaa **kaksoisstandardin**, jossa samantyyppisiä tapahtumia arvioidaan eri tavoin poliittisesta kontekstista riippuen.
### FBI:n rooli ja salailu
Video nostaa esiin myös FBI:n toiminnan. Paikalla oli satoja informantteja ja peiteagentteja, mutta tätä ei aluksi myönnetty. FBI:n johtaja Christopher Wray kielsi asian ensin, kunnes myöhemmin tiedot vahvistettiin.
Hanson kysyy, miksi tämä salattiin. Hänen mukaansa viranomaisten avoimuuden puute ruokkii epäluuloa ja vahvistaa käsitystä siitä, että kaikkea olennaista ei haluttu tuoda julkisuuteen.
### Narratiivin lukitseminen
Hansonin lopullinen johtopäätös on, että tammikuun 6. päivän tapahtumista rakennettiin **poliittisesti hyödyllinen kertomus**, jonka keskiössä oli Donald Trumpin määrittely kapinan yllyttäjäksi. Tämän narratiivin tarkoituksena oli hänen mukaansa estää Trumpin poliittinen paluu ja sulkea hänet pysyvästi ulos vallankäytöstä.
Hanson ei pyydä katsojaa hyväksymään omaa tulkintaansa sellaisenaan. Hän vaatii jotain perustavampaa: avoimuutta, kriittistä ajattelua ja oikeutta kyseenalaistaa virallinen tarina ilman leimautumista.
### Lopuksi
Viisi vuotta tammikuun 6. päivän jälkeen Victor Davis Hanson näkee tapahtuman ennen kaikkea varoittavana esimerkkinä siitä, miten historiaa voidaan kirjoittaa reaaliajassa. Hänen viestinsä on, että demokratia ei heikkene vain mellakoista, vaan myös siitä, jos totuus alistetaan poliittiselle tarkoituksenmukaisuudelle.
Kysymys ei ole vain siitä, mitä tapahtui tammikuun 6. päivänä 2021. Kysymys on siitä, **kuka saa määritellä totuuden – ja ketkä jätetään sen ulkopuolelle**.
Linkki videoon:
*Kääntänyt Aksu*
*Operaatiokeskus / Aksu*
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti