 |
| AI Kuva/chatgpt |
"America is Back" vai Amerikan romahdus? – Analyysi Bidenin hallinnon energiapolitiikasta, geopolitiikasta ja vaietusta totuudesta
Kun Joe Biden astui virkaan, hänen viestinsä maailmalle oli selkeä: "America is back". Nyt, vuosia myöhemmin, tuo lause kaikuu onttona vitsinä huoltoasemilla, joilla bensiini maksaa ennätyslukemia, ja Euroopassa, jossa sota raivoaa. Tämä artikkeli perkaa faktat Bidenin energiapoliittisista päätöksistä, Nord Stream 2 -putken saagasta sekä median vaikenemisen kulttuurista, joka peitti alleen niin Hunter Bidenin kannettavan kuin presidentin kognitiivisen tilan.
Energiaomavaraisuuden tuhoaminen ja Nord Stream 2 -virhe
Yksi Bidenin hallinnon kiistellyimmistä päätöksistä liittyy Euroopan energiaturvallisuuteen ja Venäjän vaikutusvallan kasvuun. Historia osoittaa, että Yhdysvaltain kongressi yritti pysäyttää Venäjän energia-aseen käytön ajoissa.
Senaattori Ted Cruz (R-TX) yhdessä demokraattisenaattori Jeanne Shaheenin (D-NH) kanssa oli keskeisessä roolissa Protecting Europe’s Energy Security Act -lakiehdotuksessa. Tämä harvinainen puoluerajat ylittävä aloite määräsi kohdennettuja pakotteita Nord Stream 2 -putkea rakentaville aluksille. Lainsäädäntö sisällytettiin vuoden 2020 puolustusbudjettiin (NDAA), jonka presidentti Donald Trump allekirjoitti lakiin 20. joulukuuta 2019. Trumpin hallinto pani pakotteet täytäntöön, mikä pysäytti putken rakentamisen ja esti Venäjää ohittamasta Ukrainaa kaasunviennissään.
Tilanne muuttui dramaattisesti Bidenin astuessa valtaan. Vaikka laki antoi työkalut – ja monien asiantuntijoiden mielestä velvoitteen – jatkaa pakotteita, Bidenin hallinto valitsi toisin. Touko–kesäkuussa 2021 hallinto myönsi pakotevapautuksen Nord Stream 2 AG:lle ja sen johdolle. Perusteluna käytettiin diplomaattisia suhteita ja Saksan miellyttämistä.
Seuraukset olivat katastrofaaliset. Kuten senaattori Cruz on analysoinut, putken tarkoitus oli poistaa Ukrainan kyky katkaista Venäjän tulonlähteet, mikä teki maasta haavoittuvaisen hyökkäykselle. Itä-Euroopan maat – Ukraina, Puola ja Baltia – varoittivat tästä äänekkäästi, mutta Washingtonin uusi linja ei kuunnellut.
Vihreä siirtymä, diktaattoriöljy ja BlackRockin myöhäinen herääminen
Samalla kun Bidenin hallinto salli Venäjän energiavallan kasvun Euroopassa, se ryhtyi ajamaan alas Yhdysvaltain omaa energiatuotantoa. "Keystone XL" -öljyputken peruminen ja uusien porauslupien jäädyttäminen olivat selkeitä signaaleja: Yhdysvallat ei enää halunnut olla energiaomavarainen.
Tulokset näkyivät pumpulla. Bensiinin hinta nousi jopa 7,55 dollariin gallonalta. Vaikka Valkoinen talo selitti hintojen nousua pandemialla ja sodalla, kriitikot osoittavat sormella suoraan hallinnon politiikkaan, joka kuristi tarjontaa.
Absurdi tilanne johti siihen, että Yhdysvallat joutui kääntymään vihollistensa puoleen. Hallinto helpotti Venezuelan pakotteita ostaakseen öljyä kommunistihallinnolta ja neuvotteli Iranin kanssa, samalla kun se ajoi oman maansa energiasektorin työntekijöitä ahtaalle.
Tämä ideologinen sokeus sai vahvistuksen yllättävältä taholta. Maailman suurimman varainhoitoyhtiön BlackRockin toimitusjohtaja Larry Fink on myöntänyt Davosin kokouksessa realiteetit, jotka on aiemmin kiistetty: uusiutuva energia ei pysty takaamaan tasaista sähköä datakeskuksille ja modernille infrastruktuurille vuorokauden ympäri. Tämä on ollut insinöörien tiedossa pitkään, mutta poliittinen paine on estänyt tosiasioiden myöntämisen ennen kuin vahinko on jo tapahtunut.
Median kaksoisstandardit ja "Läppäri helvetistä"
Informaatiosodankäynnin rintamalla nähtiin yksi modernin historian suurimmista mediaoperaatioista. Hunter Bidenin kannettava tietokone, joka sisälsi raskauttavaa aineistoa, leimattiin vaalien alla Venäjän disinformaatioksi. Sosiaalisen median jätit, kuten Twitter, sulkivat asiasta uutisoineen New York Postin tilin.
Yli vuosi vaalien jälkeen New York Times ja muu valtamedia joutuivat myöntämään, että tietokone ja sen sisältö olivat aitoja. Valkoisen talon lehdistösihteeri Jen Psaki väisti kysymykset toistuvasti, mutta totuus oli jo ulkona. Tämä herättää kysymyksen: jos media ja tiedusteluyhteisö voivat peitellä näin merkittävää tietoa vaalien alla, mitä muuta on jätetty kertomatta?
Geopoliittinen kaaos: Afganistanista Ukrainaan
Bidenin ulkopolitiikan perintöä varjostaa Afganistanin kaoottinen vetäytyminen. Se ei ainoastaan jättänyt liittolaisia pulaan ja aseistanut Talebania miljardien dollarien edestä, vaan se lähetti heikkouden signaalin maailmalle.
Donald Trump on todennut osuvasti: "Olen 2000-luvun ainoa presidentti, jonka vahtivuorolla Venäjä ei vallannut toista maata." Faktat tukevat tätä: Georgia vallattiin Obaman aikana, Krim Bidenin ollessa varapresidenttinä ja koko Ukraina Bidenin presidenttikaudella.
Erityisen huolestuttavaa on ollut Yhdysvaltain toiminta Iranin suhteen. Samalla kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, Bidenin hallinto käytti Venäjää välikätenä neuvotellessaan uutta ydinsopimusta Iranin kanssa – maan, jota pidetään maailman suurimpana terrorismin tukijana. Tämä politiikka on vieraannuttanut Yhdysvaltain perinteiset liittolaiset Lähi-idässä, kuten Saudi-Arabian, joiden johtajat eivät enää edes vastanneet presidentin puheluihin.
 |
| AI Kuva/Gemin 3 Pro |
Omapohdinta: Tragedia, valta ja inhimillisyys
Kirjoittanut Aksu
Kun katsoo tätä poliittista ja taloudellista rauniokasaa – työttömyyttä, inflaatiota, diktaattorien kanssa veljeilyä ja geopoliittista epävakautta – on helppo tuntea vihaa. Suomen valtamedia on pitkälti vaiennut näistä ongelmista, aivan kuten se vaikeni aikoinaan Kekkosen viimeisten vuosien aikana. Kognitiiviset ongelmat ja Kiinan ylistäminen on haluttu lakaista maton alle.
Mutta kaiken politiikan takana on ihminen. Joe Bidenin tarina on yksi Amerikan poliittisen historian traagisimmista. Hänen elämänsä on täynnä menetyksiä, jotka murskaisivat kenet tahansa.
Vuonna 1972, juuri senaattoriksi valinnan jälkeen, Bidenin vaimo Neilia ja heidän 13-kuukautinen tyttärensä Naomi kuolivat auto-onnettomuudessa. Biden vannoi virkavalansa sairaalassa poikiensa vuoteen vierellä. Vuosikymmeniä myöhemmin, vuonna 2015, tragedia iski uudelleen. Hänen poikansa Beau Biden, josta piti tulla isänsä poliittisen perinnön jatkaja, kuoli aivosyöpään vain 46-vuotiaana.
Tämä viimeisin menetys painoi Bidenia raskaasti. On kerrottu, että Barack Obama valitsi Hillary Clintonin seuraajakseen osittain siksi, että hän näki Bidenin tarvitsevan aikaa surra. Dokumentit 70- ja 90-luvuilta piirtävät kuvan aivan eri miehestä kuin nykyään – terävästä, joskin ihmisiä miellyttävästä poliitikosta, jolla oli monia samoja ajatuksia kuin Trumpilla.
Mitä tapahtui? Ihminen muuttuu. Ideologiat vaihtuvat, ja valta kuluttaa. Ehkä Bidenin hyväntahtoisuutta ja surua käytettiin hyväksi, kun hänet työnnettiin vielä kerran estradille, vaikka hänen olisi pitänyt saada levätä. Loppujen lopuksi olemme kaikki vain ihmisiä, täällä hetken verran. Politiikka on raakaa peliä, ja historia tulee tuomitsemaan Bidenin kauden ankarasti, mutta ihmisenä hänen kohtalonsa herättää myös syvää sääliä.
Meidän on kuitenkin erotettava inhimillinen tragedia ja valtion johtaminen. Kun johtajuus pettää, kansa kärsii – ja tällä kertaa hinnan on maksanut koko läntinen maailma.
Lähteet:
Senaattori Ted Cruz & Jeanne Shaheen, Protecting Europe’s Energy Security Act, lainsäädäntöhistoria 2019–2020.
Donald Trumpin lausunnot ja NDAA:n allekirjoitus 20.12.2019.
Uutisointi Bidenin hallinnon pakotevapautuksista Nord Stream 2 AG:lle (touko-kesäkuu 2021).
BlackRock CEO Larry Fink, lausunnot uusiutuvan energian haasteista Davosin talousfoorumissa.
New York Times, raportointi Hunter Bidenin kannettavan tietokoneen aitoudesta (2022).
Tilastotiedot Yhdysvaltain bensiinin hinnasta ja inflaatiosta 2021–2022.
Fox News & Samuel Tuominen YouTube-kanava, Why Biden's foreign and energy policy is a total debacle? (26.3.2022).
Historiatiedot Joe Bidenin perhetragedioista (Neilia, Naomi, Beau Biden).
Päivämäärä: 23.01.2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#ulkopolitiikka #energiapolitiikka #JoeBiden #NordStream2 #inflaatio #analyysi #HunterBiden #historia #tragedia #politiikka #Trump #foreignpolicy #energypolicy #geopolitics #analysis #inflation #politicalhistory #humaninterest #media #narrative
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti