 |
| Ai Kuva/Gemini 3 Pro |
Analyysi: Median valikoiva faktantarkistus ja mureneva luottamus
Uutisjournalismin perusarvoihin kuuluu totuudenmukaisuus ja lähteiden kriittinen tarkastelu. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Suomen Tietotoimiston (STT) myöntämät virheet Gazan joukkohautauutisoinnissa tammikuussa 2026, ovat kuitenkin nostaneet esiin vakavia kysymyksiä siitä, miksi tietyt lähteet ohittavat toimituksellisen seulan ilman tarkistusta, kun taas toisia perataan äärimmäisellä tarkkuudella.
Auktoriteettiusko korvaa faktantarkistuksen
Suomalaiset mediatalot nojaavat uutisoinnissaan vahvasti kansainvälisiin kumppaneihin, kuten BBC:hen, Reutersiin ja AFP:hen. Gazan uutisoinnin kohdalla paljastui, että STT ja muut suomalaismediat välittivät tietoa, joka perustui Hamasin hallitseman siviilipuolustusviraston väitteisiin, ilman että näitä väitteitä olisi kyetty tai haluttu todentaa riippumattomasti.
Kun kansainvälinen "laatu-uutistoimisto" julkaisee tiedon, suomalainen media käsittelee sitä usein valmiina totuutena. Tämä sokea luottamus poistaa yksittäiseltä toimittajalta vastuun, mutta samalla se tekee mediasta alttiin propagandalle ja virhetulkinnoille. Jos ketjun ensimmäinen lenkki pettää, virhe monistuu välittömästi koko suomalaiseen mediakenttään.
Resurssien epätasainen jakautuminen
On herättänyt laajaa huomiota, kuinka media löytää loputtomasti resursseja ja aikaa esimerkiksi Donald Trumpin tai hänen hallintonsa lausuntojen mikroskooppiseen perkaamiseen. Trumpin kohdalla jokainen luku ja sanavalinta tarkistetaan usein "kissojen ja koirien kanssa", mikä viittaa siihen, että resursseja faktantarkistukseen on olemassa, kun kohde koetaan poliittisesti merkittäväksi.
Samaan aikaan kriisialueiden uutisointia on perusteltu resurssipulalla ja vaikeilla olosuhteilla. STT:n kaltaiset toimijat ovat käyneet läpi rajuja säästökuureja, jotka vähentävät toimituksellista kapasiteettia. Tämä luo tilanteen, jossa journalistinen priorisointi vaikuttaa aktivismilta: uutisointi, joka tukee toimituksellista narratiivia tai poliittista vastakkainasettelua, saa enemmän huomiota kuin vaikeasti todennettavien sotatapahtumien faktuaalinen selvittäminen.
Kansalaiset vs. Ammattilaiset
Nykyaikana tiedonsaanti ei ole enää pelkästään perinteisen median hallussa. Valveutuneet kansalaiset kykenevät usein omatoimisesti löytämään ristiriitaisuuksia uutisoinnista käyttämällä suoria lähetyksiä, satelliittidataa ja vaihtoehtoisia uutisvirtoja.
Kun ammattimainen mediakoneisto epäonnistuu tehtävässä, josta tavallinen lukija suoriutuu omalla ajallaan, luottamus instituutioihin murenee. Mikäli uutisoinnin kriteerinä ei ole enää varmuus vaan nopeus tai narratiivinen sopivuus, journalismi menettää oikeutuksensa totuuden välittäjänä.
Lähteet:
* Verkkouutiset: STT myöntää kertoneensa virheellisesti Gazan tilanteesta
* Journalisti-lehti: STT:n muutosneuvottelut ja resurssipula
* Maaseudun Tulevaisuus: Suomalaisten on voitava luottaa Gazan tilannetta koskeviin uutisiin
* Faktabaari: Journalistit ja faktantarkistus Yhdysvaltain politiikassa
Päivämäärä: 23.01.2026
Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu
#MediaKritiikki #STT #Journalismi #Faktantarkistus #Trump #Gaza #MediaCriticism #STT #Journalism #FactCheck #Trump #Gaza
Haluaisitko, että muotoilen tästä vielä tiivistetyn version esimerkiksi sosiaalisen medi
an julkaisua varten?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti