 |
| AI Kuva/Gemin 3 Pro |
Lainattu teksti:https://www.csis.org/analysis/greenland-rare-earths-and-arctic-security
"Yhdysvallat ei ole ainoa maailmanlaajuinen mahti, joka on kiinnostunut laajentamaan vaikutusvaltaansa Grönlannissa ja Arktisella alueella. Vuonna 2018 Kiina käynnisti arktisen politiikkansa, joka tunnetaan myös nimellä "Jäämeren silkkitie" (Polar Silk Road) ja jossa se kiistanalaisesti kutsui itseään ”lähiarktiseksi valtioksi”.
Viimeisten seitsemän vuoden aikana Kiina on yrittänyt kasvattaa jalanjälkeään alueella tieteellisten tutkimusretkien, infrastruktuuri-investointien ja luonnonvarojen hankinnan avulla. Useimmilla mittareilla strategia ei ole onnistunut, sillä suuria hankkeita estetään edelleen turvallisuussyistä. Kiinan jatkuva kiinnostus Grönlantiin heijastaa kuitenkin saaren geostrategista merkitystä – ja Kiinan maailmanlaajuinen johtoasema harvinaisten maametallien louhinnassa ja jalostuksessa pitää Yhdysvaltojen vastustajan pöydällä potentiaalisena tulevana kaivoskumppanina Grönlannissa.Grönlannin yritys- ja mineraalivaraministeri varoitti, että vaikka länsimaisia kumppanuuksia suositaan, ilman investointien virtaa Grönlannin on käännyttävä muiden kumppaneiden, kuten Kiinan, puoleen. Kiinalainen harvinaisten maametallien yritys Shenghe Resources on jo nyt Kvanefjeldin kaivoksen toiseksi suurin osakkeenomistaja. Shenghe allekirjoitti vuonna 2018 yhteisymmärryspöytäkirjan kaivokselta louhittujen materiaalien käsittelyn ja markkinoinnin johtamisesta."
ARKTINEN RUUTITYNNYRI 2.0: Median vaikeneminen, EU:n halvaus ja Trumpin "Mineraali-shokki"
SYVÄANALYYSI | – Tammikuussa 2026 Grönlannista on tullut maailmanpoliittinen nyrkkeilykehä. Kun valtavirran uutiset keskittyvät Donald Trumpin kovaan retoriikkaan, pinnan alla kytee kysymys, jota media on vältellyt vuosia: kuka ehti ensin, ja miksi länsi heräsi vasta nyt?
1. Kiina on jo sisällä – Median "löytö" on vuosia vanha uutinen
Valtamedia on vasta tammikuun 2026 kriisin myötä alkanut uutisoida näkyvästi kiinalaisen Shenghe Resourcesin roolista. Totuus on kuitenkin se, että Kiina on ollut Kvanefjeldin (Kuannersuit) jättihankkeessa mukana jo vuodesta 2016.
Strateginen etumatka: Shenghe ei omista vain osakkeita; heillä on vuonna 2018 allekirjoitettu yhteisymmärryspöytäkirja (MOU) malmin käsittelystä ja markkinoinnista. Tämä tarkoittaa, että vaikka kaivos on virallisesti länsimaista pääomaa, sen tuottama "elämänveri" kuuluisi sopimusteknisesti Kiinalle.
Median kritiikki: Miksi Suomen valtamedia ja YouTuben analyytikot puhuvat tästä vasta nyt "uutisena"? Tieto on ollut julkista lähes kymmenen vuotta. Mediaa voidaan kritisoida siitä, että se on hyssytellyt Kiinan arktista soluttautumista ja herännyt vasta, kun Trump toi asian pöydälle karkealla tavalla.
Lähde:
Shenghe Resourcesin osuus Kvanefjeldin hankkeessa – High North News
2. EU:n strateginen halvaus: Sääntelyä ilman tuloksia
EU on reagoinut Trumpin tammikuun 2026 "Grönlanti-diiliin" moralisoimalla ja syyttämällä häntä imperialismista. On kuitenkin kysyttävä: mitä EU on tehnyt itse?
Tyhjiä sopimuksia: EU solmi strategisen kumppanuuden Grönlannin kanssa marraskuussa 2023 ja maaliskuussa 2024. Kriitikot kuitenkin huomauttavat, että EU:n rahoitus on byrokraattista ja hidasta. Grönlannin mineraalivaraministeri on suoraan varoittanut, että ilman länsimaista investointivirtaa Grönlannin on pakko kääntyä Kiinan puoleen.
Kaksinaismoraali: EU kritisoi Trumpia mineraalien perässä juoksemisesta, vaikka EU:n oma Critical Raw Materials Act on luotu nimenomaan saman asian takia. Ero on vain siinä, että Trump käyttää painostusta (kuten tulli-uhkauksia), kun taas EU käyttää paperia, joka ei ole johtanut yhteenkään toimivaan kaivokseen.
Lähde:
EU:n ja Grönlannin strateginen kumppanuus (MoU) – Euroopan komissio
3. Trumpin "Shokkiterapia": Strateginen jatkumo vuodesta 2019
Valtamediassa väitetään usein, että Trumpin halu saada Grönlanti on uusi "ego-projekti" tai tekoalibi "Rautakupolille". Tämä on virheellinen tulkinto.
Fakta: Trumpin hallinto allekirjoitti jo vuonna 2019 yhteisymmärryspöytäkirjan Grönlannin kanssa nimenomaan mineraaliyhteistyöstä. Hän on puhunut tästä alusta asti.
Miksi kovat otteet? Trumpin tammikuussa 2026 asettamat tulli-uhkaukset ja puheet "Kultaisesta kupolista" ovat keinoja rikkoa vuosia jatkunut pattitilanne. Kun diplomatia ja EU:n "paperisodat" eivät tuottaneet tulosta, Trump käytti voimaa saadakseen asiat liikahtamaan. Ja se toimi: tammikuun lopulla 2026 EU ja Nato joutuivat hätäkokouksiin pohtimaan Arktisen alueen turvallisuutta tavalla, jota ne olivat välttäneet vuosia.
Lähde:
Yhdysvaltain ja Grönlannin mineraali-MOU (2019) – Virallinen asiakirja (PDF)
4. Pohdinta: Onko moraalilla väliä, kun resurssit loppuvat?
Voiko EU todella moralisoida Trumpia? Trumpin tapa on karkea ja kallis (erityisesti Suomelle tulli-uhkausten muodossa), mutta hän kohtaa realiteetit, joita Eurooppa on yrittänyt peitellä. Kiina on jo Grönlannissa. Venäjä varustautuu Arktiksella.
Median rooli: Valtamedian tulisi tarkastella, miksi Kiinan jo olemassa oleva omistus Kvanefjeldissä on hyväksyttävämpää kuin Yhdysvaltain pyrkimys turvata omat toimitusketjunsa.
Lopulta kyse on siitä, kumman "kupolin" suojassa Eurooppa haluaa olla: Kiinan hiljaisen teknologisen ylivallan vai Trumpin kovaotteisen, mutta länsimaisen turvallisuusrakenteen.
Tämä video avaa Donald Trumpin historiallisen ja strategisen kiinnostuksen Grönlantiin sekä ne resurssit, jotka ovat olleet hänen agendallaan jo ensimmäiseltä kaudelta lähtien.
"Oma pohdinta"
Viime aikoina olen syventynyt toden teolla tähän kokonaisuuteen – lukenut, katsonut videoita ja analysoinut tilannetta. Mitä enemmän asioita tutkii, sitä selvemmäksi käy, että tässäkin tapauksessa lopputulos kääntyi Donald Trumpin eduksi, vaikka valtamedia yritti parhaansa mukaan rakentaa päinvastaista kuvaa. On suorastaan uskomatonta katsoa niitä kauhuotsikoita, joissa viljellään termejä "hullu" tai "sekaisin", kun todellisuudessa kyseessä on kyky nähdä strateginen peli muita edellä.
Median perustehtävän pitäisi olla asioiden oikeiden puolien ja taustojen valaiseminen, ei pelkkä hetkellisiin puheisiin tarttuminen tai tuomitseminen. Trumpin operaatiot ovat usein niin valtavia ja monitahoisia, että ne sisältävät väistämättä paljon puhetta, mutta niiden taustalla neuvottelut etenevät ja tilanteet elävät. Median jatkuva keskittyminen jokaiseen sanaan tai sormenliikkeeseen – ja niistä revityt hirveydet ja tuskalliset narratiivit – on sumuverhoa, joka estää ihmisiä näkemästä kokonaisuutta ja sitä tietoa, mitä todellisuudessa viestitään.
Tämä näkyi selvästi jo kesäkuussa 2019, kun Yhdysvallat ja Grönlanti allekirjoittivat yhteisymmärryspöytäkirjan (MoU) mineraaliyhteistyöstä. Jo tuolloin Trumpin hallinto teki täysin selväksi, että juuri harvinaiset maametallit ja mineraalit ovat se kriittinen tekijä, joka kiinnostaa Amerikkaa. Se oli strateginen liike, jolla pyrittiin varmistamaan länsimaisten toimitusketjujen turvallisuus. Samaan aikaan Kiina on toiminut taustalla Kvanefjeldin kaltaisten hankkeiden osakkaana jo vuosia, mikä on jäänyt monelta täysin huomaamatta median keskittyessä epäolennaiseen.
On myönnettävä, että tapa, jolla Trump asioita välillä esittää, herättää vastustusta ja saa median "paskamyllyn" pyörimään välittömästi. Mutta katsotaanpa tuloksia: tämä tapa toimia politiikassa TOIMII. Trump ei ole vain yksi puhuva pää muiden joukossa. Jos vertaamme häntä edelliseen hallintoon, Obamaan tai nykyisiin Euroopan johtajiin – omat päättäjämme mukaan lukien – on vaikea löytää mitään todella merkityksellistä tai järkevää, mitä he olisivat saaneet aikaan vuosiin. He ovat pelkkiä puhuvia päitä, jotka varovat sanojaan samalla kun mitään ei tapahdu. Maailma tarvitsee johtajaa, joka uskaltaa toimia ja tehdä päätöksiä.
Niin sanottu "Trump-syndrooma" alkoi vitsinä, mutta tänä päivänä se on raaka ja vakava totuus. Osa ihmisistä ja mediakentästä sairastaa sitä niin vakavasti, etteivät he kykene enää objektiiviseen analyysiin. Se on todellinen ongelma, joka vääristää koko julkista keskustelua. On aika siirtyä sivuun pikkumaisesta haukkumisesta ja alkaa arvioida asioita niiden todellisen painoarvon ja tulosten perusteella.
Lähde: Aksun tutkimukset, uutisarkistot, vuoden 2019 mineraalisopimus ja videomateriaali
Päivämäärä: 24. tammikuuta 2026.
Kirjoittanut: Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
#media #Trump #geopolitiikka #Grönlanti #mineraalit #politiikka #johtajuus #vaikuttaminen #kokonaisuus #USA #Eurooppa #Suomi#arktis #geopolitiikka #kiina #eu #trump #grönlanti #kaivostoiminta #mineraalit #suomi #talous #valtamedia #arctic #geopolitics #china #greenland #mining
Päivämäärä: 24. tammikuuta 2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti