 |
| Narsaq, Etelä-Grönlanti. ( Kuva: Algkalv | Wikimedia Commons. ) |
Grönlanti kehottaa Yhdysvaltoja ja Eurooppaa investoimaan sen mineraaleihin, tai Kiina tekee sen
Grönlannin hallitus kehottaa länsimaisia liittolaisiaan tarjoamaan konkreettista taloudellista tukea saaren kaivossektorille varoittaen, että pääoman puute voi jättää oven auki kiinalaisille investoinneille kriittisillä raaka-ainemarkkinoilla.
Naaja Nathanielsen, Grönlannin liiketoiminta-, kauppa-, mineraali-, oikeus- ja tasa-arvoministeri, sanoi, että vaikka hallitus suosii investointeja maista, joiden kanssa sillä on vakiintuneet turvallisuusyhteydet, se ei voi loputtomiin estää muiden maiden pääsyä valtaviin hyödyntämättömiin luonnonvaroihinsa.
”Haluamme todella houkutella sijoittajia liittolaisistamme, mutta olemme myös riippuvaisia siitä, että joku todella haluaa sijoittaa”, Nathanielsen sanoi haastattelussa Lontoossa. ”Emme voi sulkea ovea sijoittajilta ikuisesti vain siksi, etteivät ne ole Yhdysvalloista tai Euroopasta.”
Grönlanti, joka on itsehallinnollinen alue Tanskan kuningaskunnassa, on noussut keskeiseksi toimijaksi maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä turvata sähköajoneuvojen ja muiden vihreiden teknologioiden tarvitsemat toimitusketjut. Saarella on joitakin maailman suurimpia harvinaisten maametallien esiintymiä, mutta korkeat kustannukset, infrastruktuurin puute ja ankarat olosuhteet ovat hidastaneet hankkeiden kehitystä.
Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat molemmat ilmaisseet strategista kiinnostusta Grönlannin mineraaleihin vähentääkseen riippuvuuttaan Kiinasta, joka hallitsee tällä hetkellä maailmanlaajuista tuotantoa ja jalostusta. Nathanielsenin mukaan pelkkä kiinnostus ei kuitenkaan riitä.
”On ollut paljon puhetta, mutta hyvin vähän toimintaa”, hän sanoi. ”Tarvitsemme konkreettisia sijoituksia, emme vain aiesopimuksia.”
Yhdysvallat on aiemmin tarjonnut teknistä apua ja investointeja tutkimukseen, ja Washington avasi konsulaatin Nuukiin vuonna 2020. Myös EU on vahvistanut siteitään saareen allekirjoittamalla strategisen kumppanuuden vuonna 2023. Nathanielsen kuitenkin huomautti, että Bidenin hallinto epäonnistui jatkamaan Trumpin kauden mineraalisopimusta konkreettisella tavalla, mikä jätti Grönlannin odottamaan seuraavaa askelta.
Nathanielsen totesi, että Grönlannin hallitus on tehnyt merkittäviä muutoksia houkutellakseen länsimaista pääomaa, mukaan lukien sääntelyn selkeyttäminen ja panostaminen tutkimustietoon. Hän painotti kuitenkin, että rahoitus on edelleen suurin este monille hankkeille, jotka ovat vielä alkuvaiheessa.
Kiina on jo vuosia osoittanut kiinnostusta Grönlantiin, ja kiinalaisilla yrityksillä on ollut osuuksia useissa projekteissa. Vaikka jotkut näistä hankkeista ovat kohdanneet poliittista vastustusta tai sääntelyesteitä, Nathanielsen sanoi, että hallituksen on punnittava taloudellisia tarpeita turvallisuusnäkökohtien kanssa.
”Meidän on kehitettävä kaivostoimintaa taloutemme monipuolistamiseksi”, hän lisäsi. ”Jos emme saa investointeja perinteisiltä kumppaneiltamme, meidän on katsottava muualle.”
Nathanielsen oli Lontoossa tapaamassa sijoittajia ja osallistumassa kaivoskonferenssiin vakuuttaakseen teollisuuden siitä, että Grönlanti on vakaa ja houkutteleva kohde investoinneille tiukoista ympäristöstandardeistaan huolimatta.
Hän muistutti, että aikaikkuna lännen hallitsemille toimitusketjuille ei pysy auki ikuisesti, ja Grönlanti on valmis etenemään niiden kumppaneiden kanssa, jotka ovat valmiita sitoutumaan pitkäaikaisiin projekteihin.
Lähde:
Päivämäärä: 24. tammikuuta 2026.
Kirjoittanut: Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Aksun Operaatiokeskuksen lisätiedot ja tukiartikkelit
Tämä uutinen on suora jatkumo sille viestille, jota Grönlanti on välittänyt jo usean vuoden ajan. Alla on luotettavia tietoja, jotka syventävät artikkelin kontekstia:
Strateginen tyhjiö Bidenin kaudella: Vaikka Bidenin hallinto avasi Nuukin konsulaatin ja tuki teknistä tutkimusta, monien analyytikoiden mukaan Trumpin hallinnon aloittama suora ja aggressiivinen pyrkimys integroida Grönlanti osaksi USA:n kriittisten mineraalien toimitusketjua hidastui. Bidenin kaudella painopiste siirtyi enemmän ilmastoyhteistyöhön, mikä jätti kaivosteollisuuden odottamaan konkreettisia pääomasijoituksia, joita Trump oli visioinut.
Kiinan ote mineraaleista: Kiina hallitsee edelleen globaalisti harvinaisten maametallien jalostusketjua. Grönlannissa kiinalaisilla yhtiöillä, kuten Shenghe Resources, on merkittäviä omistusosuuksia hankkeista (esim. Greenland Minerals Ltd), mikä tekee lännen tavoitteesta ”kiinattomasta” ketjusta haastavan ilman massiivisia vastainvestointeja.
EU:n rooli ja sääntely: EU:n Critical Raw Materials Act (2024) nimeää Grönlannin strategiseksi kumppaniksi. Kuitenkin ministeri Nathanielsenin mukaan EU:n byrokratia ja tiukat ympäristöstandardit nähdään usein esteinä nopeille investoinneille, joita Kiina pystyy tarjoamaan huomattavasti joustavammin.
Taloudellinen itsenäisyys: Grönlanti saa tällä hetkellä noin puolet budjetistaan Tanskan valtionosuuksina. Kaivostoiminnan kehittäminen on saaren ainoa realistinen reitti täyteen taloudelliseen ja siten poliittiseen itsenäisyyteen, mikä selittää Nuukin halukkuuden neuvotella kaikkien osapuolten kanssa.
Omat lähteet:
U.S. Department of the Interior: Critical Mineral Resources of the United States.
European Parliament: China's Role in Arctic Governance and the Mineral Rush.
Center for Strategic and International Studies (CSIS): Greenland and the Geopolitics of Critical Minerals.
High North News: Greenland’s Minister for Mineral Resources: "We cannot wait forever".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti