1/24/26

Puolan ja Suomen viesti Davosista: Valmiina taisteluun, mutta usko diplomatiaan säilyy

 



AI Kuva/Grok Image



Toimittaja: [Miten] vahvistetaan kykyä selviytyä pitkittyneestä konfliktista ilman Yhdysvaltoja. Mikä on suunnitelma B, jos diplomatia epäonnistuu?

Andrzej Duda (Puolan presidentti): Ymmärrän kysymyksenne, mutta tota haluaisin vakuuttaa teille, että Puolan itsenäisyys ja suvereniteetti ovat erittäin vahvoja. Tota ensinnäkin uskon tietysti puolalaisiin sotilaisiin ja historiaamme sekä valmiuteemme taistella kaikkia niitä vastaan, jotka haluaisivat hyökätä Puolaan. Tunsimme siis olevamme vahva maa NATO:n itäisellä sivustalla. Mutta uskomme myös diplomatiaan. Tota se on luonnollista NATO:ssa. Yhteistyömme NATO:n ja Euroopan unionin kanssa. Diplomatia on tietysti osa turvallisuustakuita, mutta mitä me voimme tehdä Puolan tasavaltana, ja ystävämme tekevät myös tätä. Näen Latvian presidentin, Baltian maat, me olemme tietysti tehneet päätökset kasvattaa sotilaspalveluksen budjetteja, ja se oli Euroopan suuri saavutus, ja mitä on tapahtunut Haagissa – Donald Trump työnsi eurooppalaisia kasvattamaan sotilaspalveluksen kustannuksia ja BKT:ta. Myös Euroopan unioni tarvitsee Donald Trumpia työntämään sitä kasvattamaan tätä budjettia. Se ei ole hyvä tapa, ja monet maat Euroopan sisällä eivät ole vieläkään tehneet tätä. Joten tiedättehän, meillä on suuri ongelma tunteessa turvallisuudestamme ja vastuusta turvallisesta Euroopan unionista.


Toimittaja: Tota aion palata teihin aivan hetken kuluttua, herra pääsihteeri, tietysti. Mutta tota presidentti Stubb, haluaisin kysyä teiltä ensin. Tota näettekö tätä kiireellisyyden tunnetta suunnitelma B:lle eurooppalaisten kumppaneidenne keskuudessa? Onko sille tarvetta? Ja kenen pitäisi johtaa tätä rynnistystä? Koska tarkoitan, se on hieman epäreilua. Istumme täällä paneelissa Suomen ja Puolan kanssa. Te tiedättehän todellakin teette paljon, kun kyse on puolustuksesta, erityisesti Suomi. Teillä on tämä kokonaisvaltainen lähestymistapa puolustukseen maassanne. Kokevatko kumppaninne kiireellisyyttä, kenen täytyy keksiä suunnitelma B ja johtaa rynnistystä?

Alexander Stubb (Suomen presidentti): No, tarkoitan kahta vastausta. Ensimmäinen on suora vastaus tämän paneelin kysymykseen. Voiko Eurooppa puolustaa itseään? Vastaukseni on yksiselitteisesti kyllä ilman amerikkalaisia.


Toimittaja: Tota ilman amerikkalaisia, tarkoitan miten hyvin katsokaa, mutta te tukeudutte heihin näiden avainelementtien osassa. Miten te tekisitte sen mittakaavassa ja kestossa ja tarkoituksessa oletuksella, että Yhdysvallat katkaisisi kokonaan kaikenlaisen työn?

Alexander Stubb: No, jos katsomme Euroopan puolustuskoostumusta yleisesti Suomen kaltaisessa maassa. Joten, miten me teemme sen? Meillä on asevelvollisuus. Miljoona on suorittanut sen. Voimme mobilisoida 280 000 sotilasta viikkojen kuluessa. Meillä on 62 F-18-konetta. Seuraava kysymyksenne tulee olemaan, lentävätkö ne ilman amerikkalaisia? Eivät, ne eivät lennä. Mutta luotammeko siihen, että ne jatkavat lentämistä, koska on Amerikan etujen mukaista tehdä niin? Kyllä, ostimme juuri 64 F-35-konetta. Meillä on Euroopan suurin tykistö yhdessä Puolan kanssa. Meillä on pitkän kantaman ohjuksia, maa, meri ja ilma. Meillä ei ole näitä, koska olemme huolissamme Tukholmasta, eikö niin? Joten tiedättehän, lopputulos on se, että jos kysytte minulta kysymyksen, voiko Suomen armeija puolustaa itseään Venäjän hyökkäystä vastaan koko sillä puolustusasennolla, miten me sen teemme. Kyllä voimme.

Mutta sitten se toinen kysymys, johon viittasitte. Luulen, että meidän on myös ymmärrettävä, että sotia taistellaan taistelukentällä, mutta ne voitetaan kotona. Ja se tarkoittaa, että meidän kaikkien on keskityttävä enemmän kokonaisvaltaiseen turvallisuuteen. Siviilipuolen asioihin. Siksi meillä on väestönsuojia 4,4 miljoonalle suomalaiselle. Siksi meillä on huoltovarmuus, jossa emme joudu minkäänlaisiin vaikeuksiin ruokapulan, energiapulan tai sähköverkkojen kanssa, koska meillä on tämä, ja tämä on mielestäni kyvykkyys, joka monien Euroopan valtioiden on tehtävä. Ehdottomasti viimeinen kohtani. On kaikki hyvin ja hienoa puhua prosenteista, mutta muistakaa vain, ettette te taistele sotia prosenteilla. Te taistelette sotia kyvykkyyksillä, ja niitä teillä on vain oltava varastossa.


Toimittaja: Täytyykö Euroopan NATO-liittolaisten miettiä enemmän sellaisten kyvykkyyksien hankkimista, jotka ovat päällekkäisiä Yhdysvaltojen kanssa? No, tämä on suojautumista heidän vetojaan vastaan.

Mark Rutte (NATO:n pääsihteeri): NATO on rakennettu niin, että Yhdysvallat, Kanada ja Euroopan NATO-liittolaiset on täysin integroitu. Se ei tarkoita, että Yhdysvallat tulisi pelastamaan Eurooppaa tai Eurooppa tulisi pelastamaan Yhdysvaltoja. Työskentelemme täysin integroituneina ja sekä Yhdysvaltojen että Euroopan suojeluksi. On ratkaisevan tärkeää, että NATO on olemassa. Amerikan puolella oli yksi suuri ärsyke NATO:n suhteen, ja suuri ärsyke Eisenhowerista lähtien oli se, että he kuluttivat, Yhdysvallat kulutti niin paljon enemmän kuin Eurooppa kulutti. Vielä tänäänkin Yhdysvallat käyttää 3,5 % BKT:sta ydinpuolustukseen. Me käytämme Euroopassa keskimäärin 2 % puolustukseen. Ja tässä on kysymykseni yleisölle. Tarkoitan, monet teistä, tiedän, kritisoivat Donald Trumpia, mutta luuletteko todella, että ilman Donald Trumpia kahdeksan suurta taloutta Euroopassa, mukaan lukien Espanja ja Italia ja Belgia – Kanada muuten myös Euroopan ulkopuolella – olisivat päässeet 2 prosenttiin vuonna 2025, kun ne olivat vasta 1,5 prosentissa vuoden alussa. Ei mitenkään. Ilman Donald Trumpia tätä ei olisi koskaan tapahtunut. Ne ovat kaikki 2 prosentissa nyt.

Luuletteko todella, että Haagin huippukokouksessa, kuten Alex jo sanoi, anteeksi, Suomen presidentti sanoi, että pääsisimme 5 prosentin kokonaispuolustusmenoihin mukaan lukien 3,5 ydinpuolustuksesta, jos presidentti Trumpia ei olisi valittu uudelleen Yhdysvaltojen presidentiksi? Ei mitenkään. Sitä ei olisi koskaan tapahtunut. Joten taas kerran, en ole suosittu teidän keskuudessanne nyt, koska puolustan Donald Trumpia. Mutta uskon todella, että voimme olla onnellisia siitä, että hän on siellä, koska hän on pakottanut meidät Euroopassa nousemaan kohtaamaan seuraukset siitä, että meidän on huolehdittava enemmän omasta puolustuksestamme. Ja tämä on se asia – amerikkalaisilla on edelleen yli 80 000 sotilasta Euroopassa. He ovat edelleen, mukaan lukien Puolassa ja Saksassa, ja niin edelleen, he ovat edelleen raskaasti panostaneet Euroopan puolustukseen, ja kyllä, heidän on käännyttävä enemmän Aasian suuntaan. Joten on vain loogista heidän odottaa meidän Euroopassa nousevan ajan myötä, ja tämä suunnitelma on jo olemassa siitä lähtien, kun Jens Stoltenberg, edeltäjäni, suunnitteli sen, NATO:n puolustussuunnitteluprosessin varmistamaan ajan myötä, että Eurooppa voi ottaa haltuunsa enemmän näitä kyvykkyyksiä, näitä ydintoimintoja Yhdysvalloilta tehdäkseen enemmän Euroopan mantereen suojelusta. Meillä on edelleen vahva tavanomainen Yhdysvaltojen läsnäolo Euroopassa myös jatkossa ja tietysti oikein, ydinasevarjo lopullisena takaajanamme, mutta taas kerran, olen täysin vakuuttunut, että ilman Donald Trumpia emme olisi tehneet niitä päätöksiä, ja ne ovat ratkaisevia erityisesti NATO:n Euroopan ja Kanadan puolelle kasvaa todella aikuiseksi kylmän sodan jälkeisessä maailmassa.

Andrzej Duda: Te ette ole tyytyväisiä Markin vastaukseen, että tarvitsemme Donald Trumpia Euroopan unioniin, mutta me uskomme sotilaspalvelukseemme Puolassa. Haluaisin lisätä, että Puola voitti neuvostoliittolaiset ja bolševikit. Suomi voitti neuvostoliittolaiset ja bolševikit 1900-luvulla. Japanilaiset ja afganistanilaiset voittivat Neuvostoliiton. Joten olemme valmiita maissamme turvaamaan itsenäisyytemme. Mutta tarvitsemme geopoliittisia ja joitain suhteita Euroopassa ja niiden on oltava vahvempia.


Toimittaja: Meillä on aikaa vain nopealle päätöskierrokselle nyt ja haluaisin kääntyä Nadian puoleen potkaisemaan se käyntiin sen kanssa, koska kuulimme Euroopan komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin lausunnon eilen, jossa kuvattiin seismistä muutosta, joka tekee välttämättömäksi rakentaa uudenlaista eurooppalaista itsenäisyyttä, ja pohdin, voitko antaa meille sijoitusnäkökulmasta, mitä pidät välttämättömänä tuon vision toteuttamiseksi.

Nadia Calviño (Euroopan investointipankin pääjohtaja): Mhm. Haluan, koska kyseessä on loppupuheenvuoro ja kuuntelin kollegoitani, ja haluan sanoa, että mielestäni Euroopan unioni on supervalta ja mielestäni meidän on uskottava itseemme ja kyvykkyyteemme, ja olen erittäin iloinen nähdessäni kolme johtajaa, jotka ovat todella hyvin itsevarmoja, tiedättehän, koska sitä mielestäni tarvitsemme – puhua selkeästi. Olemme supervalta tutkimuksen, terveysteknologian, uusien teknologioiden, tutkimuskeskusten ja yliopistojen osalta. Olemme mukana kvanttilaskennassa. Olemme mukana avainteknologioissa. Emme ole puolustuksen supervalta, koska Euroopan unioni on rauhan hanke. Joten on järkevää, että tarvitsemme aikaa sen vahvistamiseen. Euroopan investointipankin näkökulmasta olemme täysillä mukana tukemassa Eurooppaa olemaan vahvempi maailmassa, mutta myös edistämässä rauhanomaista maailmaa, monenkeskistä kehystä, joka voi todellisuudessa jatkaa win-win-kumppanuuksien tarjoamista meille perustuen kunnioitukseen, jaettuun hyvinvointiin ja vakauteen. Koska luulen, että se on loppujen lopuksi se, mitä lapsemme ja lapsenlapsemme odottavat meiltä, jotka olemme tärkeiden instituutioiden peräsimessä tänä historiallisena hetkenä meille.


Toimittaja: Paul, mitä mieltä olet? Mitä luulet, että tarvitaan tähän uudenlaiseen eurooppalaiseen itsenäisyyteen liike-elämän näkökulmasta?

Paul Hudson (Sanofin toimitusjohtaja): Luulen, että se on hetki meille taas, mitä pääsihteeri juuri sanoi puolustusmenojen osallistumisesta NATO:on. Yhdysvaltojen presidentti on tehnyt saman terveydenhuollon menoissa useimmilla Euroopan markkinoilla, Isossa-Britanniassa vaatien Isossa-Britanniassa siirtymään 0,3 prosentista BKT:sta 0,6 prosenttiin tietyn ajan kuluessa maksaakseen innovaatioista maissa, tiedättehän, se on todella merkittävä väliintulo tai haaste Yhdysvaltojen presidentiltä. Olen ollut terveydenhuollossa 35 vuotta, käyn erilaisia keskusteluja valtionpäämiesten ja terveysministereiden sekä valtiovarainministereiden kanssa siitä, mitä vaatii olla innovaation mestari. Yksi asioista, joka on tehtävä, on antaa maasi potilaille pääsy maailman parhaisiin lääkkeisiin. Et voi haluta valmistusta, haluta tutkimusta Eurooppaan, mutta sitten olla antamatta sitä potilaille. Ja luulen, että se on todellinen ongelma. Monet ihmiset kamppailevat edelleen ymmärtääkseen, että 54 % Euroopan lääkeviraston hyväksymistä lääkkeistä ei ole potilaiden saatavilla Euroopassa. Hyväksytty Euroopassa Eurooppaa varten, ei saatavilla, koska rahaa ei aseteta saataville, koska on muita prioriteetteja, emmekä me koskaan väheksy kompromisseja. Draghi oli hyvin selkeä. Kaikki lukivat raportin. Kaikki ymmärsivät sen. Keskusteluni komission kanssa ovat keskittyneet reiluun peliin jäsenvaltioiden välillä, eikä tarpeeksi kilpailemiseen Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa. Luulen, että Yhdysvallat on valmis haasteeseen, koska lopulta potilaat voittavat pääsyllä innovaatioihin. Luulen, että Kiina on tulossa. Kiina aikoo lanseerata 40 % maailman uusista lääkkeistä vuoteen 2030 mennessä. 40 %. Emmekä me käy sitä keskustelua. Euroopalla on kaikki taidot ja kyvykkyydet, jos ne priorisoidaan, saada se tehdyksi ja kilpailla, ei vain pelata reilusti, vaan kilpailla muualla maailmassa.


Toimittaja: Haluan kääntyä Puolan puoleen nyt. Ja herra presidentti, haluaisin kysyä teiltä, mainitsimme hieman aiemmin, tarkoitan, uhkaa, jonka Venäjä muodostaa, sen jatkuvaa hyökkäystä Ukrainaan. Te tiedätte tämän tietysti paremmin kuin kukaan muu ollessanne siellä itäisellä sivustalla. Luuletteko, että kaikessa tässä puheessa, kaikessa tässä keskustelussa Grönlannista, onko Ukraina tässä uhri? Otammeko me sen riskin? Voitteko toistaa? En ymmärrä. Ukraina. Keskustelua on hallinnut kuluneen viikon ja päivien aikana Grönlanti. Grönlannista. Selvä. Ja missä on huomio nyt Ukrainassa? Mitä tämä voisi mahdollisesti tarkoittaa? Mitä se voisi tarkoittaa resursseille, joita he tarvitsevat niin kipeästi ylläpitääkseen tätä taistelua Euroopan mantereella?

Andrzej Duda: Luulen, että Ukrainan kysymys ja aihe Venäjän federaation hyökkäyksen jälkeen on tärkein, ei vain Puolalle ja NATO:n itäiselle sivustalle, vaan koko vapaalle maailmalle, ja luulen, että ongelma Grönlannin ympärillä ei tarkoita, ettemmekö ajattelisi Ukrainaa. Me tuemme Ukrainaa Puolassa, NATO:ssa, Euroopan unionissa. Amerikan Yhdysvallat tukivat Ukrainaa, ja meidän on pidettävä tätä ongelmaa pääasiallisena ongelmana Euroopassa nykyään, ja olen erittäin iloinen, että olemme menossa, ehkä hitaasti, mutta olemme menossa kohti pitkäkestoista rauhaa Ukrainassa. Tämän on tapahduttava, luulen niin, mutta en pelkää, rouva Khali, että tilanne Grönlannin ympärillä tarkoittaisi, että unohdamme Ukrainan. Me ymmärrämme Ukrainan ongelman ja tunnemme edelleen Venäjän uhan. Olemme edelleen itäisessä Keski-Euroopassa Venäjän uhan alla, ja luulen, että olemme keskellä hybridisotaa. Tämä on se erikoinen neuvostokoostumus, jonka olemme tunteneet 100 vuotta. Tiedättehän, tämä on sotilaallisen voiman, informaation, disinformaation ja propagandan koostumus, ja olemme nykyään keskellä hybridisotaa Euroopan unionissa.


Toimittaja: Presidentti Stubb, haluaisin kysyä teiltä myös – Yhdysvaltojen hallinto on tehnyt hyvin selväksi, että olemme nyt kovan vallan aikakaudella. Ja he käyttävät sitä siellä, missä kokevat sen edulliseksi tai välttämättömäksi. Sanoitte aiemmin, että Eurooppa voi puolustaa itseään ilman amerikkalaisia. Jos se tiivistyy siihen... mutta jos se tiivistyy siihen, jos se tiivistyy siihen, kun otetaan huomioon dynamiikka, jonka olemme täällä nähneet, täytyykö Euroopalla olla myös potentiaalia puolustaa itseään Amerikkaa vastaan.

Alexander Stubb: Ei, ei aivan se ei ole sitaatti mutta... suunnilleen suunnilleen. Rakastan journalismia. Pysähtykää pysähtykää vastaan. Ei, tarkoitan, olkaa nyt. Älkäämme työntäkö hypoteettisia asioita tänne. Tota palataan takaisin tilanteen todellisuuteen ja laitetaan se takaisin perspektiiviin. Ja erityisesti sotaan...


Lähde: https://www.youtube.com/watch?v=iWyKfCqh8IY

Päivämäärä: 24.1.2026

Kirjoittanut Aksu 

Operaatiokeskus/Aksu

NATO:n jäsenmaat ovat lisänneet puolustusmenojaan Donald Trumpin presidenttikaudella, ja monet maat saavuttivat 2 prosentin BKT-tavoitteen vuoteen 2025 mennessä. Euroopan unioni on kehittänyt puolustuskykyään, mukaan lukien yhteisiä hankintoja ja investointeja teknologiaan, kuten kvanttiteknologiaan ja terveysteknologiaan. Suomi ja Puola ovat esimerkkejä maista, jotka ovat panostaneet voimakkaasti puolustukseen, kuten aseistukseen ja varautumiseen. Ukraina saa edelleen tukea NATO:lta ja EU:lta Venäjän hyökkäyksen torjumiseksi.

Omat lähteet: NATO:n virallinen verkkosivusto (nato.int), Euroopan unionin virallinen verkkosivusto (europa.eu).

#Turvallisuus #Security #Puolustus #Defense #Eurooppa #Europe #NATO #NATO #Suomi #Finland #Puola #Poland

Voinko auttaa sinua vielä jollain muulla tavalla tämän aiheen parissa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti