 | ||
AI Kuva/chatgpt |
Tammikuun 2026 geopoliittinen tilanne Grönlannissa on kehittynyt nopeasti. Presidentti Trump on Davosissa 21. tammikuuta antamallaan lausunnolla selventänyt Yhdysvaltain uusia tavoitteita, jotka eroavat merkittävästi aiemmasta passiivisesta läsnäolosta.
Tässä on koottuna varmaa ja ajankohtaista tietoa Trumpin suunnitelmista, mineraalien louhintamääristä sekä uuden sopimuksen ehdoista.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut saavuttaneensa NATO:n pääsihteeri Mark Rutten kanssa alustavan "raamisopimuksen", joka muuttaa koko Arktisen alueen turvallisuus- ja talousasetelman. Sopimus, jota Trump kutsuu historialliseksi, siirtää painopisteen pelkästä sotilaallisesta valvonnasta suoraan resurssien hallintaan ja laajaan infrastruktuurin rakentamiseen.
Miksi nykyinen tukikohta ei riitä?
Vaikka Yhdysvalloilla on jo Pituffikin (Thule) avaruustukikohta, Trumpin mukaan se on riittämätön vastaamaan Venäjän ja Kiinan muodostamaan uhkaan. Trump on perustellut laajemman hallinnan tarvetta seuraavasti:
"Golden Dome" -puolustusjärjestelmä: Trump vaatii Grönlantiin sijoitettavaa kattavaa ohjuspuolustusjärjestelmää, joka suojaisi koko Pohjois-Amerikkaa ja osaa Euroopasta. Nykyinen 1951 puolustussopimus ei anna Yhdysvalloille riittävää vapautta rakentaa tällaista massiivista infrastruktuuria ilman Tanskan jatkuvaa hyväksyntää.
Täydellinen suvereniteetti: Trump katsoo, että Tanska ei pysty vastaamaan Arktisen alueen militarisoitumiseen, ja siksi Yhdysvaltain on saatava oikeus toimia Grönlannissa kuin omalla maallaan – mukaan lukien satamien syventäminen ja uusien tieverkostojen rakentaminen.
Infrastruktuuri ja paikalliset asukkaat
Uusi suunnitelma sisältää lupauksia "historiallisista investoinneista" paikalliseen infraan. Trumpin hallinto on väläyttänyt:
Lentokenttien ja satamien laajennukset: Nämä palvelisivat sekä armeijaa että paikallista taloutta ja turismia.
Energiaomavaraisuus: Suunnitelmiin kuuluu pienoisydinreaktoreiden (SMR) sijoittaminen saarelle, mikä toisi vakaata ja edullista sähköä asukkaille.
Paikallinen työvoima: Trump on luvannut, että uudet kaivoshankkeet ja rakennusprojektit työllistäisivät tuhansia grönlantilaisia.
Mineraalien louhinta: Paljonko on kaivettu?
Vastoin yleistä käsitystä, Grönlannin mineraalien louhinta on ollut tähän asti hyvin vähäistä.
Nykyinen tilanne (Tammikuu 2026): Grönlannissa on tällä hetkellä vain kaksi toimivaa kaivosta: kultakaivos etelässä ja anortosiittikaivos Kangerlussuaqin lähellä.
Kaivetut määrät: Harvinaisia maametalleja (REE) tai uraania ei ole louhittu vielä lainkaan kaupalliseen käyttöön. Proven reservit (todetut varannot) ovat kuitenkin valtavat: esimerkiksi Kvanefjeldin alueella on arvioitu olevan yli 11 miljoonaa tonnia harvinaisia maametalleja.
Potentiaali: Arvioiden mukaan Grönlannin varannot voisivat kattaa jopa 25 % maailman tulevasta neodyymin ja dysprosiumin tarpeesta, mikä tekisi siitä suoran kilpailijan Kiinalle.
Sopimuksen ehdot: Millä hinnalla?
Trumpin ilmoittama "tulevaisuuden sopimuksen raami" sisältää seuraavat keskeiset ehdot:
Mineraalioikeudet (Mineral Rights): Yhdysvallat saa ensisijaisen oikeuden ostaa ja hyödyntää Grönlannin kriittisiä mineraaleja. Vastineeksi Yhdysvallat takaa kiinteät hinnat (price floors), jotka suojaavat kaivoksia markkinoiden heilahtelulta.
Puolustuksen laajentaminen: Yhdysvallat saa oikeuden perustaa uusia valvontapisteitä ja sijoittaa ohjuspuolustusjärjestelmiä strategisesti tärkeille paikoille.
Voimankäytöstä luopuminen: Vastineeksi näistä oikeuksista Trump perääntyi Davosissa 21. tammikuuta tulliuhkauksistaan ja lupasi, ettei Yhdysvallat käytä sotilaallista voimaa Grönlannin haltuunottoon.
Yhteistyö NATO:n kanssa: Hanke kulkee työnimellä "Arctic Sentry", ja se on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä NATO-liittolaisten, kuten Suomen ja Ruotsin, kanssa.
Lähde: House of Commons Library (23.1.2026), Politico Pro (22.1.2026), Suomenmaa (21.1.2026), WikiLeaks Public Library of US Diplomacy.
Päivämäärä: 24. tammikuuta 2026
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Luotettavaa tukea ja lisätietoa aiheeseen liittyen
Kvanefjeld-kiista: Grönlannin hallitus kielsi uraanin louhinnan vuonna 2021, mikä pysäytti monia kaivoshankkeita. Trumpin sopimus tähtää tämän kiellon purkamiseen tai kiertämiseen "kansallisen turvallisuuden" perusteella.
Infrastruktuurin puute: Grönlannissa ei ole lainkaan tieverkostoa kaupunkien välillä. Kaikki kuljetukset tapahtuvat laivoilla tai lentäen, mikä tekee kaivostoiminnan aloittamisesta valtavan kallista. Yhdysvaltain valtion tuki on ainoa tapa tehdä näistä hankkeista kannattavia nopeasti.
Molybdeeni ja magnesium: Marraskuussa 2025 tehdyissä tutkimuksissa Grönlannista löydettiin merkittäviä määriä molybdeeniä, jota käytetään erikoisteräksissä. Tämä löytö on kiihdyttänyt Trumpin halua saada sopimus maaliin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti