 | ||
AI Kuva/chatgpt |
OSA 1
Grönlannin strateginen merkitys huipussaan: Trumpin kova linja ja transatlanttinen jännite 2026
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tammikuussa 2026 asettanut Grönlannin hallinnan ja saaren strategiset resurssit transatlanttisen turvallisuuspolitiikan keskiöön. Trump on ilmoittanut, että Grönlannin hallinta on Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden kannalta ehdoton välttämättömyys. Tilanne on kärjistynyt tulliuhkauksiin ja sotilaallisen läsnäolon vahvistamiseen Arktisella alueella, mikä on herättänyt voimakkaita reaktioita niin Euroopassa kuin Venäjällä.
Trumpin tammikuun 2026 ilmoitus ja "kova tie"
Trump on tammikuussa 2026 todennut, että puheiden aika on ohi ja Yhdysvaltojen on turvattava omat intressinsä Arktisella alueella. Presidentti on perustellut kantaansa tarpeella suojata läntisen pallonpuoliskon kriittisiä resursseja ja estää vihamielisten toimijoiden, kuten Kiinan ja Venäjän, vaikutusvallan kasvu saarella.
Tammikuun 17. päivänä Trump ilmoitti asettavansa 10 % tullit useille Euroopan maille, mukaan lukien Tanska, Suomi ja Ruotsi. Tullien on määrä nousta 25 %:iin kesäkuussa, mikäli yhteisymmärrystä Grönlannin resurssien ja turvallisuuden hallinnasta ei saavuteta. Trump on väläyttänyt Grönlantiin sijoitettavaa modernia ohjuspuolustusjärjestelmää ja vaatinut Yhdysvalloille suoraa määräysvaltaa tietyillä strategisilla alueilla.
Venäjän vastareaktio ja vertaukset Krimiin
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov on vastannut Trumpin ilmoitukseen kärkkäästi. Lavrov on verrannut Yhdysvaltain Grönlanti-vaatimuksia Venäjän omiin aluetavoitteisiin ja todennut, että Yhdysvallat on siirtynyt avoimeen voimapolitiikkaan. Venäjä on ilmoittanut vastaavansa tilanteeseen lisäämällä sotilaallista toimintaansa Pohjoisella merireitillä ja vahvistamalla sukellusveneiden läsnäoloa Pohjois-Atlantilla.
Euroopan reaktiot ja Ukrainan huoli
Euroopan maat ovat reagoineet Trumpin painostukseen korostamalla rajojen loukkaamattomuutta ja kansainvälistä oikeutta. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on puolestaan varoittanut, että huomion keskittyminen Grönlantiin ei saa viedä tilaa Ukrainan sodan lopettamiseen tähtääviltä ponnisteluilta, ja on peräänkuuluttanut Euroopalta vahvempaa omaa vastuunkantoa turvallisuudesta.
Lähde: Times Now World, Reuters, AP News, 24. tammikuuta 2026.
Päivämäärä: 24. tammikuuta 2026
Kirjoittanut Aksu Operaatiokeskus/Aksu
Artikkelia tukevat tiedot ja taustat: WikiLeaks ja strategiset muistiot
Vaikka presidentti Trump EI OLE julkisesti viitannut WikiLeaks-tietoihin, ne tarjoavat tärkeää taustoitusta sille, miksi Grönlanti on Yhdysvalloille niin kriittinen. WikiLeaksin vuonna 2010 julkaisemat diplomaattisähkeet (nk. Cablegate) paljastavat kulissien takaisen huolen, joka on jatkunut jo vuosikymmeniä:
Mineraalien supervalta: Kööpenhaminan suurlähetystön sähkeet (2007–2010) osoittavat, että Yhdysvaltain diplomaatit tunnistivat jo tuolloin Grönlannin valtavan potentiaalin harvinaisten maametallien ja uraanin lähteenä. Sähkeissä korostettiin, ettei näitä strategisesti tärkeitä raaka-aineita saa päästää vihamielisten toimijoiden hallintaan.
Venäjän ja Tanskan jännitteet: Sähkeet paljastivat Tanskan syvän huolen Venäjän arktisesta varustelusta ja sen aluevaatimuksista, kuten Lomonosovin selänteestä. Tanska myönsi sähkeissä olevansa riippuvainen Yhdysvaltain tiedustelutiedosta pystyäkseen valvomaan alueitaan.
Kiina-riski: Diplomaatit varoittivat sähkeissä Kiinan pyrkimyksistä saada jalansijaa Grönlannin infrastruktuurista ja kaivoksista, mitä pidettiin suorana uhkana Pohjois-Amerikan turvallisuusarkkitehtuurille.
GIUK-aukko: Alueen valvonta on elintärkeää NATO:n kyvylle estää Venäjän sukellusveneiden pääsy Atlantille. Grönlannin hallinta antaa Yhdysvalloille kontrollin tästä strategisesta "portista".
Nämä dokumentit vahvistavat, että Grönlanti on ollut Yhdysvaltain "suuri peli" jo lähes vuosisadan. Nykyinen tammikuun 2026 kriisi on vain tämän pitkän ja salatun kehityskulun julkinen kärjistymä.
Lähde: WikiLeaks Public Library of US Diplomacy (Kööpenhaminan sähkeet 2007-2010), The Arctic Institute, CSIS (Center for Strategic and International Studies).
Kirjoittanut Aksu
Operaatiokeskus/Aksu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti